Onnistumisen käyttöohje: perusasiat pitää hoitaa kunnolla.

Muistat varmaan Murphyn lain: Jos jokin voi mennä pieleen, se menee. Laista on paljon erilaista muunnelmia, mutta sanoma on selvä: asioilla on taipumusta mennä toisin kuin suunnittelit.

Joku Murphy ei välttämättä tule mieleesi, kun tuskailet ajankohtaisen ongelman kanssa. Mutta kannattaa muistaa kuitenkin eräs muunnelma Murphyn laeista:

Jos mikään muu ei auta, lue käyttöohje.

Siihen nimittäin sisältyy laajempikin viisaus. Aina välillä, eikä pelkästään ongelmien kanssa painiskellessa, kannattaa palata perusasioihin, ”lukea käyttöohjeet”.

Kaikissa asioissa, mitä teemme tai joiden kanssa olemme tekemisissä, on tietyt peruselementit, jotka pitää hoitaa kunnolla, ennen kuin mitään tapahtuu, tai mikään onnistuu.

Kaikki lähtee näistä perusasioista, alkeista, joiden varaan sitten vähitellen rakennamme kaiken sen osaamisen ja taidon, mitä meillä on. Pianonsoitto, autolla ajo, golfin pelaaminen, kaikki lähtevät tietyistä perusasioista, jotka pitää hallita, ennen kuin voi edetä korkeammalle tasolle. Perustekniikka on osattava, vasta sitten voi lähteä kehittymään ja oppimaan asiaa syvällisesti.

Kaikilla elämänalueilla, ammateissa, töissä, harrasteissa, urheilulajeissa on omat perusasiansa. Jollain alueilla perusasioiden määrittely on helppoa, mutta jollain alueilla sitä saa vähän enemmän miettiä.  Mutta aina se on tehtävä itselleen selväksi. Ja kannattaa tehdä.

Perusasiat tuovat yksinkertaisuutta monimutkaiseen

Aikanaan pitkään golfin rankinglistan ykkösenä ollut Greg Norman on kertonut muistelmissaan (The Way of the Shark), miten kaikkien aikojen menestynein pelaaja Jack Nicklaus antoi hänelle ennen erään turnauksen viimeistä kilpailupäivää yhden neuvon.  »Ainoa asia, jonka kanssa sinun pitää tehdä töitä huomen­na aamulla», hän sanoi, »on grippisi. Tarkista otteesi lujuus ennen jokaista lyöntiä ja varmista, ettet purista mailaa liian lujasti.»

Grippi, eli ote mailasta, jos mikä on juuri yksi perusasioista golfissa. Ja sen neuvon avulla Norman voitti kilpailun.

Amatöörien on joskus vaikea ymmärtää, miksi ammattilaiset harjoituksissaan jatkuvasti palaavat myös perusasioiden harjoitteluun. Mutta juuri siinä on menestymisen salaisuus. Perusasioita ei saa unohtaa.

Alalla kuin alalla keskittyminen perusasioihin ja niiden kunnosta huolehtiminen on lähtökohta onnistumiselle.

Muista myös

Eräs muunnelma Murphyn laista on Perusselin laki: Ei ole niin yksinkertaista työtä, etteikö sitä voisi tehdä väärin.

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Golf, Onnistuminen, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Shakkia, pokeria vai rulettia? Elämänhallinnan aakkosia.

Elämässä ei kaikki ole omassa hallinnassasi. Jos uskot niin, kannattaa asiaa miettiä uudestaan. Muuten voit aiheuttaa itsellesi paljon vahinkoa.

Hallintaharha on yksi monista ajattelun virheistä. Se saa meidät uskomaan, että meillä on tilanne tai toiminta täysin kontrollissamme. Näin on kuitenkin hyvin harvoin. Elämää ei voi hallita. Hallintaharha auttaa kuitenkin meitä usein pysymään onnellisina. Siksi se on suosittua.

Todellista elämänhallintaa on kyky erottaa asiat, joihin voi itse vaikuttaa niistä, joille ei voi mitään. Yksi tapa ajatella asiaa on pohtia, minkälaista ”peliä” pelaat elämässäsi, sen eri vaiheissa tai yksittäisessä tilanteessa. Ratkaisevaa on, miten suuri osuus tuurilla tai sattumalla on kyseisessä toiminnassa tai tilanteessa. Asiaa yksinkertaistaen vaihtoehtoina ovat shakki, pokeri tai ruletti.

Shakkia

Shakki on yksi harvoista peleistä, joissa voittajan ratkaisee lähes puhtaasti taito, ei onni. Shakissa ammattilainen voittaa amatöörin sata kertaa sadasta pelikerrasta.

Jos haluat elämässäsi pelata/elää lähes täysin varman päälle, suuntaa ajatuksesi, mielenkiintosi ja ponnistuksesi shakkiin: pyri toimimaan alueilla, joissa toiminnan tulokset perustuvat pääasiassa itse hankkimaasi tietoon, taitoon ja kokemukseen. Tällöin sattuman, oman vaikutuksesi ulkopuolella olevien tekijöiden merkitys, on pieni. Saat mitä haluat, mihin pyrit, mihin tähtäät.

Menestys perustuu aina osittain perittyyn lahjakkuuteen ja ominaisuuksiin, joissa tietysti onni on mukana. Mutta valtaosin se, kuinka hyvä ja menestynyt lakimies, kirurgi, insinööri, kelloseppä, koodari tai hitsaaja sinusta tulee, on kiinni omasta tahdostasi, motivaatiosta ja työnteosta.

Sinun kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa.

Pokeria

Mutta on myös elämänalueita, harrastuksia, töitä tai toimintoja, joissa jo etukäteen tietää (tai pitäisi tietää) sattumalla ja tuurilla olevan merkittävä osuus. Silloin pelin nimi on pokeri. Tärkeintä on tällöin tietää, minkälaista roolia sattuma näyttelee. Kuten pokerissa, hyvä pelaaja pystyy, peliä seuraamalla ja lukemalla, arvioimaan todennäköisyyksiä riittävällä tarkkuudella ja luopumaan pelistä, milloin ei ole juuri mahdollisuuksia voittaa. Vain siten pystyy pokerin tyyppisissä peleissä menestymään. Nettipokerin pelaajista vain noin 8 prosenttia voittaa tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi yrittäminen, yrityksen perustaminen ja johtaminen, ei ole shakkia. Se muistuttaa enemmän pokeria. Siinä onnen osuus on kaikesta huolimatta suuri. Perustettavista yrityksistä vain osa jatkaa toimintaansa 5 vuoden kuluttua. Yrityksen menestymiseen vaikuttavia asioita on paljon, ja niissä onnen ja sattuman vaikutus voi olla tuntuva.

Myös monilla muillakin alueilla pelin nimi on pokeri. Aina kun joudut ottamaan riskin ja sattuman huomioon, kyseessä on pokeri.  Mahdollisuudet menestyä ovat esimerkiksi kirjailijoilla, taiteilijoilla ja monessa muussa ammatissa, joissa menestymiseen liittyy sattumaa, samaa suuruusluokkaa kuin ammattimaisilla pokerinpelaajilla.

Rulettia

Elämänhallinnan toisessa ääripäässä on ruletti. Siinä menestyminen on täysin sattumasta, tuurista kiinni. Kasino voittaa aina, ainakin pitkän päälle. Voit tietysti joskus päästä voittoputkeen, kuula voi pysähtyä 5 tai 7 tai 10 kertaa peräkkäin punaiselle. Se on täysin todennäköisyyksien rajoissa. Jos silloin osaat lopettaa, hyvä, olet voittanut. Mutta putken toistaminen kerrasta toiseen on utopiaa. Ammattimaisia ruletin pelaajia ei ole.

Myös lottoaminen on todennäköisyysrulettia. Ihmiset ottavat kuitenkin elämässään tietoisesti suurempiakin riskejä kuin parin lottorivin hinnan. Lähteminen ohittamaan edellä ajavaa autoa kaarteessa on monille tosielämän rulettia, voisiko sanoa venäläistä rulettia.

Osakesijoittaminen voi olla pokeria tai rulettia, teoriassa myös shakkia. Kokemus, ammattitaito ja järkevä ajattelu auttavat tiettyyn määrään asti, lähinnä ne estävät sortumasta perusvirheisiin.

Täysin sattuman hallitsemia tapahtumia ei voi ennustaa, joten niihin on hyvä oppia varautumaan.

Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Reinhold Niebuhr

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnistuminen, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , , , , | 2 kommenttia

Tahdonvoimaan voi vaikuttaa

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 1960-luvun lopulla tutkija Walter Mischel pani joukon nelivuotiaita lapsia hankalaan tilanteeseen. Lapsille annettiin vaahtokarkki ja luvattiin, että he saavat vielä toisenkin karkin, jos jaksaisivat odottaa 15 minuuttia. Tuon ajan tutkija oli poissa huoneesta. Jos lapsi ennen täyttä aikaa söisi karkin, hän ei saisi lisää. Lapsista vain 30 prosenttia jaksoi odottaa vartin saadakseen enemmän karkkia. Lähes 20 vuottaa myöhemmin tehdyssä jatkotutkimuksessa huomattiin, että ne lapset, jotka olivat jaksaneet odottaa, menestyivät huomattavasti paremmin elämässään. Tällainen kyky vastustaa hetken mielihyvää, jotta saa myöhemmin enemmän, ennusti tutkimuksen mukaan hyvää tulevaisuutta.

Tahdonvoima on motivaation ohella yksi tärkeimmistä menestyksen osatekijöistä.

Motivaatio saa sinut liikkeelle, mutta tahdonvoima pitää liikkeessä. Tahdonvoimaa tarvitaan, kun pelkkä motivaatio ei riitä. Jos motivaatio on voimakas, tahdonvoiman osuus on vähäinen. Sanotaan, että lasten oppiminen perustuu pelkästään motivaatioon, haluun oppia. Tahdonvoimaa ei tarvita kuin vasta myöhemmin, kun lapsi varttuu ja oppiminen alkaa maistua työltä.

Tahdonvoima on luotettavampi kuin motivaatio. Tahto on voimavara, jonka otamme käyttöön, kun motivaatio ei riitä.

Tahdonvoimalle on monta määritelmää, muttei yksikäsitteistä selitystä. Itsekuri ja itsekontrolli kuvaavat samaa asiaa.  Psykologisia määrittelyjä ovat mm.: Kyky vastustaa välitöntä kiusausta, jotta voi saavuttaa pidemmän aikavälin tavoitteet; tietoinen itsesäätely; omien toimintojen hallinta käyttäen loogisia prosesseja tunnepitoisten sijaan.

Tahdonvoima on rajallinen resurssi. Päätöksenteko, kun esimerkiksi mietit, lähdetkö lenkille vai jäätkö katsomaan televisiota, kuluttaa aivojen voimavaroja. Ja kun ihminen joutuu useasti käyttämään tahdonvoimaa, se alkaa huonontaa päätöksiä. Tahdonvoimaa ei tulisi tuhlata toisarvoisiin asioihin.

Presidentti Barack Obaman kerrotaan käyttävän vain harmaita tai sinisiä pukuja. Obamalla on kuitenkin selitys valmiina: “Yritän vähentää päätöstenteon määrää. En halua tehdä päätöksiä siitä, mitä syön tai mitä puen päälleni. Minulla on muutenkin aivan liikaa asioita päätettäväni.” Näin energia säästyy niihin päätöksiin, joilla on väliä.

Mutta tahdonvoima on kuin lihas, sitä voi treenata ja vahvistaa. Se myös väsyy, kun sitä käyttää. Siksi myös tärkeimmät päätökset kannattaisi tehdä aamulla, kun henkinen energia on korkeimmillaan. Kun ihminen on väsynyt, hän tekee helpommin huonoja päätöksiä.

Tahdonvoiman parantamiseen on tutkimusten mukaan useita tapoja. Keinoina ovat tahdonvoimasta kirjan julkaisseen Frank Martelan mukaan esimerkiksi:

  • veren sokeritason ylläpito
  • riittävä lepo ja uni
  • toimivien rutiinien rakentaminen
  • aloita pienestä ja tee yksi asia kerralla
  • oman ympäristön muokkaaminen tahtoa tukevaksi

Onkin todettu, että makea välipala voi olla hyvä tahdonvoiman edistäjä. Kiusauksen vastustaminen on energia-intensiivistä työtä ja siinä menestyy paremmin, kun olet saanut glukoosia. On jopa arveltu, että eräs syy siihen, miksi erilaiset laihdutusohjelmat eivät tehoa, on juuri tahdonvoiman ja itsekurin heikentyminen aivojen alhaisen energiasaannin johdosta.

Pitäisikö siis syödä välillä sokeria, että laihtuisi?

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnistuminen, Psykologia | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Miksi keskittyminen ei aina ole hyvä asia?

Mikään asia ei ole niin hyvä, että se välttämättä aina ja joka tilanteessa olisi hyvä.

Keskittymistä pidetään eräänä onnistumisen ja menestyksen perustana. Hyvin monet menestyneet ihmiset ovat maininneet keskittymiskyvyn ja keskittymisen menestyksensä lähteinä.

Mutta onko keskittyminen pelkästään hyvä asia, aina ja kaikkialla?  Vastaus on ei, sillä on olemassa paljon tilanteita ja alueita, joissa keskittymisen kanssa voi tulla ongelmia.

Keskittyminen väärään asiaan

Suurin ongelma keskittymisessä on, että se voi kohdistua vääriin asioihin. Jos keskityt johonkin koko voimallasi, on parasta olla varma, että keskityt oikeaan asiaan.  Jos keskityt väärään asiaan, ei se juuri auta lopputuloksen suhteen, usein päinvastoin.   Kuten on sanottu: ”Ei riitä, että hakkaat puita tehokkaasti. Pitää hakata oikeassa metsässä.”

Ranskalaisen johtamisopisto Inseadin julkistamassa tutkimuksessa haastatellut Nokian johtajat ja työntekijät totesivat Nokian kaatuneen viime kädessä siihen, että keskijohto keskittyi liikaa lyhyen aikavälin tavoitteiden täyttämiseen eikä sen vuoksi laittanut tarpeeksi voimavaroja pitkän aikavälin vastaiskun kehittämiseen Applelle.  Nokia keskittyi hiomaan yhä paremmaksi teollista tehokkuuttaan, mutta unohti seurata miten asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset muuttuivat.

Lillukanvarret

Huomion kiinnittäminen kokonaisuuden kannalta toisarvoisiin asioihin, lillukanvarsiin, on monen ihmisen ja organisaation ongelma.  Yhtiön johtoryhmässä saatetaan käydä kiihkeitä, pitkiä keskusteluja henkilökunnan jouluruokailun järjestelyistä samalla kun miljoonien investoinnit siunataan nopeasti, ilman syvällistä paneutumista asiaan.  Samat asiat pätevät monesti kunnallisessa päätöksenteossa.

Liian monta asiaa, joihin yrittää keskittyä, multitasking

Tehokkuutta yritetään usein saavuttaa keskittymällä tekemään montaa asiaa kerralla. Ihmisen aivokapasiteetti on kuitenkin rajallinen, multitasking ei toimi. Multitasking vähentää tuottavuutta ja suoriutumista, sillä aivot voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kun yritämme tehdä kahta asiaa samaan aikaan, eivät aivot pysty suoriutumaan molemmista tehtävistä onnistuneesti. Kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerralla.

Keskity ratkaisuun, älä ongelmaan

On asioita, joissa kannattaa keskittyä ongelmaan. Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen: “Jos minulla on tunti aikaa ratkaista tehtävä, käytän siitä 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisun keksimiseen.”

Mutta on myös paljon tilanteita, vaikeita ongelmia, joissa kannattaa ottaa etäisyyttä ongelmaan, ja keskittyä erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen luomiseen ja pohdintaa.  Kun pyrit etsimään ratkaisuja ja rakentavia keinoja parantaa tilannetta, myönteinen hallinnan ja aikaansaamisen tunne kasvaa.

Luovuus edellyttää sekä keskittymistä että hajauttamista

Tiukka keskittyminen johonkin tehtävään ei edistä inspiraatiota ja uusia ideoita. Eräässä mielessä luovuus on ahtaasti rajatun keskittymisen vastakohta. Siksi sen voi houkutella esiin päästämällä mielen vaeltelemaan.

Tutkijat ovat todenneet, että luovassa ideoinnissa on iso rooli hermoverkostolla, joka toimii, kun ihminen ei suorita mitään tiettyä älyllistä tehtävää.  Luovuus vaatii sekä keskittynyttä läsnäoloa että haaveilua. Jos keskittyminen on vain ulkoisessa maailmassa ja tietoinen kontrolli niskan päällä, sisäiselle pohdinnalle ei jää tilaa. Hajamielisyys ja luovuus kulkevat usein käsi kädessä.

Asioita, joissa hajauttaminen on parempi kuin keskittyminen

Sijoittaminen

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Kaikkia munia ei kannata pitää samassa korissa. Hajauttaminen vähentää riskejä. Se ei poista niitä kokonaan, mutta tuo ainakin pitkäaikaiselle piensijoittajalle sen turvan, mitä yleensä on saatavissa. Hajauttaminen tarkoittaa rahojen sijoittamista erilaisiin sijoituskohteisiin, osakkeisiin, korkoihin, kiinteistöihin, jne.  sekä ostojen ajoittamista pitkälle aikavälille.

Riskien välttäminen yleensä

Sijoittamisen idea hajauttamisesta pätee kaikkialla, missä kohtaat riskejä. Yleensä keskittäminen on järkevää ja tehokasta, mutta riskin huomiointi voi muuttaa asetelmaa. Yritystoiminnassa pyritään usein hajauttamalla pienentämään riskejä.

Keskittymisen riski

Jos keskityt liian tiiviisti johonkin asiaan, et välttämättä huomaa mitä ympäristössä tapahtuu. Jos olosuhteet muuttuvat radikaalisti, voi olla tarpeen muuttaa ajattelutapaa, toimintamallia, keskittymisen kohdetta. Jos katse on liian tiukkaan vain yhteen suuntaan, ei huomaa muutosta, ennen kuin se voi olla liian myöhäistä.

Keskittyminen ei saa johtaa siihen, että unohtaa seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Ympäristön muutokset voivat johtaa tarpeeseen muuttaa keskittymisen kohdetta. Joustavuus kärsii.  Joskus pitää osata katsoa kulman taakse.

Keskittymisen illuusio: Mikään asia ei ole niin hyvä tai paha miltä se tuntuu, kun ajattelet sitä. Daniel Kahneman

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnistuminen, Psykologia | Avainsanoina , , , , , , | 2 kommenttia

Miten menestyksen saa jatkumaan?

Mihin perustui Usain Boltin pitkä ja ilmiömäinen ura yleisurheilun suurena tähtenä?

Usain Bolt on kaikkien aikojen menestynein pikajuoksija. Hän on 100 ja 200 metrin matkoilla kuusinkertainen olympiavoittaja ja seitsenkertainen maailmanmestari. Bolt pitää hallussaan molempien pikamatkojen maailmanennätyksiä. Lisäksi hän voitti Jamaikan pikaviestijoukkueessa kaksi kultaa olympialaisissa ja neljä MM-kilpailuissa. Bolt päätti kilpailu-uransa vuoden 2017 MM-kisoihin.

Menestyksen tekijät

Pelkistäen voidaan sanoa, että onnistuminen ja menestys riippuvat neljästä asiasta:

Menestys ja onnistuminen = lahjakkuus (taito, kyky) + tahto (asenne) + työ (harjoittelu) + onni (sattuma)

Kaikkia näitä tarvitaan, enemmän tai vähemmän, jotta voit menestyä.

Ja näitä kaikkia (paitsi onnea) voi ja pitää kehittää ja ylläpitää, jos haluat että menestys jatkuu. Myös onneen, onnekkuuteen voi muilla tekijöillä jossain määrin vaikuttaa.

Mutta laakereilleen ei voi jäädä makaamaan. Huipulla tuulee aina.

Boltin resepti

Ensinnäkin pitää tietysti muistaa, että Boltilla oli syntymässä saadut geneettisen perimän tuomat loistavat ominaisuudet. Itse hän on tosin niitä vähätellyt.

Boltin omien sanojen mukaan: ”Suurin pelkoni ammattiurheilijana on häviämisen pelko. Se on aina läsnä, ja ainoa tapa päästä siitä yli on keskittyä ja työskennellä kovemmin ja harjoitella kovemmin kuin kukaan muu”.

”Minun piti koko ajan parantaa kykyjäni, jotta pysyisin kilpailukykyisenä ja jatkaisin voittamista. Joka vuosi jatkoin harjoittelua ja yritin parantaa kuntoani voittaakseni, koska kilpailijani tekevät samaa. Jos lopetan harjoittelun, he menevät pian ohitseni. Se on aivan varmaa.”

Bolt uskoi, että hänen päämääränsä on käyttää lahjojaan ja menestystään keinona antaa jotain takaisin isänmaalleen Jamaikalle. Hänestä kirjoitetusta kirjasta (Usain Bolt: Salamaa nopeampi. Elämäni) käy kyllä ilmi, että rahallakin oli suuri merkitys erityisesti uran alkuvaiheessa. Hän oli syntynyt alkuaan hyvin köyhään perheeseen.

Uransa lopussa Bolt myönsi, että hän on nauttinut menestyksestä, mutta ei sen vaatimasta harjoittelusta.

Mitä tästä opimme?

Monet arvostetut huiput urheilumaailmassa ovat olleet tunnettuja siitä, että he jatkavat sinnikkäästi aikaisempaa kovaa harjoitteluaan ja rutiinejaan huolimatta saavuttamastaan menestyksestä.  Bolt oli yksi näistä.

Ehkä tärkein asia on kuitenkin säilyttää kirkkaana mielessään kysymys MIKSI? Miksi yleensä olen lähtenyt tavoittelemaan menestystä. Mistä syntyy se motivaatio ja tahtotila, joka tarvitaan ensin vuosikausia, joskus vuosikymmenen kestävään jatkuvaan työhön ja harjoitteluun, ja sitten vielä menestyksen saavuttamisen jälkeen edelleen samaan, usein vielä iän myötä ehkä kovenevaan harjoitteluun.

Boltilla ajavana voimana (miksi teen tätä) oli toisaalta oman taustansa ajattelu, koti, perhe, Jamaika, ja hänen siitä saamansa motivaatio. Toisaalta hänessä vaikutti yksilökeskeinen kunnianhimo, voitontahto, ja osittain rahan ansaitseminen. Hän ei kuitenkaan antanut rahan vaikuttaa liikaa, vaikka ansaitsikin yli 10 vuotta kestäneellä urallaan arviolta ainakin  100-150 miljoonaa dollaria.

Menestyksen paradoksi

Miksi menestyksen jatkaminen on niin vaikeaa useimmille ihmisille? Ja miksi monen menestys jää kovin vaatimattomaksi ja lyhyeksi eikä johda pitkään kestävään uraan huipulla?

Selitys on itse asiassa hyvin erikoinen: menestys itse on epäonnistumisen alullepanija. Menestyksen myötä katoaa usein se perussyy, miksi menestystä alkuaan tavoiteltiin.

Kun menestyy, voi tapahtua kaksi asiaa. Ensinnäkin, kun menestyt, on vaarana, että mielenkiintosi ja keskittymisesi siirtyvät menestymisen perustasta, siitä tekijästä, joka sai sinut alkuaan liikkeelle, muihin asioihin. Näitä ovat menestyksen mukanaan tuomat edut, suosio, maine, raha.  Ulkoiset tekijät vievät huomiosi menestyksen jatkamiseen tarvittavasta työstä. Menestys voi tehdä meistä myös liian itsevarmoja, alamme uskoa, ettei meidän tarvitse muuttaa mitään tai että voimme menestyä missä vain.

Jos haluat menestyksen jatkuvan, muista aina, miksi lähdit tavoittelemaan menestystä. Motivaation ylläpitäminen vaatii lujan tahtotilan ja sen takana kirkkaan vision tai päämäärän. Jos tavoitteena on ollut vain rahan ansaitseminen, menestys myös yleensä loppuu, kun omaisuutta on riittävästi. Vain rakkaus ja intohimo omaan tekemisen kohteeseen takaavat pitkän menestyksen.

Toiseksi menestys synnyttää usein valtavia paineita. Menestyksen jatkaminen on raskasta. Kaikki eivät kestä jatkuvaa painetta, vaan luopuvat vapaaehtoisesti. Jotkut yrittävät torjua stressiä ja paineita itselle vahingollisilla keinoilla, mukaan kuvaan tulevat lääkkeet, alkoholi, huumeet.

Menestys edellyttää tietyn määrän paineita ja stressiä, koska se pakottaa keskittämään ajatukset ja toiminnan olennaiseen ja estää ulkoisten häiriötekijöiden vaikutuksen. Liika stressi on kuitenkin pahasta. Sen torjumisen keinot ovat hyvin henkilökohtaisia. Paras ja ehkä yleispätevin tapa on tässäkin yrittää säilyttää perusasiat kirkkaana mielessä: miksi teen tätä, mitä tavoittelen.

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Psykologia, Urheilu | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mitä sinä olet?

Oletko koskaan syvällisesti ajatellut, kuka tai mitä olet? Tässä muutamia ajatuksia siitä, minkälaisilla kysymyksillä asiaa voisit lähestyä.

  • Olet mitä perit vanhemmiltasi
  • Olet missä kasvoit ja opiskelit
  • Olet mitä ajattelet
  • Olet mitä haluat olla
  • Olet mitä syöt ja juot
  • Olet mitä vanhempasi ja isovanhempasi söivät ja joivat
  • Olet mitä teet
  • Olet mitä teet toistuvasti
  • Olet sitä, kenen kanssa vietät aikaasi
  • Olet mitä muut sanovat, ajattelevat, haluavat sinun olevan
  • Olet mitä luet
  • Olet mitä katsot
  • Olet mitä valitset
  • Olet mitä voisit olla
  • Olet mitä sanot
  • Olet mitä itse luulet olevasi
  • Olet sitä, minkälaisia vaatteita pidät
  • Olet mitä ostat ja kulutat
  • Olet mitä klikkaat, twiittaat…
  • Olet sitä, mitä rakastat, haluat, tykkäät
  • Olet sitä, mihin tyydyt

Mutta ennen kaikkea, olet ja ole oma itsesi!

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Valitse itsellesi oikeat tavoitteet

 

 

 

 

Tavoitteiden asettaminen on yleisesti todettu hyväksi tavaksi saavuttaa asioita, joita ihminen tai yritys haluaa. Ne antavat meille motivaatiota ja pystymme kohdistamaan ajatuksemme ja työntekomme oikein. Tavoite on meidän kompassimme.

Mutta tavoitteisiin, niiden asettamiseen ja saavuttamiseen liittyy myös ongelmia. Väärä tavoite voi olla henkilökohtaisesti vahingollinen ja yrityksen kohdalla johtaa konkurssiin.

Onneksi on olemassa eräitä ajattelumalleja, joilla tavoitteisiin liittyviä vaaroja voi vähentää ja onnistumisia lisätä.

Yksi paljon käytetty nyrkkisääntö, millä voi varmistaa tavoitteen sopivuuden, on niin sanottu SMART-testi. Pohdi, onko tavoite: Seikkaperäisesti määritelty, Mitattavissa oleva, Aikaan sidottu, Realistinen, Tärkeä ja olennainen.  Testillä saa helposti esiin suurimmat puutteet tavoitteen asetannassa.

Tavoite tilanteen mukaan

Lisäksi sinun kannattaa, aina kun on mahdollista, valita sellaisia tavoitteita, jotka parhaiten sopivat siihen tilanteeseen ja tarkoitukseen, joka on edessäsi.

Mitä tämä sitten käytännössä voi tarkoittaa? Heidi Grant Halvorsonin mukaan tärkeintä on ensin miettiä tarkkaan mitkä ovat tilanteen lähtökohdat. Hän on tuonut esiin eräitä ulottuvuuksia, joiden mukaan tavoitteita kannattaa tarkastella ja asettaa. Tässä tarkastellaan niistä kahta.

Ajattele ”miksi” tai ”mitä”

Tavoitteita voi ajatella erilaisin käsittein. Kun mietit esimerkiksi työpöytäsi siivoamista, voit ajatella asiaa ”järjestykseen pyrkimisenä” (miksi teen tätä) tai ”tavaroiden siirtämisenä lokeroihin” (mitä minä todella teen). Tai säännöllinen liikunta voi olla   ”yritys olla paremmassa kunnossa” (miksi) tai ”yritys laihtua 5 kiloa” (mitä).

Kun laihtumista ajatellaan miksi-termein: saan terveyttä, olen virkeä, kunto on hyvä, elän pidempään, näytän paremmalta, se tuo motivaatiota, siitä saa energia ja pystyy välttämään kiusauksia. Ajattelet asiaa pidemmällä tähtäimellä. Pienistä jokapäiväisistä asioista tulee osa jotain suurempaa ja tärkeämpää.

Mitä-termein laihtuminen on taas: syön vähemmän, syön terveellisemmin, en syö rasvaa, hiilihydraatteja, syön enemmän kasviksia, liikun enemmän. Mitä-termeillä toimit käytännössä, kun jokapäiväisessä elämässä kohtaat asioita, joita pitää tehdä eri tavalla kuin ennen. Uusien tapojen oppiminen vie aikaa.

Molemmilla on etunsa ja haittansa. Miksi tarjoaa suuremman kuvan, mitä lähikuvan. Paras strategia on vaihtaa ajattelutapaa niin, että se aina sopii tilanteeseen ja tavoitteeseen, jonka haluat saavuttaa.

Miksi-termein ajatellaan, kun halutaan energiaa, motivaatiota ja välttää kiusauksia, sekä ajatellaan pidemmällä tähtäimellä. Ajattele tavoitetta mitä-termein, kun edessäsi on jotakin erityisen vaikeaa, outoa ja uutta tai jotain, jonka oppiminen vie aikaa. Ajattelemme lähitulevaisuuden tavoitteita luonnostaan mitä-termein.

Miksi-selitys sille mitä teen, on uskomattoman motivoiva. Sillä voi myös kannustaa muita tekemään ja yrittämään jotain.

Mikä on asenteesi: olen hyvä vai tulen paremmaksi?

Carol Dweck on kehittänyt tunnetun asenneteorian, jonka mukaan suurin selittäjä onnistumisessa on ihmisen oma käsitys lahjakkuuden ja älykkyyden luonteesta.

Hänen mukaansa on kaksi erilaista suhtautumistapaa omaan osaamiseen. Lukittu asenne (fixed mindset) tarkoittaa sitä, että oletat ominaisuuksiesi olevan enemmän tai vähemmän annettuja ja muuttumattomia. Tällöin jokainen vastaantuleva haaste on kuin testi: se testaa, kuinka taitava olet. Jos kykysi eivät riitä, on kyseessä epäonnistuminen.

Kasvun asenne (growth mindset) lähtee puolestaan siitä, että ominaisuuksia voi muuttaa. Olivat lähtökohtasi mitkä tahansa, voit kehittää osaamistasi harjoittelun ja kokemuksen avulla. Silloin jokainen haaste on myös mahdollisuus oppia. Kun onnistut, osoitat olevasi osaamisessasi jo näin pitkällä. Jos taas homma ei toimi, otat opiksesi ja kokeilet uudenlaista tapaa. Kasvun asenne on kytköksissä optimismiin.

Lukittua asennetta voi Halvorsonin mukaan kutsua nimellä ”olen hyvä” – asenne ja kasvun asennetta nimellä ”tulen paremmaksi”-asenne. Tavoitteiden kannalta on hyvä tietää, kumpi sinua motivoi enemmän, haluatko olla hyvä vai tulla paremmaksi.

Ihmiset, joilla on lukittu tai ”olen hyvä”- asenne, asettavat tavoitteita, joihin he ajattelevat pystyvänsä ja valitsevat asioita, jotka saavat helposti. Kun meillä on tämä asenne, meillä on taipumus arvioida itseämme sen perusteella, mitä saavutamme ja siksi todennäköisemmin asetamme tavoitteita, jotka saavutamme suhteellisen helposti.

Toisaalta ihmiset, joilla on kasvun tai ”tulen paremmaksi”- asenne, uskovat, että kyvykkyys on muokattavissa ja ominaisuuksia kuten älykkyyttä voidaan muuttaa ponnistelemalla. Tällaiset ihmiset asettavat luultavasti tavoitteensa korkeammalle, eivät pelkää haasteita, ajattelevat takaiskujen olevan voitettavissa ja onnistuvat todennäköisemmin, mitkä heidän tavoitteensa sitten ovatkin.

Jos et tiedä, minne olet menossa, päädyt jonnekin muualle. Yogi Berra

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Tavoitteet | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Sattuman selittämistä eli Texasin tarkka-ampujaharha

Texasin tarkka-ampujaharha on saanut nimensä tarinasta, jossa lännen karjapaimen ampui ladon seinään. Ajan mittaan seinä täyttyi luodinrei’istä. Jossain kohtaa seinää niitä oli paljon, joissain toisissa kohdissa vähän. Sitten kun cowboy maalasi maalitaulun sopivasti sellaisen kohdan ympärille, jossa oli hyvä rypäs reikiä, se sai hänet näyttämään tarkka-ampujalta.

Vaikka cowboy ei tähdännytkään juuri tuohon maalitauluun, vaan ladon seinään yleensä, se sai vierailijan ajattelemaan juuri niin.

Ihmisellä on taipumus jättää sattuman osuus huomioimatta, kun jotain ilmiötä ja sen tuloksia tarkastellaan ja täysin sattumanvaraisissa tuloksissa näyttäisi olevan joitain säännönmukaisuuksia tai syyseuraussuhteita.

Me näemme säännönmukaisuuksia ilmiöissä, joissa sitä ei oikeasti ole.

Harha korostaa sitä, miten ihmiset unohtavat satunnaisuuden päättäessään ovatko tulokset merkitseviä, säännönmukaisia.

Vuosituhannen alussa lasten autismitapausten määrä kasvoi USA:ssa 20 vuodessa yli 200 prosenttia. Kun luvut tulivat julkisuuteen, se herätti paniikkia lasten vanhempien keskuudessa. Mikä ilmiön aiheuttaa? Syitä etsittäessä ”piirrettiin maalitaulu” rokotusten ympärille, koska oireita alkoi esiintyä samaan aikaan kuin lapsia rokotettiin. Kun tämän tuli yleiseen tietoon, muita syitä ei enää haluttu julkisuudessa etsiä. Vuosikausien tutkimusten ja miljoonien dollareiden jälkeen rokotukset kuitenkin voitiin sulkea pois mahdollisena syynä. Kuitenkin osa vanhemmista ja eräät julkisuuden henkilöt kamppailevat edelleen rokotuksia vastaan tästä syystä. Rokotuksia tosin syytetään vastaavasti monesta muustakin sairaudesta.

Sijoitustoiminnassa pankkien rahastojen ja salkkujen hoitajia arvioidaan usein vain heidän hyvien tulostensa perusteella. Rahastot ilmoittavat kehityslukunsa vain hyvien vuosien ajalta, ja salkunhoitajat jättävät vähemmälle huomiolle kaupat, joissa tulokset olivat huonoja. Kuitenkin myös sijoitustoiminnassa sattuma näyttelee erittäin suurta roolia.

Eräs esimerkki tästä harhasta on yrittäjä, joka aloittaa monta epäonnistunutta yritystä, ennen kuin kerran onnistuu. Hän kehuu yrittäjäominaisuuksiaan, jättäen vähemmälle huomiolle epäonnistuneet tapaukset. Tämä antaa sen vaikutelman, että liikemies olisi aina menestyvä, unohtaen ne tapaukset, joissa ei ollut.

Toisessa maailmansodassa Lontoon pommitusten aikana huomattiin, että eräille alueille kaupunkia osui vähän tai ei lainkaan pommeja. Ihmiset alkoivat uskoa, että näillä alueilla asui saksalaisten vakoojia, joita Luftwaffe ei halunnut pommittaa.  Kyseessä oli kuitenkin täysin satunnainen hajonta pommien putoamisessa.

Kaikkialla, missä ihmiset etsivät merkitystä, näkee Texasin tarkka-ampujaharhan. Monille ihmisille maailma menettää hohteensa, kun he joutuvat hyväksymään ajatuksen maailman satunnaisuudesta ja jonkun oudon ilmiön alkuperästä. Ihminen etsii kaikkeen järkeä, syytä ja seurausta. Monesti takana on kuitenkin vain sattuma.

Sattumaa on se, mikä saattaa olla tai saattaa olla olematta. Ludvig Wittgenstein

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Sijoittaminen, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Asian tuntijalla on vain kuljettajan viisautta

Viisautta on arvostettu kautta aikain ja kaikkialla. Viisaudesta on paljon kansanomaisia sanontoja. Hölmö paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.

Viisausopin lajit

Viisautta tarvitaankin aina. Viisautta on kuitenkin monenlaista, kuten Konsta Pylkkänen Veikko Huovisen kirjassa Havukka-ahon ajattelija filosofoi:

”Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on?

Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…

Sitten on teoreettinen viisaus, jota on sanomalehdissä ja vaikka missä. Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa on lukko epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille…

Teoreettinen viisaus on kaukoviisauden veljenpoika, mutta linssi on vaivaisempi…

Käytännön viisaus on sitä, kun vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä. Mutta polulla voi olla ketunrauta… Vaan jos on lisäksi hyvä vainu, niin varmasti pärjää, paitsi jänis, joka menee mielellään lankaan, jos se on etevästi laitettu, vaan ei töherön käsialaa.

Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi paras käyttäytyä.

Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…”

Nykyään on myös keinotekoista viisautta, tekoälyä, AI. Siitä sanoi aikanaan Albert Einstein: Tekoäly ei koskaan pärjää inhimilliselle typeryydelle.

Ihmisen tosiaan pitäisi kehittää ”itseään älykkäämpi” tekoäly, joka kertoisi ihmiselle kuinka typerä ihminen lopulta on.

Kuljettajan viisaus

On olemassa myös niin sanottua kuljettajan viisautta, jota on monesti eri alojen asiantuntijoilla, ja erityisesti kuulemma poliitikoilla.

Charlie Munger, suursijoittaja Warren Buffettin partneri, on kertonut seuraavan tarinan usein. Hän käyttää sitä kuvaamaan eroa jonkin asian todellisen ymmärtämisen ja asian pelkän tietämisen välillä.

Yksi tärkeimmistä henkilöistä kvanttimekaniikan alueella oli saksalainen fyysikko Max Planck. Saatuaan fysiikan Nobel palkinnon vuonna 1918, hän lähti esitelmäkiertueelle ympäri Saksaa. Hänen luentonsa oli luonnollisesti aina lähes samanlainen, missä tahansa hän sitten esiintyikin. Tämän huomasi myös autonkuljettaja, joka kyyditsi Planckia matkoilla.

Erään päivänä kuljettaja sanoi: ”Professori Planck, olen kuullut saman luentonne kvanttimekaniikasta niin monta kertaa, että osaan sen jo ulkoa. Sen täytyy olla teille jo pitkäveteistä, niinpä miksemme vaihtaisi rooleja tänä iltana. Minä pidän luennon ja te istutte yleisön joukossa kuljettajan lakki päässänne.” Planck suostui ja sinä iltana kuljettaja nousi lavalle ja piti luennon virheettömästi.

Luennon päätyttyä eräs osanottajista nousi ylös ja kysyi kuljettajalle käsittämättömän kysymyksen kvanttimekaniikasta. Epäröimättä kuljettaja sanoi: ”Olen todella yllättynyt, että niinkin edistyksellisessä kaupungissa kuin Munchen joku voi kysyä noin yksinkertaisen kysymyksen. Minäpä jätän vastauksen antamisen tähän kysymykseen autonkuljettajalleni.” Ja ”kuljettaja” tietysti vastasi sujuvasti.

Richard Feynman on kuvannut tällaista tilannetta erolla, mikä on tietää jonkin nimi (kuljettajan viisaus) tai tietää jotain (Planckin viisaus).

On siis ”asian tuntijoita” ja asiantuntijoita. Todellinen asiantuntijuus ja ymmärrys syntyy vain kovalla työllä ja vie aikaa.

Asian tuntija

”Asian tuntija”, kuljettaja, osaa puhua asiasta sujuvasti ja kaunopuheisesti, hän on hyvin vakuuttava ja osaa ottaa yleisönsä. Mutta jos häneltä kysytään jotain todella asian ytimeen menevää, vastausta ei saa tai se on ympäripyöreä, mitäänsanomaton fraasi.

Näitä kuljettajia esiintyy kaikkialla, eniten ehkä yleensä muutenkin julkisuudessa olevien joukossa: toimittajat, televisioesiintyjät, julkkikset, poliitikot. Sosiaalinen media on täynnä ”asian tuntijoita”. Viime aikoina ovat myös olleet esillä eräiden pankkiiriliikkeiden sijoitusasiantuntijat, joiden ohjeilla monet ovat menettäneet rahansa.

Tässä yhteydessä tulee kuvaan mukaan myös halo vaikutus: Jos pidät jostakin ihmisestä tai tunnet hänet hyvin, olet taipuvainen uskomaan kaiken, mitä hän sanoo asiasta kuin asiasta.

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Tavoitteet vai tavat?

Meillä kaikilla on tavoitteita, pieniä tai suuria, jotka toivomme joskus saavuttavamme. Joku haluaa saavuttaa sitä, toinen tätä: rikastua, saada hyvä työpaikka, päästä NHL:än pelaamaan, laihtua 10 kiloa…

Kun haluamme jotain, useimmille ensimmäinen askel on yleensä asettaa sille konkreettinen tavoite.

Jos haluat elämäsi pysyvää parannusta tai muutosta, kannattaa kuitenkin harkita asiaa tapojen kautta.

Tapamme ovat tekoja ja asioita, joita teemme jokapäiväisessä elämässä toistuvasti. Ne voivat olla hyviä tai huonoja, ajatellen elämämme suuntaa ja tavoitteitamme. Ne kuitenkin vaikuttavat voimakkaasti automaattiseen toimintaamme.

Tapojen ja tavoitteiden ero

Tavan ja tavoitteen ero on siinä, minkälaista toimintaa ne edellyttävät. Jos esimerkiksi haluat oppia espanjan kielen, voit päättää, että haluat puhua espanjaa sujuvasti vuoden kuluttua (tavoite), tai päättää, että harjoittelet espanjaa tunnin joka päivä (tapa).

Tai voit päättää, että painat vuoden kuluttua 10 kiloa nykyistä vähemmän (tavoite), tai että et syö perunoita, riisiä, pastaa tai vaaleaa leipää (tapa).

Tavoite on se, mihin olet päättänyt pyrkiä. Tapa on keino päästä sinne.

Tavoitteisiin liittyy ongelmia

Tavoitteet ovat yleisesti ottaen hyödyllisiä. Niihin liittyy kuitenkin eräitä ongelmallisia puolia. Koska tavoitteella on joku loppupiste, sen saavuttamisen jälkeen on vaara palata jälleen aikaisempaan huonoon tilanteeseen (kun on saavuttanut painonlaskutavoitteensa, alkaa lihoa uudelleen). Toisaalta tavoitteen saavuttaminen ei välttämättä ole kiinni vain sinun omasta toiminnastasi. Sattuma ja muiden toiminta vaikuttavat usein lopputulokseen.  Tavoitteen pitäminen jatkuvasti mielessä ja toimiminen sen mukaisesti vaatii myös jatkuvasti tahdonvoimaa, mikä voi olla pois muusta toiminnasta.

Tapojen edut

Kerran omaksuttu tapa toimii automaattisesti. Hyvin muotoiltujen tapojen tarkoitus on taata, että saavutamme tavoitteemme vähittäin, pienin askelin. Tapojen järjestelmälliseen ja tarkoitukselliseen käyttöön liittyy monia etuja. Niiden avulla voi helposti jopa ylittää tavoitteen. Ne ovat helppoja toteuttaa. Kun tavan kerran rakentaa, se saa aikaan muutoksen aivoissa, jolloin toiminta on helpompi toteuttaa. On jopa arvioitu, että noin 30 päivän jälkeen jonkin tavan noudattaminen on helpompaa kuin siitä luopuminen.

Tavat ovat osa elämäämme. Elämämme rakentuu tapojen varaan, Duhiggin mukaan tavat muodostavat 40 % valveilla olomme ajasta. Kun tapa on muodostunut, se voi kestää koko elämämme ajan (ellemme tietoisesti muuta sitä jostain syystä).

Tavoilla on myös taipumus kertaantua. Joku hyvä tapa, esimerkiksi säännöllinen kuntoilu, tuo mukanaan syömiseen, juomiseen ja muuhunkin elämän osa-alueisiin liittyviä tapoja.

Tavat voivat olla hyvinkin pienin, minitapoja. Varsinkin jotakin uudenlaista käyttäytymistä aloittaessa hyvä keino on aloittaa pienillä askeleilla. Kun tapa on juurtunut, sen laajuutta voi helpommin lisätä. Yleinen tapa on aloittaa kuntoilu vaikkapa lyhyellä lenkillä, jonka pituutta sitten vähitellen lisätään.

Ensin teemme tapamme, sitten tapamme tekevät meidät.

Tapojen automatiikka

Tavoitteet ja tavat toimivat parhaiten yhdessä, mutta jos pitää valita, valitse tavat.

Kun suuntaamme keskittymisemme tietyistä tavoitteista pitkäaikaisten tapojen luomiseen, jatkuvasta parantamisesta tulee osa elämäämme.

Siinä kun tavoitteet pohjautuvat ulkoiseen motivaatioon, tavat ovat automaattisia. Ne kirjaimellisesti johdottavat uudelleen aivomme. Kun haluamme saavuttaa jotain elämässämme, kannattaa uhrata paljon aikaa uusien positiivisten tapojen muodostamiseen, mieluummin kuin keskittyä tiettyihin tavoitteisiin.

Motivaatio saa sinut liikkeelle. Tapa pitää sinut liikkeessä. (Jim Ryun)

 

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnistuminen, Tavoitteet | Avainsanoina , , | Jätä kommentti