Oletko älykäs?

Oman älykkyytensä voi testata esimerkiksi seuraavan päättelyketjun avulla:

  • Tutkimukset osoittavat, että älykkäät ihmiset ovat alttiimpia salaliittoteorioille ja valeuutisille, esimerkiksi rokotteiden vaarallisuudelle. (Tämä on totta)
  • Minä olen taipuvainen uskomaan, että rokotuksia ei pidä ottaa niiden haittojen vuoksi. (Tämäkin on totta)
  • Minä olen älykäs. (Tämän täytyy siis myös olla totta)

(Tämä on tietysti ns. some-argumentointia, mutta sopinee tähän yhteyteen. Ensimmäinen väittämä on kuitenkin totta.)

Miksi älykkäätkin ihmiset uskovat valeuutisia?

Älykkäät ihmiset ovat osoittaneet älykkyytensä jollakin tavalla, testeissä tai toimimalla menestyksellisesti jollakin alalla. Mutta on olemassa monenlaista älykkyyttä. Puhutaan esimerkiksi analyyttisestä (joka tarkoittaa kykyä hankkia, vertailla ja arvioida tietoa), käytännöllisestä (joka kuvaa käytännön elämäntaitoja) ja luovasta (joka viittaa kykyyn ajatella laatikon ulkopuolella) älykkyydestä.

Kun liikutaan eri alueella, kuin missä henkilö on osoittanut älykkyytensä, on tilanne kokonaan toinen, sama älykkyys ei enää olekaan varma tae siitä, että henkilö eroaa muista tai on aina oikeassa. Teoreettisen fysiikan professorin mielipiteitä yritysten tuottavuuden parantamisesta ei välttämättä kannata pitää täysin oikeina, ei myöskään rokotusten turvallisuudesta.

Vaikuttaa siltä, ​​että korkea älykkyysosamäärä yksinään ei ennusta viisasta päätöksentekoa ja yleistä elämän menestystä. Itse asiassa yksipuolinen älykkyys voi usein johtaa vakaviin päättelyvirheisiin.

Psykologinen tutkimus osoittaa, että väärä tieto ja valeuutiset on usein taitavasti suunniteltu ohittamaan huolellinen analyyttinen päättely, mikä tarkoittaa, että ne voivat mennä täydestä myös kaikkein älykkäimpien ja koulutetuimpien ihmisten kohdalla.

Yksiulotteisen älykkyyden rajoitusten lisäksi ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, osoittavat usein liikaa itseluottamusta. Aikaisempien elämänkokemusten perusteella niin sanotut nerot usein yliarvioivat omat kykynsä, ja ovat taipuvaisia itsepäisesti uskomaan olevansa aina oikeassa.

Älykkäille ihmisille on myös tyypillistä vahvistusharha, johon liittyy niin vankkumaton käsitys henkilön omasta oikeassa olosta, että hän etsii vain omaa mielipidettään tukevia argumentteja ja sulkee pois kaiken kritiikin ja vastakkaiset todisteet. Eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että älykkyysosamäärä on positiivisesti korreloitunut niiden syiden lukumäärään, jotka ihminen keksii tukemaan omaa puoltaan jostain perustelusta.

Todellisuudessahan lähes kaikki ihmiset olettavat olevansa useimmissa asioissa parempia kuin muut ihmiset, ja tämä pätee myös älykkäisiin ihmisiin.

Todella älykkään ihmisen tunnusmerkki on, että hän ymmärtää, miten vähän hän todella tietää.

Olen niin älykäs, että joskus en ymmärrä sanaakaan siitä, mitä sanon. Oscar Wilde

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Menestyminen on kestävyyslaji

Yhdysvaltain kohta virkaan astuva presidentti Joe Biden ei ole onnistunut yhdessä yössä. Lähes viisikymmentä vuotta kestänyt poliittinen ura ja 77 ikävuotta ovat hieno esimerkki pitkäjänteisyydestä, sitkeydestä ja kestävyydestä.

Biden on hakenut samaa virkaa jo 32 vuotta. Hän pyrki Yhdysvaltain presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 1988, sitten taas vuonna 2008, ennen kuin toimi Barack Obaman varapresidenttinä ja kukisti sitten presidentti Trumpin vaaleissa vuonna 2020. Kolmas kerta toden sanoi. Lisäksi Bidenistä tulee kaikkien aikojen vanhin USA:n presidentti.

Elämässä (politiikassa, yritystoiminnassa, ammatinharjoittamisessa, urheilussa, missä tahansa) ei menestystä voi saavuttaa heti. Tiedon ja taidon kerääminen, verkostojen luominen, kokemuksen kartuttaminen, tunnettuuden lisääminen, kaikki vievät aikaa. Epäonnistumisia tulee aina välillä, ja vaatii rohkeutta ja sitkeyttä yrittää uudelleen.

Mutta jos uskot itseesi, sinulla on vahva halu ja tahto päästä perille, ei välttämättä olekaan tärkeää, kuinka kauan matka kestää. Jo tavoitteeseen pyrkiminen tuo elämään merkitystä, hyvää mieltä ja olet siitä onnellinen, vaikka menestys ei olekaan varmaa.

Jos otat joka päivä pieniä askelia kohti tavoitetta, jonain päivänä saavutat sen. Tähtää palkintoon ja jonain päivänä se on sinun.

Menestyminen on kestävyyttä

Menestyksestä ajatellaan usein, että siinä kyse voittajista ja häviäjistä. Mutta elämä ei ole peli, joka päättyy yhteen voittoon tai tappioon. Tavoite on todellisuudessa se, että pystyy jatkamaan ja kehittymään, ei ole lopullista häviötä tai voittoa.

Menestys on kestävyyden funktio, se riippuu siitä, miten pitkään pystyy jatkamaan ja kehittymään. Jos kysyt, kuinka todennäköistä on, että onnistut vaikka perustamaan menestyvän yrityksen, luomaan uran freelancerina tai kirjoittamaan kirjan, kysy myös itseltäsi: Kuinka kauan voit tai jaksat yrittää?

Mutta kestävyys ei ole sama kuin odottaminen tai ajan kuluttaminen. Se ei saa mitään aikaan. Se tarkoittaa, että pitää tehdä jatkuvasti jotain järkevää tavoitteen kannalta.

Kestävyys menestykseen pyrkimisessä tarkoittaa kärsivällisyyttä, joka on aktiivista. Se on myös jatkuvasti itseään arvioivaa: valtava määrä työtä, työn ja sen tulosten arviointia, teinkö oikeaa työtä, parannusten ja muutosten tekemistä, uudelleen yrittämistä.

Ei ole väliä, mistä aloitat. Se ratkaisee, missä lopetat.

Yksi sinnikkyyden muoto on päivittäinen kurinalaisuus yrittää tänään tehdä asiat paremmin kuin eilen. Angela Duckworth

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Loppuelämäsi ensimmäinen vuosi

Päättyvää vuotta 2020 on sanottu kauhun vuodeksi, annus horribilis, maailmaa vaivanneen koronaviruspandemian vuoksi. Pandemiaan on sairastunut lähes sataa miljoonaa ihmisiä, se on tappanut melkein 2 miljoonaa ja vaikuttanut monella tavoin kaikkien elämään.

Kohta alkavaan vuoteen 2021 suhtaudutaan kuitenkin jo varovaisen optimistisesti: rokotukset ovat alkaneet ja niiden vaikutuksesta taudin arvioidaan olevan pääosin voitettu ehkä ensi syksyyn mennessä. Vuosi 2021 ei todennäköisesti voi olla ainakaan huonompi kuin päättyvä vuosi.

Voimme palata entiseen elämäämme. Vai voimmeko?

Et voi astua kahdesti samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat, totesi kreikkalainen filosofi Herakleitos jo 2500 vuotta sitten.

Monet asiat ovat muuttuneet vuoden 2020 aikana, enemmän tai vähemmän, ja useat asiat pysyvästi. Jotkut asiat ovat kuitenkin myös entisellään (valitettavasti?).

Myös sinä olet muuttunut vuoden 2020 kokemuksista ja muutenkin.

Ehkä kannattaakin näin vuoden vaihtuessa hetkeksi pysähtyä ja pohtia, mitä itse olet kokenut, miten se on vaikuttanut sinuun, hyvässä ja pahassa, oletko oppinut jotain uutta, joka voisi auttaa sinua elämään paremmin tulevaisuudessa, vahvistanut (tai heikentänyt) sinua.

Oppimisen perusasioita ovat uteliaisuus, nöyryys ja kasvun asenne. Oppimisen ei myöskään pidä olla liian helppoa, vaikeuksien kautta opitut asiat jäävät parhaiten mieleen. Oppimisen kannalta vuosi 2020 oli hyvä, vaikeuksia riitti monella.

Tuleva vuosi 2021 on loppuelämäsi ensimmäinen vuosi. Voit, kuten me kaikki, aloittaa sen suhteellisen optimistisin mielin kuluneen vuoden tunnelmiin verrattuna.

Vuoden 2020 kokemuksia viisaampana voi myös pohtia, miten aloittaa tämä vuosi, minkälaisia tavoitteita voisi itselleen asettaa ja mitä voisi tehdä eri tavalla kuin ennen. Uudenvuoden lupauksiahan ei kannata tehdä, mutta tavoitteita voi asettaa ja tapojaan muuttaa.

Menestyksellistä Uutta Vuotta 2021.

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Tavat, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Hyvää joulun odotusta

Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa. Nalle Puh

Jonkin tapahtuman, tilanteen tai asian ennakointi ja odotus on yleensä emotionaalisesti voimakkaampaa kuin itse tapahtuma. Se pätee sekä myönteisiin, positiivisiin asioihin että ikäviin, negatiivisiin asioihin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ennakointiin ja odotukseen liittyy niin voimakas tunne, että ihmiset ovat onnellisempia esimerkiksi lomaa odottaessaan kuin sitten myöhemmin lomalla ollessaan tai lomaa muistellessaan.

Sama pätee myös joulun odotukseen, ainakin lapsilla ja lapsenmielisillä. Pitkä joulun, joulupukin, lahjojen ja jouluruokien odotus on parasta joulussa. Itse joulu on nopeasti ohi.

Meidän mielemme liittää ennakoidessaan johonkin tulevaan, yleensä positiiviseen, tapahtumaan kaikkea siihen liittyvää hyvää ja mukavaa, onnellisuutta tuovia asioita, jättäen pois kaiken negatiivisen. Silloin tulevasta tapahtumasta tulee ”liian hyvä ollakseen totta”, niin kuin se sitten todellisuudessa onkin.

Sama pätee käänteisesti ikäviin ja negatiivisiin tapahtumiin. Mielemme, mielikuvituksemme liittää niihin kaikki mahdolliset huonot asiat, mitä siihen liittyen voi tapahtua, ja tekee tapahtumasta todella kaamean. Todellisuudessa tapahtuma ei olekaan niin kauhea ja menee ohi nopeasti.

Odotuksesta nauttiminen riippuu siitä, mitä odotamme. On selvää, että juurikanavan hoidon odottaminen ei ole kovin nautinnollista.

Lisäksi on todettu, että jonkin tapahtuman odottaminen tuottaa enemmän mielihyvää kuin jonkin esineen, kuten uuden puhelimen, odottaminen. Konserttilippujen varaaminen kesäksi tai lomamatkan varaaminen muutaman kuukauden päähän antavat pitkään hyvinvoinnin tunteita. Odottaminen on suuri osa koko hauskuudesta.

Dopamiinin vaikutus

Odottamiseen ja tapahtumien ennakointiin liittyy dopamiinistimulaatio. Dopamiini on aivojen tuottama välittäjäaine, joka säätelee mielihyvää ja palkitsevuuden tunteita. Ihmisellä on taipumus luonnostaan etsiytyä toimintaan, jonka kokee miellyttävänä ja nautintoa tuottavana. Tällainen toiminta vapauttaa aivoissa dopamiinia. Se tapahtuu, kun koemme tai pelkästään odotamme hyviä asioita.  Dopamiini ohjaa meitä pois itsellemme haitallisesta toiminnasta, kohti onnellisuutta ja nautittavaa elämää.

Dopamiini vaikuttaa keskeisesti aivojen ”palkitsemiskeskuksissa”. Mikä tahansa mielihyvää tuottava asia tuottaa aivoissa enemmän dopamiinia hermosolujen väliseen kemialliseen viestinsiirtoon. Ja ihmisen aivot haluavat aina lisää dopamiinia, joten kun meillä ei vielä ole varsinaista tapahtumaa tai asiaa käsillä, odotamme ja ajattelemme sitä, mikä ajaa saman asian.

Eikä ole väliä, oletko optimisti vai pessimisti; aivot on kytketty ennakoimaan positiivisia kokemuksia.

Perille pääsemisen harha

Kysymyksessä on samanlainen ilmiö, josta Harvardin yliopiston psykologian professori Tal Ben-Shahar käyttää termiä perille pääsemisen harha.

Vaikka periaatteessa tavoitteeseen pääseminen tuottaakin suurta tyydytystä ja epäonnistuminen aiheuttaa pettymystä ja epätoivoa, nämä tunteet ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia. Jonkin ajan kuluttua tavoitteen saavuttamisen synnyttämä hyvän olon tunne häviää ja elämä on yhtä onnetonta (tai onnellista) kuin ennenkin. Usein tavoitteen saavuttamisen jälkeen tulee tyhjä olo. Tavoitteen saavuttaminen ei tuota niin voimakasta tyydytystä kuin on kuvitellut.

 

Haluan toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista Joulua

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnellisuus, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Milloin on sinun itsenäisyyspäiväsi?

Itsenäisyyspäivä tuli ja meni. Suomi on ollut nyt 103 vuotta itsenäinen valtio.

Entä sinä? Kuinka kauan sinä olet ollut itsenäinen? Tai tunnetko, ajatteletko olevasi itsenäinen?

Jos tunnet olevasi itsenäinen, muistatko milloin itsenäistyit, kuinka kauan siitä ja mikä on sinun itsenäisyyspäiväsi?

Milloin ja minkälaisessa tilanteessa tunsit saavuttaneesi itsenäisyyden (tai milloin itsenäistymisesi alkoi), oliko se silloin kun:

  • täytit 18 tai 20 vuotta,
  • muutit pois vanhempiesi luota,
  • aloit pärjäillä omilla tuloillasi,
  • tunsit olevasi taloudellisesti riippumaton,
  • päätit perustaa tai perustit oman yrityksen, ja jätit palkkatyön,
  • ymmärsit, että voit itse päättää elämästäsi,
  • aloit ajatella eri tavalla, itsenäisesti,
  • aloit luottaa ja uskoa itseesi,
  • erosit tai
  • joku muu murros sai sinut itsenäistymään?

Itsenäisyys tarkoittaa varmasti kaikille ihmisille hieman eri asiaa, ja se on aina subjektiivinen arvio. Ja yleensä itsenäistyminen on pitkä prosessi, jossa on mahdotonta määritellä yhtä päivämäärää niin kuin Suomen itsenäisyyspäivä.

Mitä itsenäisyys on?

Psykologiassa itsenäisyys tarkoittaa riippumattomuutta toisten ihmisten huolenpidosta ja valmiutta päättää itse omista asioista.

Puhutaan myös autonomiasta eli omaehtoisuudesta. Se taas tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, että hän on vapaa päättämään itse omista asioistaan. Se on sisäistä itsenäisyyttä ja sisäisen motivaation lähde.

Autonomia eli omaehtoisuus on itsemääräämisteorian mukaan yksi ihmisen kolmesta psykologisesta perustarpeesta, joiden läsnäolo on välttämätön optimaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Muut perustarpeet ovat kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Tutkimukset osoittavat, että yhdessä ne selittävät suuren osan ihmisen kokemasta elämäntyytyväisyydestä ja myönteisistä tunteista.

Oman itsenäisyyden (tai riippumattomuuden tai omaehtoisuuden) arviointiin on olemassa erilaisia testejä ja tutkimuksia. Ne keskittyvät kuitenkin yleensä vain johonkin tai joihinkin itsenäisyyden osa-alueisiin.

Itsenäisyyden osa-alueet

Itsenäisyyttä voi olla ja arvioida usealla eri alueella:

  • taloudellinen itsenäisyys tai -riippumattomuus
  • sosiaalinen itsenäisyys, riippumattomuus (sosiaaliset, henkilö-, ystävyys, perhesuhteet)
  • henkinen itsenäisyys (ajattelu, uskomukset, tunteet, asenteet)
  • ammatillinen, työhön ja uraan liittyvä itsenäisyys
  • arki-itsenäisyys (jokapäiväinen elämä, elämänhallinta)

Ihmisestä itsestään riippuu, minkä alueen itsenäisyyttä hän arvostaa eniten. On paljon ihmisiä, joiden mielestä itsenäisyys tarkoittaa sitä, että on riittävästi rahaa, jotta ei tarvitse olla kenestäkään riippuvainen. Toiset, esimerkiksi yrittäjät ja ammatinharjoittajat taas arvostavat sitä, että voivat itse päättää työstään ja tekemisistään.

Itsenäisyys ei ole mikään itseisarvo. Mutta se on olennainen osa henkistä hyvinvointia ja onnellista elämää.

Et koskaan voi olla sataprosenttisen itsenäinen. Sinulla on aina joitakin rajoitteita, sääntöjä, lakeja, sopimuksia, velvoitteita, tms., jotka rajoittavat itsenäisyyttäsi. Mutta niiden rajoissa kannattaa, oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. pyrkiä mahdollisimman suureen itsenäisyyteen.

Lyhyt itsenäisyystesti

Voit testata omaa itsenäisyyttäsi seuraavilla väittämillä:

  1. Pystyt elämään yksin
  2. Suunnittelet aina tulevaisuutta
  3. Pystyt sanomaan helposti ei
  4. Sinun on vaikea pyytää apua
  5. Sinulla on vähemmän ystäviä kuin useimmilla ihmisillä
  6. Sinulla on horjumaton itsetunto
  7. Menet usein yksin ulos ostoksille ja syömään
  8. Pystyt ottamaan johdon ja saamaan aikaan vaikeita asioita
  9. Olet taloudellisesti riippumaton

Mitä useammin voit vastata kyllä, sitä itsenäisempi olet.

Rohkein teko on edelleen ajatella itse. Ääneen. Coco Chanel

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnellisuus, Psykologia, Työ | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Rentoudu ja ota mikrotorkut

Uni on sitä todellista laatu­aikaa. Timo Partonen

Päiväunet, päikkärit, torkut, ovat todistetusti oiva keino virkistäytyä ja rauhoittua kesken päivää, ja ne tekevät hyvää sekä mielenterveydelle että tehokkuudelle.

Kaikille päiväunet eivät kuitenkaan tunnu soveltuvan, ja niitä pidetään edelleen myös vain osoituksena laiskuudesta.

Mutta päiväuniakin on monenlaisia. Nukkumisesta kirjan (Pää tyynyyn) tehneen Richard Wisemanin mukaan päiväunet voidaan jakaa pituuden mukaan neljään luokkaan:

    • Mikrotorkut; alle 5 minuuttia
    • Lyhyet torkut; 10–20 minuuttia
    • Pitkät torkut; 20–60 minuuttia
    • Täydet torkut; 60–90 minuuttia

Torkkujen pituudella on Wisemanin mukaan suuri merkitys sen suhteen, minkälaista vaikutusta niillä haetaan. Hänen mukaansa mikrotorkuista ei ole mainittavaa hyötyä, mutta ne auttavat kyllä väsymykseen hieman.

Mutta on myös täysin päinvastaisia näkemyksiä lyhyistä torkuista. Lyhyillä mikrotorkuilla haetaan, paitsi pientä virkistystä väsymykseen, erityisesti uutta inspiraatiota ja vireyttä työn jatkamiseen.

Tunnetuimpia mikrotorkkujia ovat olleet mm. taidemaalari Salvador Dali ja keksijä Thomas Edison.

Salvador Dali on kertonut kirjassaan 50 Secrets of Magic Craftsmanship omasta mikrotorkku-käytännöstään, jonka avulla hän ylläpiti luovuuttaan ja tuotteliaisuuttaan. Torkkujen ei ollutkaan tarkoitus kestää pitkään, vain alle minuutin. Hänen torkkuvaiheensa olivat:

  1. Asetu nukkumaan pystyasennossa mukavassa (noja)tuolissa
  2. Pidä toisessa kädessäsi avaimia
  3. Rentoudu ja nukahda
  4. Kun nukahdat, pudotat avaimesi (Dalilla oli avainten alla lautanen ylösalaisin)
  5. Heräät putoamisesta syntyneeseen ääneen virkistyneenä

Myös Edison käytti vastaavaa menetelmää. Hän piti käsissään kuulalaakereita, joiden putoaminen kovalle alumiinilevylle herätti hänet.

Mikrotorkuissa on myös se etu, ettei niiden vaikutuksesta synny ns. uni-inertiaa, päiväunien jälkeen usein tulevaa tokkuraista oloa. Se tuntuu eräille päiväunet torjuville olevan suurin syy olla ottamatta torkkuja päivällä. Uni-inertian estämiseen on kyllä keinoja.

Mutta on myös totta, että täyden hyödyn päiväunista saa jos ne kestävät vähän pidempään. Jo 20 minuutin torkkujen on todettu parantavan loppupäivän suorituskykyä 30 prosenttia.

Ihanteellisessa maailmassa kaikki ihmiset, sinä mukaan lukien, ottaisivat torkkuja. Sara Mednick, johtava unentutkija

Lue lisää torkuista ja mikrotorkuista:

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006405068.html

https://lifehacker.com/time-your-power-nap-naturally-with-einstein-and-dalis-1476441918

https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/hypnagogia-eli-valveuni-lyhin-tie-omaan-alitajuntaan-ja-intuitioon-5-askelta-luovaan-tilaan

https://www.newairz.com/health/the-power-of-micro-nap-how-to-do-it/

https://abcnews.go.com/GMA/OnCall/story?id=2831235

https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-75188

 

Tallennettu kategorioihin Onnellisuus, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Musta joutsen onkin Musta elefantti

Korona-virusta eli Covid 19 -pandemiaa on julkisuudessa kuvattu tyypilliseksi Musta joutsen-ilmiöksi: erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on valtava kielteinen vaikutus.

Mutta korona-pandemiaa ei kuitenkaan voi pitää epätodennäköisenä, pikemminkin päinvastoin. Maailman terveysjärjestö lisäsi nimittäin jo helmikuussa 2018 ihmiskuntaa uhkaavien sairauksien listalle uuden kohdan: Tauti X, jonka tunnusmerkit vastaavat täysin koronaa.

Riskien hallinnan termejä käyttäen se ei ole sellainen tuntematon tuntematon, kuin Musta joutsen yleensä, vaan tunnettu tuntematon. Kysymys on ollut vain ajankohdasta, milloin se tapahtuu. Tieto asiasta ei kiinnostanut riittävästi yhteiskuntaa ja päättäjiä. Ainoastaan viruksen vielä ennakoituakin suurempien vaikutusten ja nopean leviämisen takia nimitys Musta Joutsen voisi olla paikallaan.

Kysymyksessä onkin itse asiassa Musta elefantti, toinen ilmiöiden eläintarhan jäsen.

Musta elefantti

Mustaksi elefantiksi sanotaan sellaista tapahtumaa, kehityskulkua tai ongelmaa, joka on kaikkien nähtävissä, mutta jota kukaan ei halua käsitellä. Kaikki teeskentelevät, että sitä ei ole olemassa. Kun se sitten räjähtää käsiin, kaikki teeskentelevät yllätystä ja järkytystä, ja käyttäytyvät kuin se olisi Musta joutsen.

Musta elefantti on risteytys ”mustan joutsenen” (epätodennäköinen, odottamaton tapahtuma, jolla on valtavat seuraukset) ja ”elefantti olohuoneessa” välillä (ongelma, joka on kaikkien nähtävissä, mutta kukaan ei silti halua puuttua siihen).

Elefantti olohuoneessa on metaforinen ilmaisu jollekin tärkeälle, suurelle kysymykselle tai kiistanalaiselle asialle, joka on ilmeinen tai jonka kaikki tietävät. Sitä ei kuitenkaan kukaan mainitse tai halua keskustella siitä, koska se tekee olon epämukavaksi tai on henkilökohtaisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti kiusallista, kiistanalaista tai vaarallista. Siitä on myös käytetty termiä virtahepo olohuoneessa.

Se voi esimerkiksi jonkun perheen tai suvun piirissä oleva tabu, jonkun perheenjäsenen alkoholismi tai muu pahe, josta ei haluta kahvipöydässä puhua avoimesti.

Musta elefantti on tapahtuma, joka on erittäin todennäköinen ja asiantuntijoiden ennustama, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos. Se on suuri muutos tai muutostrendi, jonka lähes kaikki tietävät ja jonka olemassaolo tunnustetaan, mutta jolle ei oikein kukaan tiedä. mitä sille pitäisi tehdä.

Siihen liittyvää tietoa on saatavissa, mutta ihmiset yrittävät pitää sitä Mustana joutsenena, kun se lopulta tapahtuu, aivan kuin koronapandemian kohdalla tapahtui.

Sitä miten kehityskulku meihin voi vaikuttaa, ei tunnisteta tai tunnusteta, koska tietoa ei osata hyödyntää tai sitä hyödynnetään liian suppeasti.

Ongelma tuntuu myös niin valtavalta (kuten elefantti olohuoneessa), ettei sille uskota voitavan tehdä mitään.  Asiaa pelätään, mutta se on liian suuri, jotta sen voisi helposti poistaa.

Tällaisia ongelmia ovat maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi elinympäristön pilaantuminen, eläimien ja kasvien sukupuutto ja monella alueella väestön ikääntyminen.

Myös yritystoiminnassa ja ihmisten yksityiselämässä voi löytää tapahtumia, ilmiöitä ja kehitystrendejä, jotka vastaavat Mustaa elefanttia. Niiden selvittäminen ja niihin vastaaminen ajoissa on mahdollista konkreettisemmin kuin Musta joutsen-ilmiöiden kohdalla.

Mitä tehdä?

Pitäisikö yrittää ottaa oppia toisesta elefanttiin liittyvästä kysymyksestä: miten elefantti syödään? Ja vastaushan on: pala kerrallaan.

Myös ilmastonmuutokseen liittyvää ongelmaa on yritetty ratkaista näin, tekemällä vähitellen pieniä toimenpiteitä. Mutta ilmastonmuutoksen elefantti näyttää olevan niin iso (ja se kasvaa edelleen) ettei pala kerrallaan-menetelmä taida auttaa. Ainakin pitäisi alkaa syömään paljon nykyistä suurempia paloja.

Pitäisi ehkä ottaa oppia eräältä kaikkien aikojen suurimmista ajattelijoista ja tiedemiehistä, Albert Einsteinilta:

 Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.

Mutta pessimisti minussa panee muistuttamaan toisesta Einsteinin lausumasta:

 Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä: universumi ja ihmisten typeryys. Universumista en ole kuitenkaan ole täysin varma.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Rokota itsesi – vastoinkäymisille

Koronavirukselle on uutisten mukaan kehitetty jo kaksi toimivaa rokotetta ja lisää hyviä uutisia saamme todennäköisesti lähiviikkoina ja -kuukausina.

Ennusteiden mukaan pääsemme rokotteiden avulla ensi vuoden kuluessa siirtymään lähes normaaliin elämänmenoon.

Mutta mikä on rokotteiden tehtävä yleensä?

Se voidaan pelkistää lyhyesti: Rokotteet valmistavat kehosi torjumaan taudin ennen kuin se todella pesiytyy kehoosi.

Tätä samaa periaatetta on mahdollista käyttää ja hyödyntää myös lääketieteen ulkopuolella.

Stoalainen rokote

Stoalaisuus on filosofinen koulukunta, joka syntyi antiikin Kreikassa ja vaikutti myöhemmin erityisesti Roomassa. Tunnettuja stoalaisia filosofeja olivat muun muassa koulukunnan perustaja Zenon Kitionlainen, Epiktetos, Seneca sekä Rooman keisari Marcus Aurelius.

Stoalaiset käyttivät rokotteen kaltaista työkalua omaan mieleensä. Tavallaan he rokottivat itsensä vastoinkäymisiä ja epäonnea vastaan. He valmistautuivat henkisesti pahojen asioiden tapahtumiseen. Menetelmä tunnettiin aikanaan nimellä premeditatio malorum, mikä tarkoittaa ”pahan (vastoinkäymisten) ennakointia”.

Se on myös yksi tärkeä syy perehtyä stoalaisen filosofiaan, yksi stoalaisen filosofian arvokkaimmista työkaluista: valmistautua tuleviin tapahtumiin pysyäkseen rauhallisena vastoinkäymisten edessä.

Stoalaiset uskoivat, että kuvittelemalla pahin mahdollinen skenaario etukäteen, he pystyisivät voittamaan pelkonsa negatiivisiin kokemuksiin ja tekemään parempia suunnitelmia niiden estämiseksi. Vaikka useimmat ihmiset keskittyvät siihen, miten he voisivat onnistua ja saavuttaa menestystä, stoalaiset pohtivat myös, kuinka he pystyisivät hoitamaan epäonnistumisen. Miltä asiat näyttävät, jos kaikki menisi pieleen huomenna? Ja mitä tämä kertoo meille siitä, kuinka meidän pitäisi valmistautua tänään?

Negatiivinen visualisointi

Tätä tekniikkaa voisi kutsua negatiiviseksi visualisoinniksi. Se on tavallaan vastakohta positiiviselle visualisoinnille, jossa yritetään houkutella hyviä asioita tapahtumaan luomalla niistä eläviä mielikuvia.

Kysymys ei ole kuitenkaan pirun maalaamisesta seinälle, siitä että oltaisiin liian pessimistisiä jonkin tulevan suhteen, ja esitettäisiin asia äärimmäisen kielteisenä tai uhkaavana.

Stoalaisten kannalta keskeinen asia on se, että nämä kuvitellut vastoinkäymiset eivät ole lainkaan negatiivisia, vaan täysin yhdentekeviä, asioita asioina. Niitä läpikäymällä, visualisoimalla ja valmistautumalla selviämään niistä stoalaiset kouluttavat itsensä ylläpitämään mielenrauhaa ja vapautumaan emotionaalisilta kärsimyksiltä.

Ajattele esimerkiksi, että olet valmistautumassa työpaikkahaastatteluun. Olet tehnyt parhaasi, valmistellut esittelysi ja harjoitellut sitä. Tunnet olevasi valmis. Mutta edellisenä iltana kysy vielä itseltäsi: Mikä voi mennä pieleen? Mitä odottamatonta voi tapahtua?

Ole valmis siihen, että asiat menevät toisin kuin on suunniteltu. Onko sinulla varasuunnitelma?

Varasuunnitelma

Kysy itseltäsi: Entä jos sitä ja sitä ​​tapahtuu? Ja etsi vastaus: Sitten teen näin ja näin.

Viisaalle ihmiselle ei tapahdu mitään hänen odotustensa vastaista. Seneca

Viisas ihminen valmistautuu henkisesti täydellisesti. Mitään sellaista ei voi tapahtua, ettei hän olisi nähnyt tulevan.

Pahojen asioiden ennakointi ei tee maagisesti niitä helpoksi sietää. Mutta se auttaa meitä olemaan menemättä palasiksi, kun pahin tapahtuu. Voimme kohdata vastoinkäymiset paljon rauhallisemmin, analysoida niitä järkevästi ja päättää ryhtyä älykkäisiin toimiin.

Seneca on sanonut, että olisimme hulluja, jos haluaisimme kohdata vaikeuksia elämässä. Mutta olisimme yhtä hulluja ajatellessamme, että näin ei tapahdu. Meidän on varauduttava vaikeuksiin, jotta olemme valmiita kohtaamaan ongelman sen sijaan, että yllättyisimme siitä.

Perusidea vastoinkäymisten ennakoinnista on kuvitella toistuvasti mahdolliset huonot skenaariot etukäteen, jotta ne eivät yllättäisi sinua, ja voit kohdata ne rauhallisesti ja toimia viisaasti. Tätä voi harjoitella niin, että siitä tulee tapa.

Joten kannattaa rokottaa mielesi ja altistaa itsesi vaikeille tilanteille mielikuvituksen avulla. Silloin olet vahvempi ja vähemmän haavoittuva tosielämän tilanteissa.

Kokeile nyt. Mitä aiot tehdä huomenna? Mikä voi mennä pieleen?

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnellisuus, Psykologia, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Oletko somekoukussa?

Facebook-koukku ei ole vahinko, vaan oman alansa huipputekijöiden tarkkaan rakentama lopputulos. Ronja Salmi

Oletko some- tai kännykkäriippuvainen tai Facebook-koukussa.

Todennäköisesti olet, jos sinulla on älypuhelin. Sosiaalipsykologi Suvi Uskin mukaan kännykkäriippuvuus on ongelma noin 90 prosentille ihmisistä, joilla on älypuhelin.

Tiedätkö miten paljon aikaa käytät erilaisten puhelimen sovellusten kanssa päivittäin? Mikä on sinun ruutuaikasi?

Monella puhelimen käyttö ja nimenomaan sosiaalisen median seuranta on mennyt ”överiksi”.

Se haittaa sekä työntekoa että nukkumista, nukkumista erityisesti lapsilla ja nuorisolla.

Jos töissään tarvitsee sosiaalista mediaa, tilanne on ei ole helppo. Silloin somea ei voi hylätä kokonaan, mutta kissavideoiden katselu ei yleensä ole työhön liittyvää.

Omasta someriippuvuudesta kannattaa alkaa huolestua, jos huomaa sen vaikuttavan yöuneen tai työn tehokkuuteen ja tuloksiin.  Myös silloin voi olla tsekkauksen paikka, jos joku muu huomauttelee somessa roikkumisesta.

Paitsi oman puhelimen ruutuaikaseurannalla, tilannetta voi tarkastella tähän tarkoitukseen kehitetyillä testeillä, esimerkiksi A-klinikkasäätiön julkaisemilla Facebook-riippuvuustestillä tai nettiriippuvuustestillä.

Älypuhelimilla on todettu olevan monia negatiivisia puolia. Niiden sanotaan jopa tekevän meistä tyhmempiä. Se johtuu puhelimiin uhrattavasta turhasta, passiivisesta ajankäytöstä, puhelimien aiheuttamista jatkuvista keskeytyksistä ja myös muistin huononemisesta, koska turvaudumme liikaa puhelimen muistiin, ulkoistamme muistamisen emmekä harjoita omaa muistiamme lainkaan.

Myös keskittymisemme ja keskittymiskykymme heikkenevät. Monet valittavat nykyään, etteivät he pysty enää esimerkiksi lukemaan kirjoja, se vaatii liian pitkää yhtäjaksoista keskittymistä.

Asialle voi tehdä jotain

Jos/kun et halua kokonaan luopua somesta tai älypuhelimesta, riippuvuutta ja niihin käytettävää turhaa aikaa sekä omaa tyhmenemistä voi yrittää vähentää monellakin konstilla:

    • Kytke ilmoitukset pois päältä
    • Poista Facebook-, Twitter-, tms.-sovellukset puhelimestasi, tai
    • Siirrä sovellukset piiloon
    • Rajaa, missä käytät puhelinta
    • Määrää itsellesi aikarajoja puhelimen käytölle
    • Pidä puhelinta laatikossa, kun työskentelet
    • Kytke mobiilidata pois päältä
    • Käytä vain yhtä laitetta sosiaalisen median tarkistamiseen
    • Älä vie puhelinta vessaan
    • Avaa puhelin aamulla tuntia normaalia myöhemmin
    • Sulje puhelin illalla tuntia normaalia aikaisemmin
    • Älä tuo puhelinta makuuhuoneeseen
    • Mene ulkoilemaan ilman puhelinta
    • Ota käyttöön sähköpostihetki/hetket
    • Lataa puhelimeesi käyttöä tarkkaileva sovellus
    • Kokeile somepaastoa päivä/viikko/kuukausi

Keskimääräinen älypuhelimen käyttäjä tarkistaa laitteensa kuuden ja puolen minuutin välein. Arianna Huffington

Tallennettu kategorioihin Onnellisuus, Psykologia, Tavat, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Mitä kysyt itseltäsi aamulla?

Kun tapaat jonkun ihmisen, tutun tai tuntemattoman, kysyt varmaan usein: mitä kuuluu? Se onkin hyvä avaus keskinäiseen kanssakäymiseen.

Mutta joskus kannattaisi pysähtyä ja kysyä myös itseltään: mitä minulle kuuluu? Se voisi panna hetkeksi tavalliset arkeen ja työhön liittyvät ajatukset sivuun, ja kohdistaa ne oman elämäntilanteen syvällisempään arviointiin. Missä olen ja mihin olen menossa? Olenko tyytyväinen tilanteeseeni ja elämääni? Mitä kaipaan, mitä voisin tehdä toisin?

Eräässä vaiheessa työuraani ajoin pitkiä matkoja asiakkaiden luokse ja kun saavuin perille, jouduin joskus miettimään, miten oikein päädyin sinne. Olin ajanut matkan niin ajatuksissani, etten muistanut matkasta juuri mitään.

Samalla tavalla meille voi käydä omassa elämässämme, toimimme ikään kuin autopilotilla, ja kadotamme innostuksen ja tavoitteet matkan varrella. Sitten jostain syystä pysähdymme ja ihmettelemme, miten me tähän olemme tulleet.

Siksi oma toiminta, sen tulokset ja suunta kannattaa välillä kyseenalaistaa ja pohtia, mitä pitäisi tai voisi tehdä toisin tai paremmin.

Applen suuruuden luojasta Steve Jobsista kerrottaan, että hän esitti itselleen joka aamu peilin edessä filosofisen kysymyksen: ”Jos tänään olisi elämäni viimeinen päivä, haluanko tehdä sen, mitä aion tehdä tänään?” Hän on kertonut myös, että jos vastaus oli ”ei” liian monena aamuna peräkkäin, hän tiesi, että hänen oli muutettava jotain.

Kysymys panee todella syvällisesti miettimään, onko oikealla tiellä ja oikealla asialla.

Samantapaista keinoa itsetuntemuksen ja myös tehokkuuden lisäämiseen kerrotaan Benjamin Franklinin käyttäneen. Päivänsä alussa Franklin kysyi itseltään: ”Mitä hyvää teen tänä päivänä?” Ja ennen kuin hän meni nukkumaan illalla, hän kysyi: ”Mitä hyvää olen tehnyt tänä päivänä?”

Ota käyttöön oma kysymyksesi

Itseltään kysymisen ei tarvitse olla näin syvällistä, ainakaan joka päivä, mutta tiettyjä itsestään selvinä pitämiäsi asioita kannattaa kyseenalaistaa silloin tällöin. Pidä vaikka joka viikko, työviikon lopuksi tai jos et ole työelämässä, viikonloppuna tuumaustauko, kyselyhetki itsellesi: Menikö viikko niin kuin olin suunnitellut tai halunnut? Mikä oli hienoa, missä onnistuin, ja mikä ei niin hienoa, missä mokasin? Mistä olen kiitollinen? Mitä opin?

On myös hyväksi havaittu keino lisätä tehokkuutta, jos sinulla on jo aamulla kirjoitettuna esimerkiksi yksi tai korkeintaan kolme tärkeää tavoitetta, jotka haluat saavuttaa tuona päivänä. Senkin voi pukea kysymyksen muotoon: Mikä on tämän päivän tärkein tavoite?

Ja ennen viikon alkua voit vastaavasti kysyä: Mitä aion saavuttaa tällä viikolla, mitkä ovat tavoitteeni, mistä voin olla tyytyväinen viikon loputtua? Miten aion olla parempi ihminen viikon kuluttua?

Vuoden lopussa ja uuden vuoden alussa voit vastaavasti kysyä itseltäsi menneen vuoden ja tulevan vuoden asioista. Näihin kysymyksiin kannattaa myös varata enemmän aikaa kuin yhden päivän tai viikon kohdalla.

Omaa itsetuntemustaan voi myös kehittää pohtimalla seuraavan tyyppisiä kysymyksiä:

  • Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?
  • Mitä tarvitsen voidakseni hyvin?
  • Missä olen hyvä ja missä koen onnistumisia?
  • Millaisia luonteenpiirteitä minulla on?
  • Miten suhtaudun muihin ihmisiin?
  • Miten suhtaudun epäonnistumisiin ja vastoinkäymisiin?

Kysymykset ovat vastaus. Zig Ziglar

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnellisuus, Tavat, Tavoitteet, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti