Paha on vahvempi kuin hyvä

Useimmissa tarinoissa ja saduissa hyvä voittaa lopussa pahan. Jos näin ei tapahdukaan, tarinasta jää lukijalle yleensä epämiellyttävä tunne, ja siksi onnelliset loput ovat vallitsevia.

On myös olemassa tunnettu sanonta: Lopussa kaikki on hyvin. Jos kaikki ei ole hyvin, kyseessä ei ole loppu.

Mutta todellisuudessa kaikki ei välttämättä ole hyvin, lopussakaan. Ainakin paha on usein vahvempi kuin hyvä.

Ehkä tunnetuin syy siihen, miksi paha vaikuttaa olevan vahvempi kuin hyvä, on evoluutio.

Evoluution vaikutus

Organismit, jotka kiinnittävät enemmän huomiota pahojen asioiden estämiseen, ovat ajan mittaan menestyneet ja selvinneet paremmin kuin ne, jotka etupäässä keskittyvät hyvien asioiden maksimoimiseen.

Varovaisuus on useimmiten pitkän päälle parempi strategia kuin yltiöpäisyys. Parempi katsoa kuin katua sanoo sananlaskukin.

Henkilö, joka jättää vaikkapa vain yhden kerran vaaran, huonon lopputuloksen todennäköisyyden, huomioimatta, voi menettää omaisuutensa, loukkaantua pahoin tai kuolla. Selviytyminen edellyttää, että kiinnittää nopeasti huomion mahdollisiin huonoihin lopputuloksiin, mutta hyvien lopputulosten osalta ei ole niin kiirettä.

Näin ihmisen on ollut pakko mukautua henkisesti ottamaan pahat asiat paremmin huomioon kuin hyvät.

On paljon tilanteita, joissa pahan vahvuus tulee näkyviin.

Miten pahan vahvuus ilmenee

Negatiivisista, pahoista tapahtumista kerrotaan julkisuudessa ja medioissa useammin ja enemmän kuin positiivisista tapahtumista.­

Panemme tappioille enemmän painoa kuin arvostamme voittoja. Sadan euron menettäminen lohkaisee onnellisuudesta suuremman palan kuin se lisääntyy, jos saat sata euroa. Tutkimusten mukaan tappio kirvelee tunnetasolla noin kaksi kertaa niin paljon kuin vastaavankokoinen voitto riemastuttaa.

Huono maine on helpompi hankkia kuin hyvä maine. On tunnettu tosiasia, kuten sijoittaja Warren Buffett sanoi kerran: ”Kestää 20 vuotta rakentaa mainetta ja 5 minuuttia pilata se.”

Tutkimukset osoittavat, että kielteisillä tiedoilla, kokemuksilla ja ihmisillä on paljon syvemmät vaikutukset kuin myönteisillä. Esimerkiksi ihmissuhteista ja myös avioliitoista on todettu usein, että ellei positiivisia vuorovaikutuksia ole viisi kertaa enemmän kuin negatiivisia vuorovaikutuksia, on hyvin todennäköistä, että suhde kariutuu.

On myös todettu, että positiivisen käytöksen lisääminen vaikuttaa ihmissuhteeseen vähemmän kuin negatiivisen käyttäytymisen vähentäminen. Siksi hyviin ihmissuhteisiin liittyvä tärkeä neuvo ei ole: Tee hyviä asioita, vaan mieluumminkin: Älä tee pahoja asioita.

Myös työpaikoilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että yritykset saavat enemmän hyötyä, jos ne keskittyvät poistamaan negatiivisia, pahoja asioita eikä vain korostamaan hyviä.

On mm. ilmennyt, että negatiivinen vuorovaikutus pomon tai työtoverin kanssa vaikuttaa työntekijän tunteisiin viisi kertaa voimakkaammin kuin positiivinen vuorovaikutus.

Tie menestykseen kulkee vastoinkäymisten kautta

Mutta ei kannata sortua synkkyyteen. Optimismi ja positiivisuus ovat aina parempia kuin pessimismi ja negatiivisuus. Vastoinkäymiset vahvistavat meitä ja onnistumiseen ja menestykseen kuljetaan epäonnistumisten kautta. Se mikä ei tapa, vahvistaa.

 

Onnistuminen taito jää kesätauolle.  Palaan asiaan elokuussa, toivon mukaan terveenä, virkistyneenä ja kesän onnistumisista oppineena.

Toivotan lukijoille terveyttä sekä lämmintä, aurinkoista ja kaikin puolin onnistunutta ja rentouttavaa kesää.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Oppiminen, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Ongelmia keskittymisessä?

Keskittyminen on tärkeä taito, jos haluaa menestyä maailmassa.

Käytännössä, omassa toiminnassamme ja työssämme, keskittymisen puute on kuitenkin yleinen ongelma.

Erään tutkimuksen mukaan ihmisen keskimääräinen keskittymisen aikajänne on kahdeksan sekuntia. Se on sekunnin lyhyempi kuin kultakalalla! Aikajänne määriteltiin ajaksi, jonka voi keskittyä tulematta häirityksi. Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on sanonut tähän tutkimukseen liittyen, että lähitulevaisuudessa todellinen niukka hyödyke on ihmisten keskittymiskyky.

Psykologi David Rock on puolestaan todennut kirjassaan, että olemme todella keskittyneet työhömme keskimäärin vain kuusi tuntia viikossa, vaikka vietämme työssä yleensä noin 40 tuntia.

Ihminen on tunnetusti parhaiten keskittynyt ns. flow-tilassa.  Kymmenvuotisessa McKinsey-tutkimuksessa ylimmät johtajat kertoivat olevansa viisi kertaa tuottavampia flow-tilassa. Tämä tarkoittaa, että jos vietät maanantain flow-tilassa, voisit ottaa vapaata lopun viikkoa ja saada silti enemmän aikaan kuin normaalissa tilassa työskentelevät kollegasi. Flow-tila kestää yleensä vain lyhyen aikaa, suurin osa meistä viettää alle viisi prosenttia työelämästään flow-tilassa.

Keskittymiseen liittyy myös ns. lillukanvarsi-ilmiö.  Siinä joukko ihmisiä, jotka työstävät jotain projektia, ryhtyy kinastelemaan kaikkein yksinkertaisimmista asioista. He jättävät huomiotta kaiken, mikä vaikuttaa monimutkaiselta ja keskittyvät asioihin, jotka ovat helppoja ja ymmärrettäviä. Miljoonainvestointi päätetään hetkessä, ennen kuin ryhdytään väittelemään polkupyöräsuojan väristä.

Usein hyvän keskittymisen esteenä on kiire ja ajanpuute.

Meille on opetettu ja olemme tottuneet siihen, että jos haluamme enemmän – tuloksia, rahaa, menestystä, onnistumisia, onnellisuutta – meidän on myös tehtävä enemmän. Mutta tämä voikin olla väärä ajattelutapa. Kannattaa miettiä, jos enemmän saaminen ei vaadikaan enempää, vaan vähemmän. On todisteita siitä, että jos haluamme nostaa tuottavuuttamme ja onnellisuuttamme, meidän pitäisikin tehdä vähemmän, mutta järkevämmin.

Kun lopetat sellaisten asioiden tekemisen, jotka vain aiheuttavat kiirettä, mutta eivät tuo tuloksia, sinulle jää enemmän aikaa keskittyä tärkeiden asioiden tekemiseen. Samalla sinulle vapautuu aikaa hoitaa ihmissuhteitasi ja omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiasi.

Sinun pitää tunnistaa, mitä ei pidä tai kannata tehdä, mitä voit jättää vähemmälle.

Usein ne asiat, jotka ajattelet, että sinun pitää tehdä, ovatkin vain asioita, joita olet aina tehnyt tai joita kaikki muutkin tekevät ja ajattelet, että sinunkin pitää tehdä.

Keskity vain todella tärkeisiin asioihin ja sinulla onkin aikaa yllin kyllin.

Et voi yliarvioida käytännöllisesti katsoen kaiken merkitystä.  John C. Maxwell

Tallennettu kategorioihin Psykologia, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Miten edistymistä pitäisi mitata?

Miten kehittymistä ja edistymistä pitäisi mitata. Jos sinulla on tavoite, ehkä hyvin kunnianhimoinenkin tavoite, miten mittaat kehittymistäsi sen suhteen?

Ilman tavoitetta motivaatiojärjestelmä ei toimi. Aivot toimivat tavoitteiden suhteen yksinkertaisen periaatteen mukaan: pienennä eroa. Kun aivot huomaavat, että on olemassa ero sen välillä, missä haluat olla (tavoite) ja missä nyt olet, ne haluavat, että alat tehdä jotain tuon eron supistamiseksi. Sinun pitää ensin tietysti mitata tilanne. Jos palautetta ei tule, silloin ei ole tietoa erostakaan.

Jos olet pudottamassa painoasi, sanotaan vaikka 80 kilosta 70 kiloon, astut todennäköisesti joka aamu toiveikkaana vaa`alle ja katsot, mitä se näyttää.

Yleensä edistymistä mitataankin seuraamalla kuinka kaukana ollaan tavoitteesta, millainen ero on nykytilanteen ja tavoitteen välillä. Mutta tämä on itse asiassa huono tapa, joka voi johtaa ongelmiin motivaation ja tavoitteen saavuttamisen kanssa.

Jos vaaka näyttää 77 kiloa, ajattelet, että hitto, vielä 7 kiloa tätä tuskaa. Mutta tässä vaiheessa kannattaakin pysähtyä ja miettiä, mitä oikein ajattelet.

Katso taaksepäin

Oikea tapa mitata edistymistä on katsoa taaksepäin, ja katsoa, mistä lähdit liikkeelle ja kuinka paljon olet siitä edennyt. Voit olla tyytyväinen, olet pudottanut painoasi jo kolme kiloa.

Kun mittaat taaksepäin, pystyt nauttimaan edistymisestä, jota on tapahtunut, sen sijaan että tuskailet vielä edessä olevan kanssa. Kun viikoittain huomaat, että paino on taas pudonnut vähän, se lisää motivaatiota jatkaa samalla tavalla.

Samaa periaatetta voi noudattaa minkä tahansa tavoitteen kanssa. Mittaa edistymistäsi toteutuneen kehityksen kautta, ei sen avulla, paljonko vielä on matkaa tavoitteeseen.

Tavoitetta ei saa unohtaa, mutta edistyminen tuo motivaation.

Oikein asetettu tavoite on puoliksi saavutettu. Zig Ziglar

Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Psykologia, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Pystyt enempään kuin ajattelet

Elämme kovia aikoja, kaikki, koko ihmiskunta. Mutta kovia aikoja joutuu jokainen ihminen kestämään joskus muutenkin. Vastoinkäymiset ja epäonnistumiset kuuluvat elämään.  Jokainen menestynytkin ihminen on joskus myös epäonnistunut tai luovuttanut.

Mutta ihminen on sopeutuva ja yleensä kestävämpi kuin luuleekaan.

40 prosentin sääntö

Yhdysvaltojen laivaston SEAL-joukoilla on koulutuksessaan ns. 40 prosentin sääntö.  Se on yksinkertainen: kun mielesi kertoo jossakin harjoituksessa tai tukalassa tilanteessa, että tämä on tässä, en kestä enempää, en voi mitenkään mennä pidemmälle, nyt minun pitää luovuttaa, olet kuitenkin vasta käyttänyt 40 % voimistasi.

Kysymys on ajattelusta ja tahdonvoimasta, henkisestä sitkeydestä.

Henkisen sitkeyden ja tahdonvoiman kehittäminen on kuin lihaksen rakentamista. Tahdonvoima on kuin lihas, joka kasvaa sitä voimakkaammin, mitä enemmän sitä käytetään. Seuraavan kerran kun luulet saavuttaneesi rajasi, jatka vielä hetki, tee vielä yksi ponnistus. Kun ajattelet, että et voi enää jatkaa, mene edes vähän eteenpäin. Haasta itsesi näkemään, pystytkö kestämään vielä hieman enemmän.

Pohjimmiltaan se tarkoittaa, että sitä, miten pystymme käsittelemään haasteita, vaikeuksia ja takaiskuja, ei määrittele kykymme, vaan ajattelumme ja asenteemme.

Yleensä ajatellaan, että tuska, kipu ja kärsimys ovat asioita, joita on vältettävä hinnalla millä hyvänsä. Jos jokin tuntuu liian vaikealta, me yksinkertaisesti luovutamme. Pitää kuitenkin muistaa, että tie menestykseen on yleensä päällystetty ikävillä asioilla, kivulla ja kärsimyksellä.

Kun olet vaikka juoksemassa maratonia ja alat harkita keskeyttämistä, päätä että jatka vielä vähän matkaa, 100 metriä, 500 metriä, kilometrin……

Sääntö sopii kaikkeen toimintaan, mitä teemme: kuntoilu, elintavat, harrastukset, opiskelu, ura, ammatti, yrittäminen, henkilösuhteet.

Sitkeyttä ja tahdonvoimaa voi kehittää. Keskity tekemään pieniä päätöksiä joka päivä, jotka työntävät sinua mukavuusalueesi ulkopuolella. Ja muista tämä, kun seuraavan kerran luulet, ettet enää jaksa – sinulla on vielä 60 prosenttia jäljellä. Sinulla on aina enemmän sisälläsi kuin luulet. Onko se juuri 60 prosenttia ei ole oleellista, sitä on kuitenkin paljon.

Henkinen sitkeys on kyky herättää henkiin ja ottaa käyttöön kaikki ne kyvyt ja taidot mitä sinulla on – tarvittaessa.

Menestys ei ole olla fiksumpi tai kovempi kuin kukaan muu. Kyse on useimmiten siitä, ettei koskaan luovuta.

Onnistumisen ja epäonnistumisen ero on usein halukkuus tehdä asioita, joita et halua tehdä.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Psykologia, Työ, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Vähemmän on usein parempi

Roina – tavarat, jotka heitämme pois.
Tavarat – roina, jonka pidämme.

Vähemmän on enemmän. Sanonnan popularisoi aikanaan minimalistinen arkkitehti Ludwig Mies van der Rohe. Sanonta ei liity matematiikkaan, vaan elämän laatuun.

Mutta onko vähemmän oikeastaan ​​enemmän? Vai onko päinvastainen totta? Onko enemmän ​​vähemmän? Ja kumpi on itseasiassa parempi?

Korona-ajan tilanne

Näin korona-aikana joitakin asioita tekee enemmän kuin ennen ja samoin toisia asioita tekee vähemmän kuin ennen.

Useimmilla on vähemmän suoria sosiaalisia kontakteja kuin ennen koronaa, ja ehkä enemmän epäsuoria, sosiaalisen median kautta tapahtuvia kontakteja. Toisilla on vähemmän työmatkoihin menevää aikaa, ja enemmän aikaa esimerkiksi ulkoilulle. Kun kaupoissa ja ravintoloissa käynnit vähenevät, jää enemmän rahaa muuhun käyttöön.

Näitä esimerkkejä on kaikilla paljon, kun niitä tarkemmin miettii. Nyt onkin hyvä hetki arvioida, onko vähemmän enemmän (tai parempi) vai päinvastoin. Onko elämänlaatu heikentynyt vai parantunut?

Vähemmän vai enemmän?

Olemme taipuvaisia ajattelemaan, että elämä paranee asioita tai tavaroita lisäämällä. Uusi asunto parantaa elämänlaatua. Uusi vaate lisää onnellisuutta. Uusi auto lisää itsetuntoa.

Mutta ihmisen tarpeilla ei ole rajoja. Onnellisuus ei kasva tiettyä rajaa enempää. Meillä tuntuu olevan tietty vakaa onnellisuuden taso, jolla pysymme ja jota ylemmäksi emme normaalisti pääse. Puhutaan onnellisuuden asetusarvosta.

Lisäämisen sijaan kannattaakin kokeilla vähentämistä. Vähemmän on usein enemmän.

Kun omistat vähemmän tavaroita, käytät aikaasi harvempiin asioihin ja tehtäviin sekä vältät kaikkea turhaa, se jättää sinulle enemmän aikaa tehdä jotain merkityksellistä ja enemmän vapautta valita sinulle tärkeitä asioita. Kun vähennät turhasta, se antaa mahdollisuuden osallistua tärkeisiin asioihin ja kehittyä enemmän.

Kun sinulla on enemmän aikaa ja vapautta, sinulla on vähemmän stressiä ja huolia. Koska sinulla on myös enemmän merkitystä elämässäsi, se vähentää tarvetta keskittyä elämässä toisarvoisiin ja turhiin asioihin. Näin enemmän on myös vähemmän.  Enemmän tai vähemmän.

Vähemmän ei kuitenkaan tarkoita ei-mitään. Kukaan ei sano, että sinun piti päästä eroon kaikesta. Päätät itse mitä haluat elämältäsi. Pidä asiat, jotka antavat lisäarvoa, hyötyä tai iloa elämääsi, ja asiat, joista nautit. Kun joku asia ei enää anna sinulle mitään positiivista, anna sen silloin mennä, luovu siitä, vähennä.

Miten vähentää?

Vähentämiseen, minimalismiin, on paljon ohjeita. Tässäkin blogissa asiaa on käsitelty monessa jutussa, esimerkiksi:

Vähemmän on enemmän: eroon monimutkaisuudesta

Siivoa elämäsi. Miten vähemmän on enemmän.

Erilaisia minimalismi-blogeja on sekä suomeksi että muilla kielillä lukemattomia, samoin aiheesta ilmestyneitä kirjoja, tunnetuimpana Suomessakin ehkä Marie Kondon KonMari-opas Siivouksen elämänmullistava taika.

Älä siirrä huomiseksi mitään, minkä voit kokonaan unohtaa.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnellisuus, Psykologia, Tavat | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Aikaansaaminen on helppoa

Mikä on varmin tapa saada jotain tehdyksi nopeasti? Jätä se viime tinkaan.

Entä mikä on varmin tapa saada yleensä jotain aikaan? Aloita sen tekeminen.

Aikaansaaminen on itse asiassa helppoa, pitää vain aloittaa.

Tässä blogissa olen käsitellyt aloittamista, aikaansaamista ja vetkuttelua monissa jutuissa, esimerkiksi

Kaikki palautuu aina yhteen perusasiaan, kuten tunnettu ajattelija Lao Tzu on sanonut: Tuhannen mailin matka alkaa yhdellä askeleella.

Jopa ylitsepääsemättömältä vaikuttava tavoite on saavutettavissa pienin askelin ajan mittaan.

Eräs asiaan liittyvä käsite on mikroteko. Kun sinulla seuraavan kerran on edessäsi joku vaikea, ehkä raskaalta tuntuva, mutta tärkeä tehtävä, tavoite, eikä aikaakaan tunnu sille helposti löytyvän, kokeile mikrotekojen menetelmää.

Varaa ensin tälle asialle vaikkapa vain 15 minuuttia, ja työnnä siksi ajaksi syrjään kaikki muut asiat (sosiaalinen media, puhelin, viestit, tms.) ja päätä, että seuraavat 15 minuuttia on varattu vain tälle asialle.

Valmistaudu tehtävään henkisesti 1-2 minuuttia: meditoi, hengitä syvään, rentoudu, työnnä syrjään kaikki negatiiviset ajatukset.

Valitse ensimmäinen pienin mahdollinen teko, asia, tehtävä, jolla saat asiat liikkeelle. Jos sinun pitää esimerkiksi tehdä veroilmoitus, tuo tehtävä voi olla kaikkien tarvittavien papereiden, kuittien ja asiakirjojen kokoaminen yhteen, ei mitään muuta. Tee se. Tai jos sinun pitää järjestää tai siivota huoneesi, aloita yhdestä laatikosta.

Ja jos sitten tuntuu siltä, että voit jatkaa, toista tämä prosessi heti tai milloin sinulla on aikaa. Olet nyt kuitenkin liikkeessä kohti tavoitetta.

Ja tuolla 15 minuutilla voi olla muitakin vaikutuksia. Sait siitä itsellesi palautetta, sait jotain aikaan, se lisää motivaatiota ja itsetuntoa, itseluottamuksesi kasvaa. Tällä on positiivisia vaikutuksia myös muilla alueilla.

Tallennettu kategorioihin Psykologia, Tavoitteet, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kumpi menestyy paremmin, introvertti vai ekstrovertti?

Jos tunnet olevasi introvertti, unohda puheet siitä, ettet voisi menestyä. Jos taas tiedät olevasi ekstrovertti, älä kuvittele, että se riittää menestykseen.

Kumpi menestyy paremmin

Usein toistuva keskustelunaihe on, kumpi menestyy paremmin, ekstrovertti vai introvertti.  Ja useimmiten vaaka kallistuu ekstrovertin puolelle. Yleinen ja vahva mielikuva menestyjästä on ekstrovertin tyyppinen henkilö. Introvertista sanotaan parhaimmillaan, että hänkin voi menestyä.

Kuitenkin jo lähtökohdat kysymyksenasettelulle ovat väärät.  Ensinnäkin menestymistä on erittäin vaikeaa määritellä ja mitata. Ja toiseksi kukaan ei ole menestynyt olemalla puhdas ekstrovertti tai puhdas introvertti.

Introvertitkin menestyvät

Tilannetta kuvaa ehkä se, että torjuakseen käsityksen ekstroverttien paremmista mahdollisuuksista menestyä, täytyy vastakkaista näkökulmaa puolustavien esittää pitkiä luetteloita introverteista, jotka ovat menestyneet. Ja näitä todella löytyy. Tunnettuja introvertteja ovat olleet mm. Paavo Nurmi, Mauno Koivisto, Martti Suosalo, Albert Einstein, Bill Gates, Barack Obama, Steven Spielberg, Isaac Newton, Mark Zuckerberg, Larry Page, Abraham Lincoln, JK Rowling, Charles Darwin, Meryl Streep, Warren Buffett, jne.

Erään arvion mukaan maailman rikkaimmat ihmiset ovat useimmin introvertteja, työssään parhaiten palkitut ekstroverttejä, menestyneimmät toimitusjohtajat taas introvertteja.

Jokin yksittäinen persoonallisuuspiirre, joita ekstroversio tai introversio ovat, ei mitenkään estä ihmisen mahdollisuuksia menestyä. Se vaikuttaa vain siihen, millä alueilla ja tavoilla ihmisen on helpompaa tai vaikeampaa menestyä. Kaikki muut luonteenpiirteet, lahjakkuus, ympäristöolosuhteet ja sattuma ovat yhdessä paljon merkittävämpiä tekijöitä.

Haetaan hyviä tyyppejä

Mutta se on totta, että nykyään ekstroverttejä suositaan. Kysymys on kulttuurisesta, vasta viime vuosikymmenien aikana esiin tulleesta ilmiöstä. Työpaikkailmoituksissa etsitään ”hyvää tyyppiä”, joka tarkoittaa sosiaalista, ulospäinsuuntautuvaa henkilöä, ekstroverttiä.

Psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on ongelmallista, jos joku persoonallisuuden piirre ohittaa osaamisen. Silloin ei välttämättä palkata pätevintä.

Persoonallisuuden vaikutusta korostetaan Keltikangas-Järvisen mukaan nykyään aivan liikaa.  Hänen mukaansa persoonallisuuden piirteet selittävät ihmisen käytöstä, mutta eivät ennusta sitä. Siksi on väärin ajatella, että kaikki introvertit tai ekstrovertit toimisivat samalla tavalla. Tiedoilla, taidoilla ja älykkyydellä ei ole vaikutusta siihen, onko ihminen perusluonteeltaan syrjäänvetäytyvä vai ihmisten parissa viihtyvä.

Oletko kaappi-introvertti?

Koska ekstrovertin arvostus on niin suuri, moni introvertti pyrkii kaikin tavoin muuttamaan omaa käyttäytymistään sen mukaiseksi. On sanottukin, että moni ihminen on nykyään ”kaappi-introvertti”, henkilö, joka haluaisi mieluummin olla oma itsensä kuin olla pakotettu esiintymään ja elämään ekstrovertin valeasussa.

Ominaisuudet

Molemmissa luonteenpiirteissä on omat vahvat ja heikot puolensa.

Ekstroverttiin liitetään yleensä useita positiivisia ominaisuuksia: sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, esiintymistaitoinen, aktiivinen, joukkuepelaaja, puhelias, avoin, nopea, vuorovaikutusta hallitseva. Aktiivista, puheliasta ja nopeaa ihmistä pidetään tehokkaana työntekijänä.

Korostettuina monet näistä ominaisuuksista voivat olla myös heikkouksia. Äänekkyys, liika puheliaisuus ja päälle puhuminen, pinnallisuus, lyhytjänteisyys, yleistäminen, liika sosiaalisuus ja touhuaminen, jne. ovat usein ekstrovertin ongelmia, joita hän itse ei välttämättä tunnista.

Introverteista taas yleensä luetellaan ensin heidän ekstroverteistä poikkeavat piirteensä: Nauttii ajan viettämisestä yksinäisyydessä. Ei pidä olosta huomion keskipisteenä. Arvostaa läheisiä ihmissuhteita. Ajattelee ennen kuin puhuu, ei ole puhelias. Tarvitsee aikaa yksin latautuakseen ja pohtiakseen. Työskentelee mieluummin hiljaisessa, itsenäisessä ympäristössä.  Keskittyy syvällisesti ja miettiä asioita. Voidaan pitää varautuneena.

Vasta sen jälkeen tuodaan ehkä esiin, että on heissä positiiviakin ominaisuuksia ja vahvuuksia. Introvertin vahvuuksia ovat: varovaisuus, paneutuminen, keskittymiskyky, kuuntelutaito, rauhallisuus, analyyttinen ajattelu, riippumattomuus, sinnikkyys, kommunikointi kirjoittamalla, myötäelämiskyky.

Eräs perusero näillä kahdella päätyypillä on se, että ekstrovertti saa henkistä energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa, kun taas introvertti lataa akkuaan omiin ajatuksiinsa ja tuntemuksiinsa keskittymällä.

Introvertti ja ekstrovertti ovat jatkumon ääripäitä

Ekstrovertin ja introvertin käsitteet tutkimuksissaan esiin tuonut Carl Jung totesi aikanaan: Puhdasta introverttia tai ekstroverttiä ei ole. Tällainen henkilö olisi mielisairaalassa.

Tämänkin luonteenpiirteen esiintyminen ihmisten keskuudessa noudattelee ns. normaalijakaumaa, jonka ääripäissä ovat puhtaat introvertti ja ekstrovertti. Kyseessä on jatkumo, suurin osa ihmisistä on näiden äärikäsitteiden välissä, puhutaan myös ambiverteistä. Tutkimusten mukaan yleensä kuitenkin toinen luonteenpiirre on enemmän tai vähemmän hallitseva. Mutta kuten kaikkien luonteenpiirteiden kohdalla, käsitettä pitää arvioida varovaisesti, yksi luonteenpiirre ei määritä, minkälainen ihminen todella on ja miten hän käyttäytyy ja toimii.

Testit

Myös tämän luonteenpiirteen testaamiseen on kehitetty paljon erilaisia testejä, myös itsetehtäviä. Todennäköisesti tiedät jo etukäteen ilman testaustakin, kumpi puoli sinussa on vallitsevampi, mutta testi voi tuoda esiin lisätietoa ja varmuutta asiasta.

Tässä kaksi esimerkkiä testeistä, joita voit kokeilla, suomenkielinen ja englanninkielinen.

Mistä erottaa suomalaisen introvertin ja ekstrovertin toisistaan? No siitä, että suomalainen introvertti katsoo omiin kenkiinsä ja ekstrovertti keskustelukumppanin kenkiin.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Persoonallisuus, Psykologia | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Elämää sääntökirjan mukaan

Suomalaistenkin elämä on näinä aikoina enemmän säännösteltyä kuin aikaisemmin. Ei saa tehdä sitä ja tätä, pitää tehdä niin ja näin.

Kaikkea mitä vielä kolme kuukautta sitten pidimme normaalina ja asiaankuuluvana ei enää saakaan tehdä.

Olemme joutuneet koronaviruksen vuoksi muuttamaan elintapojamme ja noudattamaan meille uusia sääntöjä. Meidän on ainakin osittain elettävä enemmän kuin ennen jonkun muun antamien sääntöjen mukaan.

Mutta meillä on edelleen varmasti myös omia sääntöjämme, joita emme, ainakaan kaikkia, ehkä ole tietoisesti asettaneet tai edes huomanneet.  Ne kuitenkin säätelevät omaa elämäämme joka päivä. Ne ovat ajan mittaan omaksumiamme nyrkkisääntöjä tai päivittäisiä rutiineja ja tapoja tai periaatteita.

Olemme omaksuneet ne voidaksemme navigoida monimutkaisessa maailmassa ilman, että joka tilanteessa pitää miettiä, mitä nyt on järkevää tehdä. Meillä jokaisella on oma sääntökirjamme, ei painettuna vaan mielessämme. Toisilla se täysin tietoista, toisilla alitajunnassa. Mutta jostain ne tulevat mieleen, kun sääntöjä, ohjeita miten toimia, tarvitset.

Nyt on todettu, että eräs maailman tunnetuimmista nyrkkisäännöistä, 80/20 sääntö, saattaa päteä myös koronan suhteen. Erään tutkimuksen mukaan nimittäin noin kymmenen prosenttia viruksen kantajista on vastuussa 80 prosentista kaikkia tartuntoja.

Joskus sääntömme ovat selkeitä, kuten: Säästän ja sijoitan osakkeisiin joka kuukausi 200 euroa, joskus epämääräisempiä, kuten: Yritän säästää joka kuukausi vähän. Mitä selkeämpiä sääntömme (tapamme, rutiinimme) ovat, sitä paremmin ne toimivat ja sitä parempia tuloksia saamme.

Nyt olemme kuitenkin joutuneet muuttamaan monia omia sääntöjämme, yhteisten tai valtiovallan antamien uusien sääntöjen tieltä. Toivottavasti kuitenkin väliaikaisesti, ajattelevat useimmat. Mutta pessimistit pohtivat jo, miten maailma on muuttunut lopullisesti erilaiseksi, huonommaksi. Onko enää paluuta edes jokavuotiselle etelänmatkalle? Ja ovatko festarit vain muisto tämän jälkeen?

Mutta jatkuvuuden ja oman mielenrauhan säilyttämiseksi on jokaisen syytä miettiä ja kerrata omat vanhat turvalliset sääntönsä, joihin voi edelleen turvautua, ja jatkaa pahimman mentyä ohi entistä vakaata (?) elämäänsä. Ja jos korona-aikana on löytänyt pakon edessä uusia ja hyväksi havaittuja sääntöjä, uusia tapoja ja rutiineja, voi lisätä myös ne mukaan sääntökirjaansa.

Kannattaa kuitenkin aina välillä tarkistaa, että pelaat riittävästi omilla säännöilläsi, etkä anna muiden sääntöjen ohjata sinua liikaa.

Ja muista sääntö nro 3: Jotkut asiat ovat elämässä tärkeitä, mutta suurin osa ei ole.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen, Tavat | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Antihauras eli se, mikä ei tapa, vahvistaa.

Musta Joutsen-käsitteen lanseeraajalta Nassim Nicholas Talebilta on peräisin myös toinen nykyisen koronavirus-pandemian aikaan sopiva termi, antihauras. Se kertoo, miten Mustien Joutsenten maailmassa on elettävä.

Hauraan vastakohta ei Talebin mukaan ole murtumaton, vankka tai kestävä, vaan antihauras (antifragile). Antihauras on asia, joka ei ainoastaan kestä erilaisia häiriöitä, riskejä, epävakautta, mullistuksia, stressiä ja painetta, vaan tosiasiassa hyötyy niistä, ja tulee vahvemmaksi. Antihauraus on enemmän kuin joustavuus, resilienssi tai kestävyys. Joustava kestää iskuja ja pysyy samana, antihauras paranee niistä.

Klassinen esimerkki jostakin antihauraasta on Hydra, kreikkalainen mytologinen olento, jolla on monta päätä. Kun yksi pää leikataan pois, sen paikalle kasvaa kaksi uutta.

Lähes kaikki asiat maailmassa, jotka ovat kestäneet huomattavan pitkään ovat antihauraita järjestelmiä.  Tämä johtuu siitä, että hauraat asiat, jotka eivät kestä suuria muutoksia ja vastoinkäymisiä, ja jopa joustavat asiat, ovat hävinneet ajan mittaan, kun maailma on muuttunut niiden ympärille.

Esimerkkejä antihauraista asioista ja systeemeistä on paljon:

  • Luonnollinen valinta, vahvimman selviytyminen, jolloin heikko tai sopeutumaton katoa ja parhaiten ympäristöön sopivin jatkaa.
  • Lihakset vahvistuvat, kun niitä rasitetaan lähes epäonnistumisen pisteeseen
  • Tietoalan yritys tai mikä tahansa yritys, joka joutuu toistuvasti hakkerien tietomurtoyritysten kohteeksi, tekee siitä vähitellen hyvin vahvan suojautujan tällaisille hyökkäyksille, siitä tulee antihauras
  • Silicon Valley – paljon pieniä startup-yrityksiä, joista suuri osa epäonnistuu, mutta joistakin kasvaa suuryrityksiä.
  • Lapset, joita vanhemmat eivät ole koko ajan auttamassa, ohjaamassa, ja neuvomassa ongelmatilanteissa, kasvavat vahvemmiksi
  • Bakteerit, jotka muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille
  • Obi-Wan Kenobi: ”Jos lyöt minut maahan, minusta tulee voimakkaampi kuin voit kuvitellakaan.”

Miten erilaisiin muutoksiin, häiriöihin, mullistuksiin ja Mustiin Joutseniin sitten voi varautua, tulla vahvemmaksi ja kasvattaa antihaurautta. Niistä voi ajatella jopa hyötyvänsä.

On joitakin ajatuksia ja periaatteita miten tämä voi onnistua, miten elää antihaurasta elämää, esimerkiksi:

  • Noudata yksinkertaisia sääntöjä.
  • Rakenna vikasietoisuutta, redundanssia ja kerroksellisuutta (kaikki ei ole kiinni yhdestä asiasta).
  • Vastusta halua tukahduttaa satunnaisuus.
  • Kokeile ja korjaile – ota paljon pieniä riskejä.
  • Vältä riskejä, jotka hävitessäsi olet täysin poissa pelistä.
  • Pidä vaihtoehdot avoimina.
  • Keskity enemmän välttämään asioita, jotka eivät toimi, kuin yrittää selvittää, mikä toimii.
  • Kunnioita vanhaa – etsiä tapoja ja sääntöjä, jotka ovat olleet olemassa jo pitkään.

Näihin kaikkiin sisältyy se perusidea, että asioita ei kannata optimoida tätä päivää, eikä huomistakaan varten, vaan on otettava pitkän ajan tähtäin. Silloin voi olla lyhyellä aikavälillä tehottomampi, mutta pitkällä aikavälillä voittaa tai ainakin säilyy hengissä.

Vaikeus herättää neron. Nassim Nicholas Taleb

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Ratkaise ongelma takaperin

Sana inversio tarkoittaa käännettynä päinvastaista, peilikuvaa, käänteistä.   Inversio-ongelmilla tarkoitetaan ongelman ratkaisua ”takaperin”.

Tällaisen ongelmanratkaisun teki aikanaan tunnetuksi saksalainen matemaatikko Carl Gustav Jacob Jacobi. Sitä on käyttänyt myös sijoittaja Warren Buffettin liikekumppani ja Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja Charlie Munger. Hän on tähän liittyen kuuluisa viittauksestaan: ”Haluan vain tietää, missä kuolen, jotta en koskaan mene sinne.”

Hän on myös todennut, että sijoitustoiminnassakin voi käyttää inversiota: ”Typeryyden välttäminen on helpompaa kuin yrittää olla loistava.” Se on yksi hänen kuuluisista ajattelumalleistaan.

Lopputuloksen kannalta ei aina riitä, että mietitään vaikeita ongelmia yhdellä tavalla. Niitä on ajateltava sekä eteenpäin ja taaksepäin.

Inversio auttaa sinua paljastamaan piilotetut uskomukset ongelmasta ja välttämään sitä, mitä et lopulta halua. On paljon helpompaa välttää sitä, mitä et halua kuin saada mitä haluat. Eteenpäin: Kuinka saan X? Taaksepäin: Kuinka en saa X: tä? Tällä periaatteella ongelmasta: Kuinka voin laihduttaa?  tulee: Mikä estää minua laihduttamasta? tai Miten saan itseni lihomaan?”

Inversio ja koronatartunta

Ajankohtaiseen ongelmaan eli koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen liitettynä inversio voisi tarkoittaa, että sen sijaan että kysyt itseltäsi, miten voin välttyä taudilta, esität kysymyksen: Miten varmasti saan koronaviruksen?  Vastaukset voisivat olla esimerkiksi:

  • Annan yleiskuntoni laskea (syön huonosti, nukun vähän, käytän runsaasti alkoholia, en liiku, jne.)
  • Etsiydyn mahdollisimman paljon paikkoihin, joissa on runsaasti ihmisiä
  • Menen lähelle ihmisiä ja kättelen heitä
  • Koskettelen paljain käsin kaikkia mahdollisia pintoja julkisissa tiloissa
  • En pese käsiäni lainkaan

Ja sitten kun yrität tehdä kaikki juuri päinvastoin, voit suurella todennäköisyydellä välttyä virukselta.

Post-mortem tarkoittaa paitsi ruumiinavausta myös analyysia tai keskustelua tapahtumasta sen päätyttyä.   Inversioon liittyen voidaan puhua pre-mortemista, joka tehdään ennen tapahtumaa, esimerkiksi ennen jotain tapaamista, markkinointikampanjaa, projektia tai investointia. Silloin kuvaillaan tilanne tulevaisuudessa, jossa tavoitteita ei ole saavutettu, ja pyritään tunnistamaan, mitkä asiat aiheuttivat epäonnistumisen, ja yritetään sen jälkeen välttää nuo asiat.

Ongelman kääntäminen ei aina ratkaise sitä, mutta se voi auttaa välttämään ongelmia. Sitä voi ajatella ikään kuin tyhmyyden suodattimena vältettävälle asialle. Inversio ei ehkä ole kovin käänteentekevä, mutta se on erittäin helppo tapa tuoda olennaiset asiat esiin ja parantaa niitä.

Man muss immer umkehren. Carl Gustav Jacob Jacobi

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Luovuus, Sijoittaminen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti