Miten onnistut paremmin ongelman ratkaisussa

Photo by Olav Ahrens Røtne on Unsplash

Ongelman ratkaisijan parhaat ystävät ovat: Mitä, Miksi, Missä, Milloin ja Miten.

Ratkaisemisen taito on ongelmien ratkaisukirjallisuuden klassikko. Se on alkuaan unkarilaisen George Polyan jo vuonna 1945 julkaistu kirja, josta on edelleen otettu uusia painoksia.

Kirjan suosion salaisuus on sen käytännönläheisyys, selkeys. Vaikka Polya olikin koulutukseltaan matemaatikko ja kirjan aiheet pitkälle matematiikkaan liittyviä, sen lähestymistapoja ja periaatteita voi käyttää missä tahansa ongelmissa.

Tässä kirjassa Pólya esittelee (matemaattisten) ongelmien ratkaisumenetelmän, jonka hän jakaa neljään vaiheeseen

  1. Ensiksi ongelma täytyy ymmärtää.
  2. Kun olet ymmärtänyt ongelman, tee suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi.
  3. Toteuta suunnitelma.
  4. Tarkastele ratkaisua.

Nykyään tiedostetaan lisäksi, että ongelmanratkaisuprosessissa voi tapahtua hyppäyksiä eri vaiheiden välillä. Ongelman ymmärtämisessä tärkeintä on yrittää löytää sen perussyy.

Aivan kuin monessa muussakin asiassa, suurimmat virheet ongelman ratkaisussa tehdään alussa. Ongelman määrittely ja ymmärtäminen oikein on jo usein suuri osa ratkaisua.

Mikäli minulla on tunti aikaa ongelman ratkaisuun, käytän 55 minuuttia ongelman määrittämiseen ja 5 minuuttia ratkaisujen miettimiseen. Albert Einstein

Toinen alkuvaiheessa tehtävä virhe on, että yritetään ratkaista ongelmaa (suunnitelma) vain yhdellä tapaa. Jos se ei toimi, nostetaan kädet ylös ja luovutetaan. Erilaisia menetelmiä, heuristiikkoja, ongelman ratkaisuun on paljon, ja niiden ymmärtäminen ja monipuolinen käyttö on osa hyvää ongelmanratkaisutaitoa.

Tällaisia menetelmiä ovat mm.:

  • analogia; onko löydettävissä vastaavanlainen toinen ongelma ja sen ratkaisu
  • apuongelma; löydätkö jonkun ala- tai sivuongelman, jonka ratkaisu auttaa
  • piirros; auttaako ongelman kuvaaminen piirroksella tai kuviolla tai mallilla
  • osaongelmat; voiko ongelman pilkkoa osiin ja ratkaista niitä
  • yksinkertaistaminen; voiko ongelmaa yksinkertaistaa ja ratkaista sen
  • muuntelu; voiko ongelmaa muuttaa ja sen ratkaisun avulla löytää ratkaisu alkuperäiseen
  • yleistäminen; löytyisikö johonkin yleisempään ongelmaan ratkaisu joka voi auttaa
  • työskentely taaksepäin; kuvitellusta ratkaisusta lähdetään taaksepäin etsien sen perussyitä

Näitä menetelmiä käytetään yleisesti erilaisissa aivoriihissä ja vastaavissa, mutta niitä voi hyvin käyttää myös yksilöllisessä ongelmanratkaisussa.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Luovuus | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tuoko menestys onnellisuutta?

Photo by Lesly Juarez on Unsplash

Onnellisuuteen ei ole tietä, onnellisuus on tie. Thich Nhat Hanh.

Menestyminen tuo onnellisuutta?

Olet varmaan onnellinen?  Suomihan on maailman onnellisin maa, ainakin tuoreen tutkimuksen mukaan.

Mutta jotkut meistä ovat onnettomia ja masentuneita. Myös rahahuolet voivat vaivata. Tilanne on tuttu monelle, ainakin jossain vaiheessa elämäämme.  Silloin jokainen haluaa jotain muuta, parempaa. Haluaisimme olla onnellisia. Toivomme, että meillä olisi enemmän rahaa ja menestyisimme elämässä.

Yleinen ajattelutapa lienee, että kun menestymme, meistä tulee onnellisia. Ja menestymiseen liittyy ajatuksissamme yleensä myös raha. Meille on lisäksi opetettu, että menestyminen vaatii paljon työtä, itsekuria ja kieltäytymistä.

Kun valmistut opiskelemalla tiiviisti ja pitkään, pääset unelma-ammattiisi ja saat hyvän työpaikan. Sitten teet taas kovasti työtä ja tienaat paljon rahaa. Ja lopulta sinusta tulee onnellinen.

Vaikka tämä kaava on intuitiivinen ja joskus oikea, se on valitettavasti useimmiten väärä ja nurinkurinen.

Menestyminen ei takaa onnellisuutta  

Yhteenvetona sadoista tutkimuksista on yleisesti todettu, että edellä mainittu olettamus on väärä. Menestyminen ei takaa onnellisuutta.

Menestyneiden ihmisten elämässä on hyvin usein joku tai joitakin elämän osa-alueita, joissa he ovat epäonnistuneet pahoin. On avioeroja, huume- tai alkoholiongelmia, rikkinäisiä ihmissuhteita, terveysongelmia, rahaongelmia, mielenterveysongelmia…

Menestyminen ei tuo mukanaan onnellisuutta vaan päinvastoin. Onnellisuus kulkee edellä ja tuo mukanaan menestystä. Onnellisuus on nopein reitti menestykseen.

Meidän pitää kuitenkin huomata, että onnellisuus ei ole ainoa tekijä, joka määrittelee menestyksen. Lahjakkuus, sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovat myös todennäköisiä menestystekijöitä, muiden muassa. Tämä ei myöskään tarkoita, että ihmiset, jotka eivät ole onnellisia, eivät voisi menestyä. Historiakin kertoo toista. Monet suurmiehet, esimerkiksi Paavo Nurmi, Abraham Lincoln ja Winston Churchill, ovat olleet todistetusti masentuneita, mutta heillä oli silti merkittävä ura.

Onnellisuus tuo menestymistä

Kahden vuosikymmenen tulokset aivotutkimuksessa ja positiivisessa psykologiassa ovat osoittaneet, että onnellisuus on päätekijä ja esiaste menestykseen.

Aivotutkimuksissa on todettu, että positiiviset tunteet saavat aivot toimimaan paremmin. Positiivinen tunne aiheuttaa serotoniinin ja dopamiinin erittymisen, ja nämä edistävät huomattavasti motivaatiota, liikehallintaa, muistia, ongelmanratkaisua, henkistä keskittymistä ja kykyä käsitellä useita käsitteitä yhtä aikaa. Tällä tavalla positiivinen ajattelu voi tehdä sinut menestyneemmäksi.

Onnellisuuden tutkijan Shawn Achorin mukaan onnellisuus on menestymisen salaisuus. Kun olet onnellinen, työskentelet tehokkaammin. Onnellisuus on voimakas keino luoda korkea saavutustaso.  Olet myös varmempi itsestäsi, itseluottamuksesi kasvaa. Pystyt asettamaan itsellesi vaativampia tavoitteita.

Tunteilla ja mielentilallamme on merkittävä vaikutus kaikkiin tekemisiimme. Kun olemme onnellisia, rentoutuneita ja kiitollisia, saamme paljon aikaan. Sen sijaan tuntiessamme itsemme stressaantuneeksi tai vihaiseksi, emme kovinkaan hyvin pysty keskittymään työhömme.

Tavoittele elämääsi merkitystä

Onnellisuutta tai menestystä ei kumpaakaan kannata tavoitella. Ne eivät synny tavoittelemalla.

Onnellisuus ei ole elämän päämäärä. Voimme aina tulla onnellisemmaksi, mutta kukaan ei ole joka hetki täydellisen onnellinen. Onnellisuuden tavoittelu on elinikäinen pyrkimys.

Onnellisuuden ja menestymisen sijaan sinun pitää tavoitella jotain itseäsi suurempaa. Sen tavoittelu tuo onnellisuutta ja usein myös menestystä.

Psykologian professori Martin Seligman puhuu johonkin merkitykselliseen sitoutumisesta päätekijänä onnellisuuteen. Kun määrittelemme päävahvuutemme ja muotoilemme elämämme uudelleen käyttääksemme niitä sosiaalisissa ja perheyhteyksissä saamme elämäämme enemmän merkitystä.

Seligman on todennut, että ”merkityksellinen elämä on sellainen, joka kytkeytyy johonkin itseä isompaan – ja mitä isompi tämä jokin on, sitä enemmän merkitystä elämällämme on”.

Tal Ben-Shaharin mukaan kolme keskeistä kysymystä ovat: Mikä antaa elämääni merkitystä? Mikä tuottaa minulle mielihyvää? Mitkä ovat vahvat puoleni?

Näihin pohditut vastaukset kertovat millainen työ tekee sinut onnelliseksi. Perintötekijämme, geenimme, määräävät osan myös onnellisuudestamme, mutta yhtä suurelta osin voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme. Me voimme oppia elämään onnellisempina.

Meitä on huijattu: Mitään onnelaa ei ole olemassa. Elämä on ongelmien ratkomista, ja juuri siitä syntyy sen merkityksellisyys. Kun hyväksyt tämän, olet saman tien onnellinen. Mark Manson    

Menestys ja onnellisuus ovat merkityksellisen elämän sivutuotteita

Avain henkilökohtaisen onnen saavuttamiseen on lakata tavoittelemasta sitä. Frank Martelan sanoin:

”John Lennon lauloi, että elämä sitä, mitä sinulle tapahtuu sinulle kun keskityt tekemään muita suunnitelmia. Minä sanon puolestani, että onnellisuus on sitä, mitä sinulle tapahtuu, kun keskityt tekemään itsellesi merkityksellisiä asioita.”

Ne ihmiset, jotka ovat aidosti onnellisia, ovat sitä, koska heidän elämällään on tarkoitus. Onnellisuus on sivutuote keskittymisessä itselle tärkeään tekemiseen.

Älä tavoittele menestystä. Mitä enemmän tähtäät siihen ja asetat sen tavoitteeksesi, sitä luultavammin se jää saavuttamatta. Menestystä, kuten onneakaan, ei voi ajaa takaa. Se on seuraus, joka syntyy tahattomana sivuvaikutuksena omistautumisesta itseään suuremmalle asialle tai toiselle ihmiselle. — Psykiatri Viktor E. Frankl (1905-1997)

 

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Onni | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Menestystarinan takana on usein sinnikkyys

Sinnikkyys voidaan nähdä monen yrityksen ja yrittäjän menestystarinan taustalla. Esimerkiksi hampurilaisketju McDonald’sin perheyrityksestä monikansalliseksi yhtiöksi laajentanut Ray A. Kroc sanoo yhtiön vaiheista kertovassa elokuvassa harjoitellessaan puhettaan vuonna 1970: ” Miten hitossa 52-vuotias parhaat päivänsä nähnyt pirtelökonekauppias rakentaa pikaruokaketjun, johon kuuluu 1600 ravintolaa 50 osavaltiossa ja kuudessa maassa, ja jonka vuotuinen liikevaihto on 700 miljoonaa dollaria?

Syitä on tasan yksi: sinnikkyys!”

Aina ei kaikki mene niin kuin suunnittelet. Tai oikeastaan voit varautua siihen, että koskaan ei mene niin kuin olet ajatellut. Vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia tulee väistämättä eteen. Silloin loppuu monelta usko omaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa.

Sinnikkyyden on todettu olevan lahjakkuutta, älykkyyttä ja mitä muuta ominaisuutta tahansa parempi menestymisen indikaattori. Vaikka sinulla olisi kuinka paljon lahjakkuutta, jos et pane sitä työhösi, se ei vie sinua mihinkään.

Sinnikkyys on yhdistelmä intohimoa, pitkäjänteisyyttä ja itsekuria, uskoa että epäonnistumisesta voi päästä yli. Se on motivaatiota saavuttaa päämääränsä sitkeällä ponnistelulla myös vaikeuksien ja takaiskujen edessä. Se on halukkuutta voittaa haasteet, sen sijaan että välttelisit niitä.

Sinnikkyys on sekä luonteenpiirre että taito.

Angela Duckworth, joka on sinnikkyyden tunnetuimpia tutkijoita, määrittelee sinnikkyyden näin: ”se on työskentelyä sitkeästi kohti haasteita, jatkuvasti ponnistellen ja mielenkiinnon säilyttäen vuosien mittaan epäonnistumisista, vastoinkäymisistä ja kehittymisen tasaantumisesta huolimatta”.

Sinnikkyys kuuluu joukkoon ominaisuuksia, joilla ihminen selviytyy elämässään vastoinkäymisistä, takaiskuista ja pettymyksistä. Samaan joukkoon kuuluvat nyt muotiin tullut resilienssi, perinteinen suomalainen sisukkuus, sekä pitkäjänteisyys, kärsivällisyys, päättäväisyys, itsekuri, tahdonvoima, jne.

Ominaisuudet kuvaavat samaa osa-aluetta ihmisen persoonasta, mutta kaikki hieman eri tavalla painottuen. Ihmisen persoona ja käyttäytyminen muodostuu näistä eri tavalla yhdistelemällä. Osittain nämä tekijät ovat perinnöllisiä, geenien mukanaan tuomaa, osittain ympäristön ja kasvatuksen tulosta, ja osaan voimme itse vaikuttaa omalla toiminnallamme ja harjoittelulla.

Sinnikkyyttä tarvitaan kaikilla elämän alueilla, jos haluat menestyä ja saavuttaa tavoitteesi.

Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist kertoi haastattelussaan Helsingin Sanomissa sinnikkyydestä. Hän halusi korostaa opiskelijoille jäähyväisluennossaan, että tie menestykseen ei ole helppo, se ei ollut sitä myöskään hänen omalla kohdallaan. Hän on ohjannut työssään lukuisia nuoria fyysikoita heidän väitöstyössään ja toteaa, että he ovat ”tietenkin hirveän fiksuja”.

”Mutta pelkkä fiksuus harvoin riittää, jos siihen ei liity paineensietokykyä ja ennen kaikkea sinnikkyyttä. Yleensä kun ruvetaan jotain tekemään, ensimmäisellä yrityksellä menee päin helvettiä. Usein ihmisiltä loppuu usko.”

Ainoa henkilö, joka todella voi työntää sinua eteenpäin olet sinä itse. Sinnikkyyttä on mahdollista tietoisesti kehittää.

Kun kehität tiettyjä tekijöitä, jotka epäsuorasti vaikuttavat sinnikkyyteesi, pystyt merkittävästi parantamaan mahdollisuuksiasi saavuttaa tavoitteesi:

  1. Toimi mielenkiintosi mukaan. Jos joku ei kiehdo sinua, siihen pyrkiminen voi olla kovaa
  2. Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Me tykkäämme tehdä missä olemme hyviä. Harjoittele tavoitteellisesti kehittyäksesi joka päivä
  3. Pysy yhteydessä korkeampaan tarkoitukseen. Löydä oma ”miksi”, ja palauta se jatkuvasti mieleesi
  4. Pidä yllä toivoa. Kehitä kasvun asenne ja käytä vahvistavaa kieltä tukeaksesi sitä
  5. Ympäröi itsesi sinnikkäillä ihmisillä. Heidän käsityksensä, tunteensa ja käyttäytymisensä tarttuvat sinuun.

”Kärsivällisyys, sinnikkyys ja hikoilu ovat menestyksen kannalta lyömätön yhdistelmä.” Napoleon

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onnistuminen, Persoonallisuus | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mitkä ovat sinun nyrkkisääntösi?

Photo by Brooke Lark on Unsplash

Amerikkalainen nyrkkisääntö Trumpista ja hänen ystävistään: Jos he kieltävät sen, he todennäköisesti tekivät niin. Jos he syyttävät demokraatteja, Hillarya tai Obamaa sen tekemisestä, he melkein varmasti tekivät sen. Jos he myöntävät sen, he piilottelevat jotain vielä paljon pahempaa rikosta.

Peukalo- tai nyrkkisäännöllä tarkoitetaan likimääräistä tapaa tehdä jotain, perustuen käytännön kokemukseen enemmän kuin teoriaan.  Erään lähinnä urbaanilegendaan perustuvan tiedon mukaan peukalosääntö nimen sanotaan tulleen vanhasta Englannin lainsäädännöstä, jonka mukaan vaimoa sai lyödä korkeintaan peukalonpaksuisella kepillä. Toisen teorian mukaan se tulee siitä, että peukalon ylin nivel on noin tuuman mittainen, joten sitä voi käyttää likiarvona. Nyrkkisäännön etymologiaa ei tunneta.

Me kaikki käytämme nyrkkisääntöjä

Jokainen meistä käyttää nyrkkisääntöjä. Se tapahtuu joko täysin tietoisesti tai usein myös tiedostamatta. Kun käytät niitä tiedostamatta, puhutaan intuitiosta. Intuition salaisuus ovatkin tiedostamattomat nyrkkisäännöt. Intuitio on kuitenkin altis erilaisille vääristymille, harhoille ja ennakkoluuloille.

Siksi omia nyrkkisääntöjä tulisi tarkastella kriittisesti aika ajoin.

Heuristiikka

Nyrkkisääntö on yksi heuristiikan muoto. Heuristiikalla, joka voi olla käsitteenä outo, tarkoitetaan kuitenkin arkielämässä tavallisia ilmiöitä, toiminta- tai ajattelumalleja. Heuristiikkaa ovat esimerkiksi juuri nyrkkisäännöt, arvaukset, intuitiiviset päätökset ja myös niin sanottu maalaisjärki. Se tarkoittaa valmiiden, kokeiltujen ja yleisten ratkaisumallien ja sääntöjen käyttämistä ongelma- ja valintatilanteissa, joihin liittyy tietty epävarmuus.  Heuristiikka johtaa, yleensä ja kokemuksen mukaan, nopeasti riittävän lähelle optimaalista lopputulosta.

Emme yleensä ajattele, että käytämme nyrkkisääntöjä tai kuinka käytämme niitä. Mutta ilman nyrkkisääntöjä toimintamme olisi paljon hankalampaa. Ne ovat olennainen osa ajatteluamme ja elämäämme.

Yksinkertaiset nyrkkisäännöt toimivat parhaiten tilanteessa, jossa vallitsee suuri epävarmuus, jossa on monta vaihtoehtoa ja monta riskitekijää ja vähän tietoa. Silloin kannattaa pitää asiat yksinkertaisina.

Päinvastaisessa tilanteessa (pieni epävarmuus, vähän vaihtoehtoja, vähän riskitekijöitä ja paljon tietoa) voi ja kannattaa käyttää monimutkaisia riskimalleja.

Nyrkkisääntöjä on paljon

Erilaisia nyrkkisääntöjä on erittäin paljon. Niitä on jokaiseen asiaan ja paikkaan. Osa on vanhaa kansanperinnettä: Älä syö keltaista lunta, osa on tuoreempaa, nykyoloihin kehitettyä: Tietoturvan uusi nyrkkisääntö, salalause salasanan sijasta.

Osa on yleispätevää, moneen tilanteeseen sopivaa koeteltua viisautta: Jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa, älä sano mitään, osa taas hyvin spesifistä, yhteen asiaan käytettävää: Jarrunesteen vaihto tulisi tehdä 2 vuoden välein.

Esimerkiksi sijoittamiseen on olemassa paljon nyrkkisääntöjä, esimerkiksi:

Jos joku keino ansaita rahaa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

Älä sijoita mihinkään, mitä et ymmärrä.

Tee sijoitukset vähintään seitsemäksi vuodeksi.

Minkään sijoituskohteen arvo ei saa olla yli 5 % varallisuudesta.

Osakkeisiin kannattaa sijoituksista panna osuus, joka on 100 % – oma ikä.

Monet nyrkkisäännöt ovat käytännön tilanteisiin sovellettavia muistisääntöjä: Autojen välin liikenteessä tulisi olla sama metreissä kuin nopeusmittarin lukema, tai

Fahrenheit- asteet voi helposti muuttaa Celcius -asteiksi säännöllä °C = (°F – 30) / 2. Se ei ole tarkka, mutta riittävän tarkka käytännön tilanteisiin ja helppo muistaa.

Keskittymiseen on omat peukalosääntönsä.

Näin vaalien alla kannattaa muistaa politiikan nyrkkisäännöt, esimerkiksi: Poliittinen muisti on kolmen kuukauden mittainen, tai: Politiikassa asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät tai joidenkin puolueiden käyttämä sääntö: Kepu pettää aina.

Monia sananlaskuja voi pitää myös nyrkkisääntöinä, esimerkiksi: Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Tarkista välillä omat nyrkkisääntösi

Nyrkkisäännöt ovat pelkistettyjä ajattelumalleja, ajattelumalleja yksinkertaisimmillaan.

Nyrkkisäätöjä luodessa ja käytettäessä on kuitenkin pidettävä huoli, ettet kompastu ”vasaran lakiin”, joka on myös nyrkkisääntö.

Vasaran laki tai Maslow vasarasääntö, perustuu liikaan luottamukseen ja riippuvuuteen johonkin tuttuun menetelmään, ajattelumalliin tai työkaluun.  Nyrkkisääntö (vasara) voi toimia, kun kyseessä on naula, mutta ruuvien kohdalla pitää käyttää toista työkalua.

Yhdellä nyrkkisäännöllä ei voi ratkaista kaikkia ongelmia. Siksi tarvitset kokonaisen työkalupakin, joukon nyrkkisääntöjä tai ajattelumalleja.

Omat nyrkkisäännöt voi tarvittaessa luoda, valita ja koota erilaisiin tilanteisiin, kaikille elämänalueille. Se helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa ja valintoja.  Ne kannattaa myös tarkistaa ajoittain, jotta et käytä vanhentuneita tai vääriä sääntöjä.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen, Tavat | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Ajattele välillä eri tavalla

Arvoitus: “Mies makaa pellolla kuolleena. Hänen vierellään on avaamaton paketti. Pellolla ei ole muita. Kuinka hän kuoli?” Vinkki: Mies tiesi kuolevansa, kun hän saapui lähelle paikkaa.

Ajattelu on osa luovuutta

Ajatteleminen ei ole luovuutta. Luovuus vaatii, että myös tehdään jotain, aiempaa paremmin tai eri tavalla. Mutta ajattelu on kuitenkin tärkeä osa luovuutta, siitä kaikki lähtee.

Aivomme ovat rakentuneet niin, että suurin osa päivittäisestä toiminnastamme tapahtuu mutu-tuntumalla. Kun ajamme autoa, toimintamme pohjan muodostaa vuosien mittaan hankittu rutiini. Meillä on suuri itseluottamus ajotaitoomme, sen ajattelu ei normaalisti rasita aivojamme.

Toimimme monessa asiassa lähes automaattisesti, robotin tavoin. Tämä on aivojen ja koko ihmiskehon kannalta energiatehokasta ja siksi aivojen suosimaa.

Mutta kun kohtaamme arkirutiinista poikkeavan tilanteen, joudumme ajattelemaan tietoisesti, järkiperäisesti. Arkielämässä ongelmien ratkaisuun pyrkivä ajattelumme on yleensä lineaarista, suoraviivaisesti etenevää. Sen mukaan etenemme loogisesti asiasta A asiaan B, niin kuin aina ennenkin.

Mutta toisinaan eteemme tuleekin päivän mittaan joku aivan uusi, ennenkokematon tilanne. Siihen ei tunnu löytyvän mitään järkevää, loogista ratkaisua.  Meidän pitää ryhtyä ajattelemaan eri tavalla, irtaantua ainakin hetkeksi logiikan rajoitteista.

Lineaarinen (sanotaan myös vertikaalinen) ajattelu ei ole oikea tapa kehittää ja oivaltaa uutta. Usein eteen tulevat tilanteet ovat epälineaarisia, joihin ei löydy loogista, tiedostettua ratkaisua.  Vasta rikkomalla urautuneet ajatusmallit voi synnyttää jotakin todella uutta.

Logiikka vie sinut kohdasta A kohtaan B. Mielikuvitus vie sinut kaikkialle. Albert Einstein 

Tarvitsemme toisenlaista ajattelua, epälineaarista eli lateraalista ajattelua. Meidän täytyy hypätä pois aikaisemman ajattelun aiheuttamasta urasta ja oppia uusia ajattelun malleja.

Lateraalinen ajattelu

Lateraalinen ajattelu on Edvard de Bonon tunnetuksi tekemä luovan ajattelun muoto.

Lateraalinen ajattelu tarkoittaa ajattelua, jossa asiaa tarkastellaan epätavallisesta näkökulmasta.  Vanhaa, tuttua asiaa voi katsoa uudesta suunnasta ja yhdistää siihen liittyviä tekijöitä erilaisella, joskus yllättävälläkin tavalla. Tällöin pyritään rikkomaan perinteisen ajattelun kaavoja ja malleja, ja etsimään uusia.

Lateraalinen ajattelu on taito, jonka voi opetella. Ajattelumme perustuu pitkälti ajan mittaan syntyneisiin rutiineihin, mikä on yleensä luovuuden este. Mutta myös lateraalisesta ajattelusta voi kehittää rutiinin. Sitä auttaa lateraalisen ajattelun menetelmien, mallien ja työkalujen tunteminen ja hallinta, jatkuva harjoittelu ja toisto. Lateraalisesta ajattelusta voi kehittää itselleen hyödyllisen ajattelumallin.

Lateraalinen ajattelu on itseasiassa meille kaikille varsin tuttua, vaikka emme sitä ole sellaiseksi tiedostaneetkaan. Useimmat vitsit nimittäin perustuvat siihen. Vitsien ydin on yleensä juuri jonkin ongelman tai asian yllätyksellisessä, tavanomaisesta poikkeavassa käsittelyssä.

Mies näkee kadulla toisen miehen taluttamassa valtavan isoa koiraa. Hän kysyy: ”Pureeko koirasi?” Toinen mies vastaa: ”Ei, minun koirani ei pure”. Ensimmäinen mies taputtaa silloin koiraa, mutta tämä pureekin häntä käteen. Mies huutaa:” Luulin, että sanoit, ettei koirasi pure.” Toinen mies vastaa: ”Tämä ei ole minun koirani.”

Lateraalista ajattelua vastaava käsite on ajattelu laatikon ulkopuolella, thinking outside the box.

Luovuus ei ole tekniikkaa. Mutta luovaa ajattelua ja luovuutta on mahdollista edistää käyttämällä eräitä koeteltuja tekniikoita.

Tekniikoita ja menetelmiä, joiden avulla voi hypätä pois lineaarisen ajattelun kehästä, on paljon. Kaikkia ei tarvitse hallita, riittää kun osaat muutamia, joita jatkuvasti käyttämällä pystyt kehittämään tarvittaessa käyttöön otettaviksi työkaluiksi, rutiineiksi. Edward de Bonon mukaan meidän tulisi vahvistaa lateraalisen ajattelun ”lihastamme” jatkuvasti.

Lateraalisen ajattelun tekniikoita

Lateraalinen ajattelu nojautuu erilaisiin tapoihin kyseenalaistaa ongelmassa esiintyviä piirteitä, esimerkiksi:

  1. Listaa olettamukset – kun sinulla on edessäsi kysymys tai ongelma, kirjaa ylös siihen luonnostaan liittyvät olettamukset.
  2. Pue normaali ratkaisu sanoiksi – kysy itseltäsi, mikä olisi suoraviivainen ja selkeä lähestymistapa. Kirjaa ilmeiset, yksinkertaiset ratkaisut. Sitten kyseenalaista tavanomainen: Mikä muu voisi toimia?
  3. Kyseenalaistaminen ja haastaminen – yritä kirjoittaa kysymys uudelleen tai järjestää ongelmaan liittyvät tekijät eri tavalla. Kyseenalaista ja haasta itsestään selvät ajatukset. Kysy: Mitä jos näin ei olisikaan tai Miksi näin on?
  4. Aloita takaperin – usein ongelman ratkaisua helpottaa, kun aloitat ratkaisusta ja yrität edetä taaksepäin.
  5. Muuta lähestymiskulmaa – saadaksesi lateraalisen ajattelun käyntiin, voit kuvitella olevasi joku toinen, joka yrittää ratkaista ongelmaa.
  6. Provosointi – etsi mielettömiä ja mahdottomalta tuntuvia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Kärjistäen provosoimme ajattelumme etsimään aivan uusia ratkaisuja.
  7. Sattuman hyödyntäminen – tuo tilanteeseen täysin sattumanvaraisen sana, vaikka jostakin lehdestä tai kirjasta, se voi johtaa aivan yllättävään suuntaan. Outo muuttuja tai sana synnyttää uusia mielleyhtymiä, jotka voivat avata tien erilaiseen ratkaisuun.

Muita luovan ongelmanratkaisun työkaluja ovat mm. erilaiset ryhmätyöskentelytavat (aivoriihi, tuplatiimi ja synektiikka), mindmap, kysymyslistat jne.

Arvoituksen ratkaisu: Mies oli hypännyt lentokoneesta, eikä laskuvarjo auennut.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Luovuus, Tavat, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Listoilla turvallisuutta, tehokkuutta ja mielenrauhaa

Etiopian lentoturmassa kuoli 157 ihmistä – Turmakoneen kapteeni oli kokenut lentäjä, pyysi lupaa kääntyä takaisin. Onnettomuus oli Boeing 737 MAX 8 -konetyypille jo toinen alle puolessa vuodessa. Turman syy on toistaiseksi epäselvä. (Yle)

Vaikka lento-onnettomuuksia edelleen sattuu, lentokoneen tuhoutumisriski on nykyään niin pieni, että jo lyhyellä automatkalla lähikauppaan sinulla on suurempi mahdollisuus kuolla onnettomuuteen kuin koko elämässäsi lentämällä vaikka kerran vuodessa etelään.

Kun verrataan turvallisuutta lentoliikenteen ja kirurgian välillä, on laskettu, että jos lentoliikenteessä sattuisi yhtä paljon tekijän virheestä johtuvia kuolemantapauksia kuin leikkauksissa, se tarkoittaisi, että suurella lentoyhtiöllä putoaisi kaksi konetta vuodessa.

Suomalaisten hoitovirhekuolemien määrä vastaa Mahtava moka kirjan mukaan sitä, että yksi täysi Helsinki-Tukholma-reitillä oleva matkustajakone putoaisi kuukausittain (700-1700 henkilöä vuosittain). Turvallisuuskulttuuri on erilainen, yksi osa siitä on tarkistuslistat, joiden käyttö ei terveydenhoidossa vieläkään ole riittävää.

Tarkistuslistat

Eräs suurimpia syitä lentämisen turvallisuuteen ovat lentoliikenteessä käytettävät tarkistuslistat, eli tsekkauslistat. Jokainen lentäjä tietää, että lentoturvallisuuden toteutuminen on kiinni siitä, että yhdessä sen vaarallisimmista vaiheista, lentoonlähdössä, kaikki on kunnossa.

Lentokonetyyppikohtaiset tarkistuslistat ovat lentämisen nykypäivää, oli kyseessä sitten pienkoneet, matkustajakoneet tai sotilaskoneet.

Tarkistuslista sopii hyvin ja niitä käytetään erilaisiin tarkoituksiin: minkä tahansa prosessin tai toiminnan läpikäynti, matkalle lähtö, muutto, sopimusten teko, uuden työntekijän perehdyttäminen, johtoryhmän työskentely jne.

Monenlaisia listoja

Tarkistuslista ovat vain yksi esimerkki erilaisten listojen käytöstä ja hyödyistä. Kun ajattelemme asiaa vähän laajemmin, mieleemme tulee paljon erilaisia listoja, joita käytämme tai voisimme käyttää tehdäksemme toimintamme ja olomme paremmaksi, tehokkaammaksi, mukavammaksi ja turvallisemmaksi.

Tim Ferris, menestynyt kirjailija ja yrittäjä on sanonut: Olen listojen tekijä. Niin minä pidän elämäni järjestyksessä ja maailmani radallaan.

Useimmiten listoista tulee ehkä mieleen tehtävälistat, to-do listat.

Tehtävälistat

Lyhytkestoinen muisti, työmuisti, voi pitää mielessä ja käsitellä kerralla vain 4 asiaa. (Hieman tutkimuksen mukaan sen kooksi on määritelty 4-9 asian säilyttäminen noin 30 sekunnin ajan.) Ajattelukykymme ja luovuutemme käyttävät samaa kapasiteettia kuin työmuisti. Jos työmuistia kuormittaa joukko mielessä pidettäviä tehtäviä, kykymme ajatella heikentyy. Siksi asioita ja tehtäviä kannattaa ulkoistaa, kirjata ne johonkin, mistä niitä voi tarpeen mukaan käyttää.

Tehtävälista vapauttaa muistin ja aivojen voimavaroja muuhun toimintaan. Voimme siirtää muistutukset pään sisältä sen ulkopuolelle ja keskittyä täysillä käsillä olevan tehtävän suorittamiseen.

Tehtävälistalla on kaksi eri tarkoitusta. Se auttaa ensinnäkin meitä muistamaan, mitä pitää tehdä. Toisaalta se tehostaa toimintaamme, kun sen avulla voimme asettaa tehtäviä tärkeysjärjestykseen ja keskittyä ensin tärkeimpiin asioihin. Lisäksi motivaatiomme kasvaa, kun toteamme saavamme tehtäviä suoritetuksi, vaikkapa ruksaamalla tai yliviivaamalla niitä.

Tehtävälistoja voi tehdä mitä erilaisimmista asioista ja tehtävistä. Ne voivat olla muistilistoja seuraavista tehtävistä, vuositavoitteista, luettavista kirjoista, ruuista, joita haluat tehdä, ravintoloista tai kaupungeista, joissa haluat käydä, kauppaostoksista, jne.

Johnny Cashin to-do listassa kolme ensimmäistä tehtävää: 1. Älä tupakoi 2. Suutele Junea 3. Älä suutele ketään muuta.

Idealista

On olemassa kahdenlaisia idealistoja: a) lista, johon keräät jatkuvasti eteen- tai mieleen tulevia ideoita ja b) lista ideoinnin apuna: kirjoitat nopeasti ja ilman kritiikkiä mahdollisimman monta vaihtoehtoista ratkaisua johonkin ongelmaasi.

Monilla tunnetuilla luovilla ihmisillä Leonardo da Vincistä lähtien on ollut tapana jatkuvasti kirjata, listalle tai muistikirjaan tai -vihkoon eteen ja mieleen tulevia ideoita ja ajatuksia.

Idealista on myös monen ongelman, päätöksen tai valinnan kohdalla hyvä keino koota ajatukset yhteen ja edetä siitä eteenpäin.

Älä tee – lista

Älä tee-lista on päivittäinen muistuttaja kaikista asioista, joita sinun ei pidä tehdä. Tehokkuuden suurimpia esteitä on se, että sinulla on liian paljon tehtäviä. Ja vielä tehtäviä asioita, joiden tärkeys ei ole kovin suuri.

Älä tee-listalle voi koota kaikki ne asiat, toiminnat ja tavat, joiden olet todennut vievän turhaan aikaasi ja energiaasi, kiinnittävän huomiotasi tai olevan epäterveellisiä. Jo tällaisten asioiden pohtiminen ja kirjaaminen voi tuoda yllättäviä ahaa-elämyksiä ja kirkastaa asioiden tärkeysjärjestystä.

Pois mielestä lista

Kun kirjaat listalle illalla ennen nukkumaan menoa kaikki huolenaiheesi, sanotaan että se vapauttaa mielesi, ja nukut hyvin. Ainakin huolien ja murheiden listaaminen vapauttaa ajatuksesi miettimästä ja keräämästä niitä jatkuvasti. Tämä on muutenkin yleisesti listoihin liittyvä hyöty.

Bucket lista

Muotiin on tullut tehdä ns. bucket list, ”ämpärilista”, eli listata kaikki asiat, jotka haluat tehdä ennen kuolemaasi (ennen kuin sinä ”kick the bucket), tai ennen kuin täytät 50, tai jonain muuna ajanjaksona. Listaan kirjataan kaikenlaisia unelmia, haaveita, visioita ja tavoitteita.

Vaihtoehtolista

Päätöksenteko- ja valintatilanteisiin liittyy systemaattinen vaihtoehtojen listaus. Kun olet ostamassa taloa, asuntoa, autoa tai yleensä tekemässä mitä tahansa merkittävää valintaa ja päätöstä, vaihtoehtojen listaus on hyvä keino saada kokonaisuus näkyviin. Listauksesta on sitten myös mahdollisuus edetä antamalla vaihtoehdoille erilaisia kriteereitä, pisteitä, arvostuksia, painoarvoja…

Hyvät ja huonot puolet – lista

Kun sinun pitää tehdä vaikea päätös kahden asian välillä, joskus voi olla hyödyllistä tehdä lista, jossa toisella puolella ovat päätökseen liittyvät huonot, negatiiviset puolet, toisella puolella hyvät, positiiviset puolet. Benjamin Franklinin sanotaan ensimmäisenä suositelleen tätä listaa.

Miksi listoja kannattaa tehdä, listojen hyödyt

Listojen tekeminen tekee sinusta tehokkaamman ja tuottavamman. Sillä voi olla myös terveydellisiä hyötyjä. Listat mm.

  • vähentävät huolestuneisuutta ja stressiä; kun asiat saa kirjattua ylös, se vähentää niihin liittyvää muistin käyttöä ja ajattelua
  • lisää aivojen hyötysuhdetta, parempaa käyttöä; kun asiat on koottu yhteen, aivot pystyvät käsittelemään niitä tehokkaammin
  • parantavat keskittymistä; pystyt paremmin kohdistamaan mielenkiintosi ja toimintasi oikeisiin asioihin
  • lisäävät motivaatiota; kun näet mitä tehtäviä sinulla on ja kun pystyt ruksaamaan tehdyt asiat pois, se saa aikaan saavuttamisen tunteen ja tyydytyksen
  • kokoavat ajatukset yhteen, näet kokonaisuuden ja pystyy suunnittelemaan toimintaasi paremmin
  • lisäävät luovuutta; asioiden näkeminen kerralla yhdessä lisää mahdollisuutta löytää niistä uusia yhdistelmiä

Mutta aina kannattaa pitää mielessä joitakin elämän totuuksia. Listat ovat kyllä hieno asia. Niillä saa aikaan mielikuvan, joskus ehkä illuusion, siitä että asiat ovat hallinnassa. Meidän pitää kuitenkin aina antaa pieni sija ajattelussamme sille tosiasialle, että emme voi täysin hallita elämää. Vaikka asiat ovat hyvässä järjestyksessä paperilla, emme mahda mitään sattumalle. Meillä voi olla joko huono tuuri tai hyvä tuuri. Listat auttavat, mutta kaikki ei aina mene kuin Strömsössä.

©Juba Tuomola

Tallennettu kategorioihin Bisnes, Luovuus, Onnistuminen, Tavat, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Minkälainen optimisti sinä olet?

Paranoidi optimismi tarkoittaa sitä, että kaiken pelon ja hämmennyksen keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kuitenkin oltava paranoidi sen suhteen, mikä voi kenties mennä vikaan. Näin varaudutaan ongelmiin, sillä ongelmia on aina, myös silloin kun muut väittävät ettei niitä ole. Risto Siilasmaa, Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdan Nokian murroksessa.

Risto Siilasmaa toi kirjassaan Nokiasta esiin harvemmin kuullun käsitteen paranoidi optimismi. Nimenä se kuulostaa jonkinlaiselta sairaudelta. Kysymyksessä on kuitenkin yksi monista optimismin lajeista tai vivahteista.

Optimismi on hyväksi

Kokemukset ja tutkimukset viittaavat siihen, että optimismi on hyvä asia. Ainakin sen katsotaan olevan parempi kuin pessimismi. Vahva pessimistinen asenne on todettu monin tavoin vaaralliseksi. Ja jos haluat menestyä, kannattaa olla tai oppia olemaan optimisti, siitä on todistetusti paljon apua.

Riippuu kuitenkin osittain tilanteesta, kumpi on parempi elämänasenne. Jossain tehtävissä tarvitaan enemmän tarkkuutta ja virheiden välttämistä, jossain taas vaaditaan lujaa uskoa itseensä.

Optimismia on monenlaista

Mutta optimismia ja optimistejakin on hyvin monenlaista. Emme ole optimistisia samalla tavalla. Optimismi ei ole joko tai asia. Siinä on paljon värisävyjä ja vivahteita, aivan kuin useimmissa muissakin persoonallisuuspiirteissä.  Meillä voi jopa olla samaan aikaan sekä optimistinen että pessimistinen puolemme, jotka tulevat esiin eri tilanteissa ja elämänvaiheissa.

Tässä muutama esimerkki optimismin tyypeistä.

Realistinen optimismi

Realistinen optimisti yhdistää kaksi käyttäytymismallia, optimismin ja realismin. Hän on erittäin optimistinen ja uskoo saavansa asiat tapahtumaan. Hän arvioi tarkasti tosiasioita ja erilaisia vaihtoehtoja ja kuvittelee mahdollisia seurauksia. Hän pysyy positiivisena vaikka näkee haasteita ja esteitä edessään. Hän uskoo kykyihinsä ja kehittymiseensä, valmistautuu hyvin ja tekee kovasti työtä.

Paranoidi ja realistinen optimismi on itseasiassa aika lähellä toisiaan, kyseessä on vain vivahde-ero. Paranoidi optimisti on ehkä astetta varovaisempi, kaivelee ja painottaa enemmän mahdollisia tulevaisuuden riskejä.

Epärealistinen optimismi

Epärealistinen optimisti on vakuuttunut, että onnistuminen tapahtuu hänelle aina miltei automaattisesti. Hän ajattelee onnistuvansa tekemättä juuri mitään. Joku jopa voi ajatella ja toivoa, että kun vain lähettää ilmoille positiivisia ajatuksia, maailmankaikkeus palkitsee hänet muuttamalla hänen toiveensa ja pyrkimyksensä todellisuudeksi. Ylioptimistit elävät optimismi-harhan vallassa, pilvilinnoja rakentaen.

Naiivi optimismi

Se on epärealistisen optimismin lähisukulainen. Naiivi optimisti uskoo, että hyvä lopputulos on todennäköisempää ja huono epätodennäköisempää omalla kohdalla kuin muilla ihmisillä.

Tilannekohtainen optimismi

Se viittaa hyvän lopputuloksen odotukseen tietyssä tilanteessa. Vaikka optimismista puhutaan kuin se olisi vain yksi asia, on mahdollista olla optimisti tietyillä elämän alueilla mutta pessimisti toisilla. Oletko luottavainen ja optimistinen työurasi suhteen mutta paljon varovaisempi henkilösuhteissasi? Tunnetko olevasi valmis tähän päivään mutta entä tulevaisuus? Tai päinvastoin? Tilannekohtainen optimismi viittaa juuri hyvän lopputuloksen odotuksiin tietyssä yhteydessä tai tilanteessa.

Yleensäkin voidaan sanoa, että optimismi koskee jotain tilannetta, kun taas positiivisuus tai positiivinen ajattelu on enemmänkin koko henkilön luonnetta koskevaa.

Opittu optimismi

Martin Seligmanin esiintuoma opittu optimismi lähtee ajatuksesta, että pessimismi on elämän mittaan opittua, mutta siitä voidaan oppia pois, eli oppia optimistiksi.  Oppiminen tapahtuu, ei epärealistisen myönteisellä käsityksellä maailmasta ja sen tapahtumista, vaan ei-kielteisellä sisäisellä ajattelulla. Siinä haastetaan jatkuvasti tietoisesti kaikki sisäinen negatiivinen puhe. Sen sijaan että sanot itsellesi ”Olen liian lihava”, korvaat sen sanomalla ”Painoni on juuri sopiva minun ruumiinrakenteelleni.” tai ”Taas minä epäonnistuin” sanomalla ”Nyt kävi huono tuuri, ensi kerralla onnistun varmaan”.

Jako kolmeen

Tutkija Sonja Lyubomirsky on jakanut optimismin kolmeen lajiin:

Laaja optimismi: Yleinen tuntemus, että asiat tulevat menemään hyvin ja että nyt on hyvä aika elää. Tätä voi kutsua myös positiiviseksi ajatteluksi.

Suppea optimismi: Optimismi koskee jotain tiettyä ajankohtaista tilannetta – pärjäät hyvin kokeessa tai bussi tulee ajallaan. On samaa kuin tilannekohtainen optimismi.

Hyvin vähäinen optimismi: Vähemmän positiivinen mutta silti rauhoittava usko, että selviät kuitenkin tästä päivästä tai tästä vuodesta.

Optimisti: Lasi on puoliksi täynnä. Pessimisti: Lasi on puoliksi tyhjä. Insinööri: Lasi on kaksi kertaa suurempi kuin sen tarvitsisi olla. Fyysikko: Lasi on täynnä, puolet nestettä ja puolet ilmaa. Kyynikko: En usko, että lasissa on mitään.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Menestyt paremmin sanomalla useammin ei

Puolet elämämme ongelmista voidaan katsoa johtuvan siitä, että sanomme liian nopeasti kyllä emmekä sano tarpeeksi pian ei. Josh Billings

Meidän on vaikea sanoa ei

Meillä on syvään juurtunut biologinen refleksi sanoa spontaanisti kyllä, kun joku pyytää meiltä pientä palvelusta (tai työnantaja pyytää ylitöihin). Meillä on miellyttämisen tauti, desease to please. Se periytyy meille ihmisen kehityshistoriasta, vastavuoroisuus on auttanut ensin apinoita, apinaihmisiä ja sitten ihmisiä edistämään hyvinvointiaan.

Nopeaa myöntymistä seuraa kuitenkin usein lähes yhtä nopea katumus.

Kun aikasi on kortilla, sinulla on paljon töitä ja ajateltavaa, kaikkiin pyyntöihin suostuminen ei ole järkevää eikä mahdollista. Ein sanomiseen liittyy negatiivinen ja joskus jopa aggressiivinen sävy. Kyllä on positiivinen sana, mutta sen vaikutus omaan hyvinvointiisi ei välttämättä ole sitä.

Kannattaa opetella Charlie Mungerin esiintuoma menettely, viiden sekunnin ei. Jos sinulta pyydetään palvelusta, mieti asiaa viisi sekuntia ja päätä vasta sen jälkeen. Ja vastaa useimmiten ei. Mungerin sanoin: ”On vaikea löytää jotain todella erinomaista. Jos siis vastaat 90 prosenttiin tapauksista ei, et menetä juuri mitään”.

Charlie Mungerin sijoittajakumppani, maailman rikkaimpiin kuuluva Warren Buffett ei ole ansainnut miljardejaan hinta-hyöty-analyyseilla. Pikemmin hän on onnistunut yksinkertaisesti luomalla vahvan suodattimen ja valitsemalla sen kynnyksen ylittäviä tilaisuuksia. Hän on sanonut: ”Menestyvien ihmisten ja todella menestyvien ihmisten ero on se, että todella menestyneet ihmiset sanovat ei lähes kaikkeen”,

Ein sanominen on tärkeä taito, jota kannattaa harjoittaa. Siihen on saatavilla paljon ohjeita. (esim. 1 ja 2)

Kieltäydy lähes kaikesta. Sturgeonin laki

Mutta aikaasi vievät paljon enemmän muut asiat kuin ystävien tai tuttavien pyynnöt. Se miten käytät aikaasi kaiken välttämättömän ulkopuolella, on suurin ajansyöjä, kiireen aiheuttaja ja keskittymisen este.

Menestymisen tie on myös kieltäytymisen tie.

Sinun kannattaakin aina muistaa Sturgeonin laki. Sen mukaan 90 prosenttia kaikesta on roskaa. Alkujaan lain keksijä scifikirjailija Ted Sturgeon puhui kirjallisuudesta, 90 prosenttia kaikesta kirjallisuudesta oli hänen mukaansa roskaa.

Kun erehdyin(?) hankkimaan itselleni HBO suoratoistopalvelun, huomasin pian, että sen kohdalla pätee hyvin 90 prosentin sääntö. Tarjonnasta hyvin pieni osa on mielenkiintoista ja katsottavaa. Sitten kokeilin Netflixiä, sama tilanne.

Laki ei kuitenkaan koske vain viihdettä ja kirjallisuutta. Laki pätee muihinkin asioihin, joidenkin mielestä itseasiassa mihin tahansa, myös sinuun itseesi, ideoihisi, tunteisiisi, ajatuksiisi ja toiveisiisi. Se pätee sosiaaliseen mediaan, mainoksiin, tuotteisiin, sähköposteihin, twiitteihin, palavereihin.

Siksi voit hyvällä omalla tunnolla sanoa lähes kaikelle ei, ja keskittyä ja sanoa kyllä vain todella tärkeisiin, laadukkaisiin ja pysyviin asioihin. Ja muista Sturgeonin lain lisäsääntö: Jos et ole varma, onko jokin roskaa, se on roskaa.

Kun kieltäydyt jostain turhasta, saat aikaa tärkeimmille asioille.

Ja kun puhumme priorisoinnista, tärkeysjärjestykseen asettamisesta, kannattaa myös muistaa, että prioriteettisanalla ei alkuaan ollut lainkaan monikkomuotoa. Oli vain yksi prioriteetti, yksi tärkeä asia. Vasta 1900-luvulla alettiin puhua prioriteeteista. Mutta tärkeitä asioita ei voi olla monta.

Et voi yliarvioida, kuinka merkityksetöntä käytännöllisesti katsoen kaikki on. Greg McKeown

Tallennettu kategorioihin Menestys, Psykologia, Tavat | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mikä on sinun syysi nousta ylös aamulla?

Photo by Vladislav Muslakov on Unsplash

”Ihminen tarvitsee jonkinlaisen rytmin. Se tekee hyvää, että herää aamulla jotakin varten. Vitsailen aina, että en ehdi kuolla, kun aamulla on kiire sähköliikkeeseen”. Jarmo Siro, 82, sähköliikkeen pitäjä, aikoo työskennellä ainakin yhdeksänkymppiseksi. (HS) 

Pitkän iän vyöhykkeet  

Sinisiksi vyöhykkeiksi sanotaan alueita, joissa ihmiset elävät luontaisesti erittäin pitkään ja terveinä. Yksi tällaisista alueista on Okinawan saari Japanissa. Sen arvioidaan olevan maailman suurin satavuotiaiden keskittymä.

Okinawan pitkäikäisten ja yleensä onnellisten ihmisten yhdeksi salaisuudeksi sanotaan käsitettä ikigai. Vaikuttaako ikigai pitkään ikään? Näin monet uskovat.

Ikigain lisäksi okinawalaisten pitkäikäisyyteen vaikuttavat ruokavalio, liikunta, stressittömyys, aktiivinen elämä ja yhteisöllisyys.

Japanilaisen sanalaskun mukaan ”Vain tekevä tahtoo elää satavuotiaaksi”.

Mitä on ikigai?

Termi ikigai muodostuu kahdesta Japanin kielen sanasta: sanasta iki, mikä käännettynä on elämä, olla olemassa tai elossa, ja sanasta gai, mikä voidaan kääntää sanoilla arvo, etu, tulos, hyöty. Ja yhteensä sanan merkitykseksi muodostuu ” olemassa olon/elämän tarkoitus” tai ”syy olemiseen”,

Tutkimukset osoittavat, että oman elämänsä tarkoituksen kadottamisella on vahingollisia vaikutuksia.

Menestys ja onnellisuus

Yleensä meillä on aktiivisessa työiässä ristiriitainen tilanne niiden asioiden välillä, joista saamme rahaa ja niiden kanssa, joista todella pidämme. Raha, omaisuus tai menestys sinänsä johtavat harvoin tyydyttävään tilanteeseen ja onnellisuuteen.

Jos löydät oman ikigaisi, sinulla on mahdollisuus saavuttaa tällainen tilanne elämässäsi.

Sen, miten löydämme oman ikigaimme, tilanteen, jossa saamme intohimomme tyydytettyä ja samalla se tuo meille rahaa, tulisi olla tavoitteittemme kohteena. Ikigaisi on sen, missä olet hyvä ja sen mitä rakastat tehdä, leikkauskohta.

Ikigai nähdään neljän perusasian yhtymäkohtana

  • mitä rakastat ja haluat (intohimosi)
  • mitä maailma tarvitsee (kutsumuksesi)
  • missä olet hyvä (kyvykkyytesi)
  • mistä saat toimeentulosi (ammattisi)

 

Kun löydät oman ikigaisi, menestys tuo mukanaan myös onnellisen elämän. Se on elämäsi ”miksi”, josta Nietzche on sanonut: ”Se, jonka elämässä on miksi, kestää miltei minkä tahansa miten”.

Arjen ikigai

Laajemmin ikigai voi liittyä paitsi työhön, myös perheeseen tai harrastuksiin. Se tekee ihmisen elämästä mielekästä ja antaa syyn nousta aamuisin ylös sängystä. Se voi olla periaatteessa lähes mitä tahansa, työ haastavassa ammatissa, oman yrityksen rakentaminen ja kehittäminen, urheiluharrastus, perhe, osakesijoittaminen, uuden kielen opiskelu, maalaus tai perehtyminen barokkimusiikkiin.

Okinawan saaren asukkailla on ajattelutapa, joka poikkeaa länsimaalaisesta. Kun me ajattelemme, että eläkkeelle pääseminen tarkoittaa mökkeilyä, matkustamista ja golfia, heillä on eläkkeelle jäämisestä aivan eri ajatus.

Itse asiassa heillä ei ole edes sanaa eläkkeelle jäämiselle. Heillä on vain ikigai, syy nousta ylös aamulla. Se pitää heidät liikkeessä, he eivät halua olla tekemättä mitään. He haluavat tehdä jotain, mitä rakastavat.

Ja Okinawan asukkaille se tarkoittaa sosiaalista kanssakäymistä, yhdessä tekemistä, pientä askartelua, oma kasvimaan hoitamista, uusien asioiden oppimista, harrastuksia, käsitöitä, askartelua, vapaaehtoistyötä….

Ikigai keskitysleirillä

Tunnettu neurologi, psykiatri ja logoterapia perustaja Viktor Frankl joutui juutalaisena natsien keskitysleireille (mm. Theresienstadt ja Auschwitz). Siellä hän sanoo huomanneensa, että ne vangit, joilla oli jokin tarkoitus elämässään, selvisivät todennäköisemmin kuin ne, jotka olivat menettäneet kaiken toivon. Häntä itseään piti kiinni elämässä  halu saada jo aikaisemmin aloittamansa kirja valmiiksi, samoin kuin haave olla jälleen perheensä kanssa.

Keskitysleiriltä vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa (Olemisen tarkoitus), jonka hän saneli keskitysleirillä raapustamiensa muistilappujen avulla. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä.

Frankl on todennut: Ihminen ei tarvitse leppoisaa elämää, vaan haasteen, joka saa hänet käyttämään kykyjään ja taistelemaan vallitsevissa olosuhteissa.

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onni | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Onko onnekkuutta mahdollista lisätä?

Kerrotaan, että kun eräs vierailija huomasi Niels Bohrin, kuuluisan tiedemiehen ja Nobel palkinnon voittajan, kodin ulko-oven yläpuolelle ripustetun hevosenkengän, hän kysyi Bohrilta epäuskoisena: Uskotteko te, arvostettu tiedemies, tosiaan tällaiseen onnenkaluun? En tietenkään, Bohr vastasi, mutta minulle on kerrottu, että se tuo onnea, vaikka siihen ei uskokaan.

Meillä kaikilla on oma käsityksemme onnesta ja onnekkuudesta. Toiset uskovat, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa onneen (lottonumerot valitaan läheisten syntymäpäivien perusteella). Toisten mielestä onneen ei kannata lainkaan luottaa, siihen ei voi vaikuttaa mitenkään.

Totuus lienee, tässäkin asiassa, jossakin noiden äärimmäisten näkemysten välillä. Sattuma sinänsä on täysin meistä tai mistään tekemästämme riippumaton, mutta sen todennäköisyydet ja seuraukset voimme ottaa huomioon ja toimia niiden mukaan.

Voimme joskus lisätä onnen mahdollisuutta, mennä onnea vastaan.

Onnekkuuden neljä tasoa

Onnea ja onnekkuutta voi lisätä eri tavoilla. Kun määritellään, että onni on sattuma, joka havaitaan, voidaan asiaa lähestyä neljällä tasolla. Onnen mahdollisuus kasvaa tasosta toiseen. Periaatteen on alkuaan esittänyt tunnettu ohjelmistokehittäjä, yrittäjä ja sijoittaja Marc Andreessen.

Ensimmäisellä tasolla onni on sattuma, johon kuka tahansa voi törmätä. Kysymys on puhtaasta onnenpotkusta, ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään.

Toisella tasolla puhutaan ilmiöstä ”luck in motion”, eli liikkeessä todennäköisyys kasvaa. Tällöin lisätään tietoisesti sattumien todennäköisyyttä. Onnekkuudessahan on kysymys sattumasta ja todennäköisyyksistä. Lototaan useampi rivi, yritetään monta kertaa, tavataan paljon erilaisia ihmisiä, luodaan verkostoja, tutustutaan moniin uusiin asioihin. Mitä enemmän meillä on tilanteita, joissa on mahdollisuus törmätä onneen, sitä todennäköisemmin niin käy. Toiminta, liikkuminen, uteliaisuus, ahkeruus ja erilaisuus ovat avainasioita.

Kolmas taso tarkoittaa, että edelliseen tasoon lisätään valmistautunut, vastaanottava asenne. Me tiedostamme, miltä onni näyttää. Kun eteemme tulee mahdollisuus, ymmärrämme tarttua siihen. Meillä on tieto, minkälaista mahdollisuutta etsimme, mikä sopii meidän tai yrityksemme osaamiseen, vahvuuksiin ja resursseihin.

Kreikkalaisen mytologian mukaan onni on olio, jolla on muuten kaljun päänsä otsalla suuri hiustupsu. Onnen tavoittaa ja saa kiinni se, joka on valppaana, huomaa onnen ajoissa ja ehtii tarttumaan siitä kiinni hiustupsusta, kun onni menee ohi. Jos havahtuu liian myöhään, huomaakin, että kaljusta takaraivosta ei enää saa otetta. Tähän sisältyy kaksi opetusta. Ensinnäkin on etukäteen opeteltava tietämään, miltä onni näyttää. Käytännön elämään siirrettynä tämä tarkoittaa, että on mietittävä, mitä tietoa halutaan, mitkä tilanteet ja asiat ovat ratkaisevia menestyksen kannalta. Toiseksi on oltava jatkuvasti valppaana, jotta tilaisuuden tullessa ehtii reagoida ja tarttua onneen. Kuten Louis Pasteur on sanonut, sattuma suosii valmistautunutta mieltä.

Äärimmilleen vietynä voidaan puhua tasosta neljä, jolloin toimintamme on suunnattua, mahdollisuuksien etsiminen on pitkälle vietyä, systemaattista tiedonkeräystä ja analysointia.

Wisemanin periaatteet

Myös professori Richard Wiseman on kirjassaan Onnen tekijät esittänyt neljä periaatetta, joiden avulla on mahdollista lisätä onnekkuutta.

Periaate yksi: Maksimoi sattuman mahdollisuudet. Onnekkaat ihmiset ovat taitavia luomaan, huomaamaan ja toimimaan sattuman tuomien mahdollisuuksia. He tekevät tätä eri tavoin, verkostoitumalla, omaksumalla rennon otteen elämään ja olemalla avoin uusille kokemuksille.

Onni ei tapahdu tyhjiössä. Onnekkuus lisääntyy, kun lähdet kotoa. Sano kyllä kutsuille, kokeile uusia harrastuksia, tapaa uusia ihmisiä.

Onnekkuus riippuu paljon muista ihmisistä. Mitä enemmän sinulla on ystäviä ja tuttavia, sitä todennäköisemmin kuulet heiltä asioita ja ideoita, joita voit käyttää niitä onnekkaina mahdollisuuksina.

Periaate kaksi: Kuuntele onnekkaita aavistuksia. Onnekkaat ihmiset tekevät tehokkaita päätöksiä kuuntelemalla intuitiotaan ja mututuntumiaan. Lisäksi he tekevät työtä parantaakseen intuitiokykyään esimerkiksi meditaatiolla ja mielen tyhjentämisellä muista ajatuksista.

Ole utelias, joustava, osallistu ja pidä mielesi avoimena. Muutos on hankalaa, mutta se voi tuoda parempia mahdollisuuksia.  Anna muille ihmisille mahdollisuus yllättää sinut positiivisesti.

Periaate kolme. Odota hyvää tuuria. Onnekkaat ihmiset ovat varmoja, että heidän tulevaisuutensa on täynnä hyvää onnea. Näistä odotuksista tulee itseään toteuttavia ennusteita, kun ne auttavat heitä kestämään vastoinkäymisiä ja muovaavat heidän kanssakäymistään muiden kanssa positiivisella tavalla.

Periaate neljä. Käännä huono tuuri hyväksi. Onnekkaat ihmiset käyttävät erilaisia psykologisia tekniikoita selvitäkseen ja usein jopa hyötyäkseen huonosta tuurista. Esimerkiksi he ajattelevat spontaanisti, että asiat voisivat olla pahemminkin, eivät jää makaamaan huonoon tuuriin ja ottavat tilanteen haltuunsa.

Onnea vastaan meneminen on myös taitoa

Toinen tunnettu onnen tutkija Michael J. Mauboussin on kuitenkin todennut, että onnea ei voi parantaa, sattuma on aina sattuma. Hänen mukaansa kaikkea, mitä teet parantaaksesi onnen mahdollisuutta, voidaan pitää osoituksena taidosta. Esimerkiksi hyvän työtarjouksen saanti monien hakemusten ja haastattelujen jälkeen ei ole onnea. Se on ponnistelujen tulos, ja kärsivällisyys, sitkeys ja kestävyys ovat kaikki taidon elementtejä.

Uskon vahvasti onneen, ja olen huomannut, että mitä kovemmin teen työtä, sitä enemmän minulla on onnea. Thomas Jefferson

Tallennettu kategorioihin Onni, Onnistuminen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti