Mikä on sinun syysi nousta ylös aamulla?

Photo by Vladislav Muslakov on Unsplash

”Ihminen tarvitsee jonkinlaisen rytmin. Se tekee hyvää, että herää aamulla jotakin varten. Vitsailen aina, että en ehdi kuolla, kun aamulla on kiire sähköliikkeeseen”. Jarmo Siro, 82, sähköliikkeen pitäjä, aikoo työskennellä ainakin yhdeksänkymppiseksi. (HS) 

Pitkän iän vyöhykkeet  

Sinisiksi vyöhykkeiksi sanotaan alueita, joissa ihmiset elävät luontaisesti erittäin pitkään ja terveinä. Yksi tällaisista alueista on Okinawan saari Japanissa. Sen arvioidaan olevan maailman suurin satavuotiaiden keskittymä.

Okinawan pitkäikäisten ja yleensä onnellisten ihmisten yhdeksi salaisuudeksi sanotaan käsitettä ikigai. Vaikuttaako ikigai pitkään ikään? Näin monet uskovat.

Ikigain lisäksi okinawalaisten pitkäikäisyyteen vaikuttavat ruokavalio, liikunta, stressittömyys, aktiivinen elämä ja yhteisöllisyys.

Japanilaisen sanalaskun mukaan ”Vain tekevä tahtoo elää satavuotiaaksi”.

Mitä on ikigai?

Termi ikigai muodostuu kahdesta Japanin kielen sanasta: sanasta iki, mikä käännettynä on elämä, olla olemassa tai elossa, ja sanasta gai, mikä voidaan kääntää sanoilla arvo, etu, tulos, hyöty. Ja yhteensä sanan merkitykseksi muodostuu ” olemassa olon/elämän tarkoitus” tai ”syy olemiseen”,

Tutkimukset osoittavat, että oman elämänsä tarkoituksen kadottamisella on vahingollisia vaikutuksia.

Menestys ja onnellisuus

Yleensä meillä on aktiivisessa työiässä ristiriitainen tilanne niiden asioiden välillä, joista saamme rahaa ja niiden kanssa, joista todella pidämme. Raha, omaisuus tai menestys sinänsä johtavat harvoin tyydyttävään tilanteeseen ja onnellisuuteen.

Jos löydät oman ikigaisi, sinulla on mahdollisuus saavuttaa tällainen tilanne elämässäsi.

Sen, miten löydämme oman ikigaimme, tilanteen, jossa saamme intohimomme tyydytettyä ja samalla se tuo meille rahaa, tulisi olla tavoitteittemme kohteena. Ikigaisi on sen, missä olet hyvä ja sen mitä rakastat tehdä, leikkauskohta.

Ikigai nähdään neljän perusasian yhtymäkohtana

  • mitä rakastat ja haluat (intohimosi)
  • mitä maailma tarvitsee (kutsumuksesi)
  • missä olet hyvä (kyvykkyytesi)
  • mistä saat toimeentulosi (ammattisi)

 

Kun löydät oman ikigaisi, menestys tuo mukanaan myös onnellisen elämän. Se on elämäsi ”miksi”, josta Nietzche on sanonut: ”Se, jonka elämässä on miksi, kestää miltei minkä tahansa miten”.

Arjen ikigai

Laajemmin ikigai voi liittyä paitsi työhön, myös perheeseen tai harrastuksiin. Se tekee ihmisen elämästä mielekästä ja antaa syyn nousta aamuisin ylös sängystä. Se voi olla periaatteessa lähes mitä tahansa, työ haastavassa ammatissa, oman yrityksen rakentaminen ja kehittäminen, urheiluharrastus, perhe, osakesijoittaminen, uuden kielen opiskelu, maalaus tai perehtyminen barokkimusiikkiin.

Okinawan saaren asukkailla on ajattelutapa, joka poikkeaa länsimaalaisesta. Kun me ajattelemme, että eläkkeelle pääseminen tarkoittaa mökkeilyä, matkustamista ja golfia, heillä on eläkkeelle jäämisestä aivan eri ajatus.

Itse asiassa heillä ei ole edes sanaa eläkkeelle jäämiselle. Heillä on vain ikigai, syy nousta ylös aamulla. Se pitää heidät liikkeessä, he eivät halua olla tekemättä mitään. He haluavat tehdä jotain, mitä rakastavat.

Ja Okinawan asukkaille se tarkoittaa sosiaalista kanssakäymistä, yhdessä tekemistä, pientä askartelua, oma kasvimaan hoitamista, uusien asioiden oppimista, harrastuksia, käsitöitä, askartelua, vapaaehtoistyötä….

Ikigai keskitysleirillä

Tunnettu neurologi, psykiatri ja logoterapia perustaja Viktor Frankl joutui juutalaisena natsien keskitysleireille (mm. Theresienstadt ja Auschwitz). Siellä hän sanoo huomanneensa, että ne vangit, joilla oli jokin tarkoitus elämässään, selvisivät todennäköisemmin kuin ne, jotka olivat menettäneet kaiken toivon. Häntä itseään piti kiinni elämässä  halu saada jo aikaisemmin aloittamansa kirja valmiiksi, samoin kuin haave olla jälleen perheensä kanssa.

Keskitysleiriltä vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa (Olemisen tarkoitus), jonka hän saneli keskitysleirillä raapustamiensa muistilappujen avulla. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä.

Frankl on todennut: Ihminen ei tarvitse leppoisaa elämää, vaan haasteen, joka saa hänet käyttämään kykyjään ja taistelemaan vallitsevissa olosuhteissa.

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onni | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Onko onnekkuutta mahdollista lisätä?

Kerrotaan, että kun eräs vierailija huomasi Niels Bohrin, kuuluisan tiedemiehen ja Nobel palkinnon voittajan, kodin ulko-oven yläpuolelle ripustetun hevosenkengän, hän kysyi Bohrilta epäuskoisena: Uskotteko te, arvostettu tiedemies, tosiaan tällaiseen onnenkaluun? En tietenkään, Bohr vastasi, mutta minulle on kerrottu, että se tuo onnea, vaikka siihen ei uskokaan.

Meillä kaikilla on oma käsityksemme onnesta ja onnekkuudesta. Toiset uskovat, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa onneen (lottonumerot valitaan läheisten syntymäpäivien perusteella). Toisten mielestä onneen ei kannata lainkaan luottaa, siihen ei voi vaikuttaa mitenkään.

Totuus lienee, tässäkin asiassa, jossakin noiden äärimmäisten näkemysten välillä. Sattuma sinänsä on täysin meistä tai mistään tekemästämme riippumaton, mutta sen todennäköisyydet ja seuraukset voimme ottaa huomioon ja toimia niiden mukaan.

Voimme joskus lisätä onnen mahdollisuutta, mennä onnea vastaan.

Onnekkuuden neljä tasoa

Onnea ja onnekkuutta voi lisätä eri tavoilla. Kun määritellään, että onni on sattuma, joka havaitaan, voidaan asiaa lähestyä neljällä tasolla. Onnen mahdollisuus kasvaa tasosta toiseen. Periaatteen on alkuaan esittänyt tunnettu ohjelmistokehittäjä, yrittäjä ja sijoittaja Marc Andreessen.

Ensimmäisellä tasolla onni on sattuma, johon kuka tahansa voi törmätä. Kysymys on puhtaasta onnenpotkusta, ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään.

Toisella tasolla puhutaan ilmiöstä ”luck in motion”, eli liikkeessä todennäköisyys kasvaa. Tällöin lisätään tietoisesti sattumien todennäköisyyttä. Onnekkuudessahan on kysymys sattumasta ja todennäköisyyksistä. Lototaan useampi rivi, yritetään monta kertaa, tavataan paljon erilaisia ihmisiä, luodaan verkostoja, tutustutaan moniin uusiin asioihin. Mitä enemmän meillä on tilanteita, joissa on mahdollisuus törmätä onneen, sitä todennäköisemmin niin käy. Toiminta, liikkuminen, uteliaisuus, ahkeruus ja erilaisuus ovat avainasioita.

Kolmas taso tarkoittaa, että edelliseen tasoon lisätään valmistautunut, vastaanottava asenne. Me tiedostamme, miltä onni näyttää. Kun eteemme tulee mahdollisuus, ymmärrämme tarttua siihen. Meillä on tieto, minkälaista mahdollisuutta etsimme, mikä sopii meidän tai yrityksemme osaamiseen, vahvuuksiin ja resursseihin.

Kreikkalaisen mytologian mukaan onni on olio, jolla on muuten kaljun päänsä otsalla suuri hiustupsu. Onnen tavoittaa ja saa kiinni se, joka on valppaana, huomaa onnen ajoissa ja ehtii tarttumaan siitä kiinni hiustupsusta, kun onni menee ohi. Jos havahtuu liian myöhään, huomaakin, että kaljusta takaraivosta ei enää saa otetta. Tähän sisältyy kaksi opetusta. Ensinnäkin on etukäteen opeteltava tietämään, miltä onni näyttää. Käytännön elämään siirrettynä tämä tarkoittaa, että on mietittävä, mitä tietoa halutaan, mitkä tilanteet ja asiat ovat ratkaisevia menestyksen kannalta. Toiseksi on oltava jatkuvasti valppaana, jotta tilaisuuden tullessa ehtii reagoida ja tarttua onneen. Kuten Louis Pasteur on sanonut, sattuma suosii valmistautunutta mieltä.

Äärimmilleen vietynä voidaan puhua tasosta neljä, jolloin toimintamme on suunnattua, mahdollisuuksien etsiminen on pitkälle vietyä, systemaattista tiedonkeräystä ja analysointia.

Wisemanin periaatteet

Myös professori Richard Wiseman on kirjassaan Onnen tekijät esittänyt neljä periaatetta, joiden avulla on mahdollista lisätä onnekkuutta.

Periaate yksi: Maksimoi sattuman mahdollisuudet. Onnekkaat ihmiset ovat taitavia luomaan, huomaamaan ja toimimaan sattuman tuomien mahdollisuuksia. He tekevät tätä eri tavoin, verkostoitumalla, omaksumalla rennon otteen elämään ja olemalla avoin uusille kokemuksille.

Onni ei tapahdu tyhjiössä. Onnekkuus lisääntyy, kun lähdet kotoa. Sano kyllä kutsuille, kokeile uusia harrastuksia, tapaa uusia ihmisiä.

Onnekkuus riippuu paljon muista ihmisistä. Mitä enemmän sinulla on ystäviä ja tuttavia, sitä todennäköisemmin kuulet heiltä asioita ja ideoita, joita voit käyttää niitä onnekkaina mahdollisuuksina.

Periaate kaksi: Kuuntele onnekkaita aavistuksia. Onnekkaat ihmiset tekevät tehokkaita päätöksiä kuuntelemalla intuitiotaan ja mututuntumiaan. Lisäksi he tekevät työtä parantaakseen intuitiokykyään esimerkiksi meditaatiolla ja mielen tyhjentämisellä muista ajatuksista.

Ole utelias, joustava, osallistu ja pidä mielesi avoimena. Muutos on hankalaa, mutta se voi tuoda parempia mahdollisuuksia.  Anna muille ihmisille mahdollisuus yllättää sinut positiivisesti.

Periaate kolme. Odota hyvää tuuria. Onnekkaat ihmiset ovat varmoja, että heidän tulevaisuutensa on täynnä hyvää onnea. Näistä odotuksista tulee itseään toteuttavia ennusteita, kun ne auttavat heitä kestämään vastoinkäymisiä ja muovaavat heidän kanssakäymistään muiden kanssa positiivisella tavalla.

Periaate neljä. Käännä huono tuuri hyväksi. Onnekkaat ihmiset käyttävät erilaisia psykologisia tekniikoita selvitäkseen ja usein jopa hyötyäkseen huonosta tuurista. Esimerkiksi he ajattelevat spontaanisti, että asiat voisivat olla pahemminkin, eivät jää makaamaan huonoon tuuriin ja ottavat tilanteen haltuunsa.

Onnea vastaan meneminen on myös taitoa

Toinen tunnettu onnen tutkija Michael J. Mauboussin on kuitenkin todennut, että onnea ei voi parantaa, sattuma on aina sattuma. Hänen mukaansa kaikkea, mitä teet parantaaksesi onnen mahdollisuutta, voidaan pitää osoituksena taidosta. Esimerkiksi hyvän työtarjouksen saanti monien hakemusten ja haastattelujen jälkeen ei ole onnea. Se on ponnistelujen tulos, ja kärsivällisyys, sitkeys ja kestävyys ovat kaikki taidon elementtejä.

Uskon vahvasti onneen, ja olen huomannut, että mitä kovemmin teen työtä, sitä enemmän minulla on onnea. Thomas Jefferson

Tallennettu kategorioihin Onni, Onnistuminen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Mikä on sopiva määrä riskiä?

Verotietojen kärkeä

Alexander Hanhikoski, 32, halusi rikastua – Hän kokeili pokeria ja yrittäjän uraa, kunnes keksi keinon tehdä kymppitonneilla kymmeniä miljoonia

Matemaattisesti lahjakas Alexander Hanhikoski otti huikean riskin ja sijoitti omaisuutensa virtuaalivaluuttoihin. Monet muut menettivät rahansa, mutta Hanhikoski nousi tempullaan Suomen kovatuloisimpien joukkoon.

Hanhikosken pääomatulot vuodelta 2017 olivat huikeat 24,6 miljoonaa euroa. Aluksi arveltiin, että kyseessä voi olla verottajan virhe. Sitten pohdittiin, että olisiko Hanhikoski onnistunut myymään yrityksensä satumaiseen hintaan.  Lopulta selvisi, että Hanhikoski oli saanut jättipottinsa sijoittamalla kryptovaluuttoihin. ( HS 24.12.2018)

Onnea vai taitoa?

Onko Hanhikoski ollut riskinotossaan taitava vai onko kaikki ollut kiinni tuurista. Kun ajattelee hänen taustaansa ja lähtökohtiaan, voisi ajatella, että kyseessä on ollut tietoa ja osaamista. Ajoitus sijoittamisessa ja sijoitusten myynnissä ovat ainakin osuneet kohdalleen. Lisäksi hän mitoitti riskinsä itselleen sopivaksi.

Mutta kun asiaa tarkastelee vähän laajemmin, tilanne muuttuu. Ensinnäkin pitää muistaa, että kryptovaluuttoihin sijoittaminen on, niin kuin Hanhikoski itsekin on todennut, nollasummapeliä.

Nollasummapeli

Nollasummapeli on peliteoriassa tilanne, jossa yhden henkilön voitto on samansuuruinen kuin toisen henkilön tappio, niin että omaisuuden nettomuutos on nolla. Nollasummapelissä voi olla vain kaksi osapuolta tai miljoonia osallistujia.

Pokeri ja vedonlyönti ovat suosittuja nollasummapelejä, sillä niissä joidenkin pelaajien voittama summa on yhtä suuri kuin häviäjien tappiot. Sijoitusmarkkinoilla optiot ja futuurit ovat esimerkkejä nollasummapeleistä, kun taas tavanomainen osakesijoittaminen  ei sitä ole, ainakaan pitkällä aikavälillä.

Sijoittaminen bitcoin- ja muihin kryptovaluuttoihin on sen sijaan puhdasta nollasummapeliä. Jonkun, kuten Hanhikosken voitot, ovat muiden sijoittajien tappioita.

Hanhikosken pääomatulot eli voitot olivat 24,6 miljoonaa euroa. Silloin voidaan asiaa yksinkertaistaen laskea, että 1230 muuta sijoittajaa on hävinnyt ainakin 20 000 euroa, mikä oli Hanhikosken alkuperäinen sijoitus.

Julkisuudessa tuodaan yleensä suurin otsikoin esiin erilaisia voittajia ja menestyjiä. Hyvin harvoin kuitenkaan tulee esiin asian toinen puoli, häviäjät. Se antaa onnistumisen ja menestymisen mahdollisuuksista liian ruusuisen kuvan. Kyse on selviytymisharhasta, yhdestä ajattelun virheistä.

Selviytymisharha

Selviytymisharha (joskus myös nimillä henkiinjäämisharha tai hautausmaaharha) johtaa liiallisen positiivisiin uskomuksiin, koska tarkastelussa sivuutetaan epäonnistumiset. Yleensä vain menestyneiden tai selvinneiden (eloon jääneiden) tarinat, historia ja neuvot ovat esillä julkisuudessa. Epäonnistuneet eivät juuri pääse lehtien palstoille tai kirjoita kirjoja.

Selviytymisharha tarkoittaa sitä, että yliarvioimme onnistumisen mahdollisuudet. Se voi myös johtaa siihen väärään olettamukseen, että menestymisen takana on jokin tietty ominaisuus, toimintatapa, tieto tai taito, kun kyse on puhtaasta sattumasta, tuurista. Jos tarkastellaan epäonnistuneita henkilöitä tai yrityksiä, todetaankin että myös heillä on ollut samat ”menestystekijät”, mutta tulos on ollut aivan toinen.

Mikä on sopiva määrä riskiä?

Hanhikoski sanoo haastattelussaan tehneensä sijoituspäätöksensä harkitusti: ”mahdollisessa tappiossa menetän kaiken, mutta en jää velkaa. Tiesin että pystyn elättämään itseni, vaikka menettäisin säästöni.”

Riskin ottaminen on sinänsä OK, mutta vain jos se ei johda tuhoon, katastrofiin. Hanhikoski arvioi, että hänellä oli varaa menettää kaikki sijoittamansa rahat.

Mikä on sopiva määrä riskiä, riippuu jokaisen meistä tilanteesta, taloudellisesta asemasta, luonteenpiirteistämme ja esimerkiksi henkilö- ja perhesuhteista.

Nassim Nicholas Taleb on esittänyt erään strategian riskien hallintaan. Esimerkiksi sijoittamisessa tämä ns. levytankostrategia tarkoittaisi, että noin 90 % pääomasta sijoitetaan hyvin turvallisesti (käteinen ja muut lähes riskittömät omaisuuden lajit) ja noin 10 % erittäin riskialttiisiin, mutta suuren tuottopotentiaaliin omaaviin arvopapereihin (optiot, futuurit, start-upit, jne.). Näin ei voi menettää kuin 10 % omaisuudesta, mutta samalla on mahdollista moninkertaistaa tuo osuus sijoituksista. Hanhikosken strategia oli lähellä tätä mallia.

Samaa periaatetta voi noudattaa myös muissa kuin taloudellista riskinottoa vaativissa asioissa.

Ilman riskin ottamista et menesty. Mutta riskinotossakin pitää olla järki mukana, jos et halua menettää kaikkea. Ja kannattaa muistaa, mitä Peter Drucker on sanonut:

Ihmiset, jotka eivät ota riskiä, tekevät yleensä noin kaksi isoa virhettä vuodessa. Ihmiset, jotka ottavat riskiä, tekevät yleensä noin kaksi isoa virhettä vuodessa.

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onni, Sijoittaminen, Todennäköisyys | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Tapojen noidankehä

Photo by Andrew Preble on Unsplash

Miksi laihtuminen on niin vaikeaa? Miksi minulla on aina niin kiire? Miksi on niin vaikeaa lopettaa tupakanpoltto?

Ennustamisesta sanotaan, että se on vaikeaa, ainakin tulevaisuuden ennustaminen Toinen vaikea asia elämässä on muuttuminen, ainakin itsensä ja tapojensa muuttaminen.

Mistä tapojen muuttamisen vaikeus johtuu? Miksi olemme niin monessa asiassa tapojemme orjia?

Syynä on tapojen (noidan)kehä.

Mikä on tapa?

Tapa on jotain, jota teemme samalla lailla toistuvasti. Erään tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia siitä, miten teemme päivittäin perustuu tapoihin.

Tapa tai rutiini on tietty käyttäytymismalli, jota olet toistanut niin usein, että siitä on tullut lähes automaattista. Joskus sinun pitää jopa hetken kuluttua miettiä, teinkö sen (otinko lääkkeeni?).

Nykyinen elämäsi on aikaisempien tekojesi ja tapojesi summa: millaisessa kunnossa olet, miten onnellinen olet, miten rikas olet, minkälaiset ovat ihmissuhteesi, kaikki perustuvat siihen, mitä olet aikaisemmin tehnyt, mitkä ovat olleet tapasi.

Olemme sitä mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei siksi ole teko, vaan tapa. Aristoteles

Tavat perustuvat ihmisen aivojen toimintaperiaatteisiin. Kun sinulle on muodostunut joku tapa, tilanteeseen liittyvä aivojen aktiviteetin taso laskee. Aivojesi ei tarvitse enää käyttää energiaa sen ratkaisemiseen, miten pitäisi toimia. Sinun ei tarvitse tietoisesti miettiä asiaa. Koska tietoinen ajattelu on aivojen pullonkaula, ne suosivat tapoja ja rutiineja.

Toistetun toiminnan seurauksena tietyt aivoratojen yhteydet vahvistuvat, jolloin tavoista tulee entistä vakiintuneempia.

Tapojen kehä

Tapojen syntymisen ja toteuttamisen takana on neurologinen kehä, jonka ovat tuoneen esiin mm. Charles Duhigg (Tapojen voima) ja James Clear (Atomic Habits).

Jokainen tapa voidaan purkaa tapahtumaketjuun tai palautekehään, jossa on neljä vaihetta: ärsyke, halu, toiminta ja palkinto.

Ensin on joku laukaiseva tekijä, ärsyke, heräte. Se käynnistää tavan. Ärsykettä ei aina edes ehdi tajuta, ennen kuin se jo vaikuttaa.

Puhelimesi antaa äänimerkin, että siihen on tullut viesti.

Ärsyke herättää aikaisemman toimintasi ja kokemustesi mukaan tietyn tarpeen tai halun.  Se on tavan tai rutiinin takana aina oleva motivoiva voima. Ilman tällaista motivaatiota ei ole syytä toimia.  Et kaipaa savukkeen polttamista sinänsä, vaan kaipaat sen mukanaan tuomaa helpotuksen tunnetta. Tai sinulla ei ole tarvetta panna televisiota päälle, vaan saada viihdytystä.

Haluat tietää, mitä viestissä on.

Kolmas vaihe on itse tapa, tai reagointi, toiminta. Se on seurausta ensin ärsykkeestä ja sitten sen synnyttämästä halusta. Se, toteutuuko toiminta, reagoitko ärsykkeeseen, riippuu miten helppoa tai vaikeaa sen toteuttaminen tilanteessa on. Jos et pysty reagoimaan, toimimaan, toteuttamaan tapaa, mitään ei tapahdu.

Otat puhelimen käteesi ja luet viestin.

Lopuksi saat palkinnon. Palkinto aiheuttaa aivoissa mielihyvän tunteen. Se on jokaisen tavan päämäärä ja viimeinen vaihe. Kun olet avannut television, voit uppoutua sen viihteeseen, tai nauttia savukkeen tuottamasta tuntemuksesta. Halu kohdistuu juuri tämän palkinnon saavuttamiseen. Ärsyke herättää huomaamaan tiedossa olevan palkinnon, halusta syntyy motivaatio hankkia palkinto, toiminnalla hankitaan palkinto.

Tunnet tyydytystä, kun tiedät, mitä viestissä oli.

Palkinnoilla on kaksi tarkoitusta, 1) ne antavat meille tyydytystä ja 2) ne opettavat meitä.

Kun aivosi huomaavat, että palkinto on positiivinen, se tuottaa niille tyydytystä ja hyvää oloa, ne haluavat toistaa tavan seuraavallakin kerralla, kun ärsyke ilmaantuu. Kun teemme asioita, joita aivomme pitävät hyödyllisenä, se vapauttaa dopamiinia tämän polun mukana luoden subjektiivisen mielihyvän tunteen. Se saa meidät toistamaan tätä käyttäytymistä.

Näin syntyy tavan kehä. Jos tapa on huono, niin kuin tupakanpoltto, se on noidankehä.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen, Tavat | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tarvitsetko ystäviä menestyäksesi?

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

Tarvitsetko ystäviä menestyäksesi elämässä?

Kyllä, useimmiten ja ainakin epäsuorasti. Ystävistä on apua menestymisessä sinänsä auttamalla neuvoilla, joskus jopa rahallisesti ja ennen kaikkea henkisellä tuella. Toisaalta hyvät ystävät auttavat meitä pysymään henkisesti tasapainossa, tyytyväisinä ja jopa onnellisina. Tutkimusten mukaan tämä auttaa meitä menestymään paremmin.

Hyvät ihmissuhteet onnellisuuden perustana

Kuuluisassa Harvardin yliopiston 75 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvitettiin sitä, mistä 724 miehen onnellisuus on rakentunut. Tutkimusaika on poikkeuksellisen pitkä, ja hankkeella on jo neljäs vetäjä, tutkija Robert Waldinger.

Waldingerin mukaan haastattelututkimusten tulos on harvinaisen selvä: Hyvät ihmissuhteet pitävät meitä onnellisempina ja terveempinä. Ystävien määrä ei ole ratkaiseva mittari, vaan se, millaisia läheiset suhteet ovat.

Parhaiten elämästä näyttävät nauttivan ne, joilla oli läheisiä, joihin tukeutua.

Esimerkiksi riitaisat tai etäiset parisuhteet ovat vaarallisia terveydelle. Tutkimuksen mukaan ne miehet, jotka olivat 50-vuotiaina kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa, olivat myös joukon terveimpiä 80-vuotiaina.

Waldingerin mukaan hyvät ihmissuhteet parantavat myös muistia. Jos iäkkäällä ihmisellä ei ole henkilöitä, joihin hän voi luottaa, sillä on merkitystä pitkävaikutteiseen kykyyn muistaa asioita.

Monien tutkimusten mukaan menestys ei tuo onnea, mutta onnellisuus tuo menestystä. Menestys ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä.

Ystävyyssuhteet voimavarana

Meistä hyvin harva varmaan ajattelee ystävyyssuhteita keinona tai resurssina saavuttaa jotain. Niitä ei ajatella mistään hyötynäkökohdasta. Ne vain ovat syntyneet perheen, asuinympäristön, koulun, työn ja harrastusten kautta. Ystäväpiirissä kohtaavat samanlaiset tai yhteensopivat ajatukset, luonteenpiirteet ja mielipiteet toisensa, ja suhteet tuovat kaikille osapuolille tyydytystä ja mielihyvää.

Mutta jos haluat, ja sinun ehkä pitäisikin, olla ystävyyssuhteissasi hieman itsekäs tai tavoitteellinen, sinun kannattaa miettiä, useimmiten ei niinkään ystäviesi määrää vaan laatua.

Henkilösuhteittesi laatu määrää elämäsi laadun. Tony Robbins

Toinen tunnettu sääntö sanoo: Sinä olet niiden viiden henkilön keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaasi (Jim Rohn).

Sääntö antaa ymmärtää, että ne viisi ihmistä, joiden kanssa vietät eniten aikaasi, muovaavat sinua. Todellisuudessa kaikilla ihmisillä, joiden kanssa olemme tekemisissä, on oma vaikutuksensa meihin. Kuitenkin niillä harvoilla, jotka ovat meille läheisimpiä, on suurin vaikutus ajatteluumme ja toimintaamme. Tässäkin asiassa pätee 80/20 -periaate.

Minkälaisia ystäviä tarvitset?

Tätä näkökulmaa vasten kannattaa ehkä joskus pohtia ystävyyssuhteiden koostumusta omia tavoitteitasi ja päämääriäsi silmällä pitäen. Onko ystäväpiirini tasapainossa omien tarpeitteni suhteen? Saanko siltä riittävästi tukea ja kannustusta, oikeanlaista kritiikkiä tarvittaessa, optimismia ja positiivisuutta, innostuneisuutta uuden oppimiseen, tietoja ja taitoja, joita tarvitsen? Ja onko ystäväpiirissä riittävästi erilaisuutta, jotta siitä ei muodostu sisäänpäin lämpiävää?

Ja jos olet todella sitoutunut unelmiisi ja päämääriisi, voisiko epätyydyttävälle tilanteelle tehdä jotain? Pitäisikö joihinkin ystäviin ottaa etäisyyttä? Ja pitäisikö etsiä uudenlaisia ystäviä?

Esimerkiksi jos aiot juosta maratonin, on vaikea ajatella, että ystäväpiiriisi kuuluisi kavereita, joiden ainoa harrastus on kaljalla käynti ja biljardin pelaaminen. Ja jos haluat laihtua, etsi laihoja kavereita.

On totta, että aikuisiässä uusien tuttavuuksien ja ystävyyksien luominen on vaikeampaa kuin nuorena, mutta se ei ole mahdotonta. Se vaatii vain enemmän energiaa ja pitkäjänteisyyttä, mutta se on mahdollista. Mieti vain minkälaisia ystäviä tarvitset ja ryhdy aktiivisesti etsimään.

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onni, Verkostot | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Onko sinulla hetki aikaa? Kahden minuutin sääntö.

Photo by Filip Mroz on Unsplash

Onnistuminen ja menestys on usein kiinni hyvin pienistä asioista. Ja moniin niistä sinulla itselläsi on mahdollisuus vaikuttaa.

Olet ehkä, taas kerran, tehnyt uudenvuoden lupauksia. Ne vaativat yleensä jonkinlaista muutosta elämääsi ja tapoihisi.  Ja tapojen muuttaminen on tunnetusti vaikeaa.

Mutta uuden tavan luominen, tai vanhasta huonosta tavasta irti pääseminen, voidaan tehdä helpommaksi. Ongelma on useimmiten alkuun pääsy.

Kahden minuutin sääntö

James Clairin kirjassaan Atomic Habits esittämä kahden minuutin sääntö kuuluu: Kun aloitat jonkun uuden tavan, aloittamisen pitäisi kestää vähemmän kuin 2 minuuttia tehdä.

Idea on tehdä tavan aloittaminen niin helpoksi kuin mahdollista:

  • Kun tavoitteesi on siivota huoneesi, tyhjennä aluksi roskakori
  • Kun tavoitteesi on tehdä viiden kilometrin lenkki, pistä lenkkikengät jalkaasi

Kuka tahansa pystyy lukemaan yhden sivun, tekemään yhden punnerruksen tai meditoimaan yhden minuutin. Ja kun on aloittanut, on paljon helpompi jatkaa, siihen perustuu tämän strategian vahvuus. Uuden tavan ei pitäisi tuntua suurelta haasteelta. Myöhemmin voi olla vaikeampaa, mutta alun pitäisi olla helppo.

Kun sinulla on tapa aloittaa, polku haastavimpiin vaiheisiin tasoittuu. Ajatellaan vaikka maratonin juoksemista. Se on erittäin kovaa. Viiden kilometrin juoksukin voi olla kova. Viiden kilometrin kävely on jo helpompaa. Ja 10 minuutin kävely on varsin helppoa, puhumattakaan siitä, että panet lenkkikengät jalkaasi. Tavoitteena voi olla maraton, mutta aloitustapa on panna lenkkikengät jalkaan.

Miksi kahden minuutin sääntö toimii? 

Idean ydin ei ole se, että tekee vähän, lukee yhden sivun. Idea on siinä, että oppii aloittamaan, tekemään jotain. Jokainen tapa pitää käynnistää, ennen kuin sitä voi parantaa tai kehittää.

Jos et hallitse aloittamista, ei ole toivoakaan, että pääsisit pitkälle. Sen sijaan että yrittäisit luoda täydellisen tavan heti alusta alkaen, tee ensin helppoja asioita, joilla luot jatkuvuuden.

Kun teet aloittamisesta rituaalin, siitä muodostuu alku laajemmalle kokonaisuudelle. Kehittämällä pysyvän alkurutiinin, helpotat pääsemistä varsinaisen tekemisen sisään. Siitä muodostuu automaatio, ennen kuin huomaatkaan, olet juoksemassa tai kirjoittamassa.

Ja joka tapauksessa yksi punnerrus on enemmän kuin ei yhtään punnerrusta. On paljon parempi tehdä vähemmän kuin toivot, kuin olla tekemättä mitään.

Tee edes jotain – periaate

Mark Mansonin kirjassaan esittämässä tee edes jotain – periaatteessa on samaa filosofiaa kuin 2 minuutin säännössä.

Siinä menestyksen mittari on se, että tekee jotain. Edistyminen on helpompaa, kun epäonnistuminen ei pelota. Tavoite aloittamisessa on juuri niin minimaalinen, että sen saavuttaminen on varmaa. Kun saavuttaa tavoitteen, inspiraatio ja motivaatio kasvavat.

Jos sinun pitää esimerkiksi kirjoittaa joku raportti tai artikkeli, aloittaminen on usein käsittämättömän vaikeaa. Muista silloin tee edes jotain – periaate. Asetu pöytäsi ääreen ja ala kirjoittaa. Aseta vaikka tavoitteeksesi yksi virke tai 200 sanaa. Kirjoita, äläkä yhtään välitä minkälaista tekstiä syntyy. Yleensä se johtaa jonkinlaiseen inspiraatioon ja tekstiä alkaa syntyä enemmänkin.

Motivaatio lähtee myös teoista

Usein tekemisen ajatellaan olevan kiinni motivaatiosta. Se taas on kiinni omista arvoista, tunteista ja inspiraatiosta.

Ketjureaktion ajatellaan yleensä olevan

inspiraatio –>motivaatio –>teot –>inspiraatio……..

Eli ensin tarvitaan inspiraatio, joka saa ketjun liikkeelle. Kun saa tekemisen käyntiin se lisää edelleen inspiraatiota ja motivaatiota.  Ongelma onkin usein, miten ja mistä saada inspiraatio.

Mutta ketjun voi saada liikkeelle myös tekemisellä. Kun teet edes jotain syntyy ketju

teot –>inspiraatio –>motivaatio –>teot……

Tekemällä jotain pakotat itsesi ja tarpeellisen toiminnan liikkeelle.

Epäonnistumisen pelko

Toinen seikka, mikä saattaa estää meitä aloittamasta jotain uutta asiaa, on epäonnistumisen pelko.

Silloin kannattaa kysyä itseltään: Jos kokeilen tätä, eikä se sitten onnistukaan, menetänkö jotain tärkeää. Useimmiten vastaus on en. Mutta jos homma toimii, olen onnistunut ja mennyt askeleen eteenpäin.

Epäonnistuminen on suhteellista. Jokaisesta epäonnistumisestakin oppii jotain, olet ainakin yhtä kokemusta viisaampi.

Jos ei edes yritä, ei voi onnistua. Ja yritys ei aina onnistu, mutta joka kerta opit jotain.

Kuten Mark Manson on todennut, minkä hyvänsä taidon kehittyminen edellyttää tuhansia pieniä epäonnistumisia, ja menestys on suorassa suhteessa epäonnistumisten määrään.

Lähteet:

James Clear: Atomic Habits

Mark Manson: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen, Tavat, Uncategorized | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Mistä itseluottamus syntyy?

Itseluottamus löytyi Kanada-pelissä 

Mestaruusvire löytyi puolivälieräottelussa Kanadaa vastaan, kun Suomi pudotti suosikit jatkosta maalein 2–1. Voitto hiljensi kanadalaiskatsojat ja palautti suomalaisten itseluottamuksen.

”Voitto Kanadasta oli meille se kääntävä peli. Todistimme, että joukkueesta löytyy enemmän kuin alkusarjassa oli nähty. Relasimme vähän pelaamista ja lopputurnauksen pelasimme itseluottamuksella kuten osaamme”, Talvitie vahvisti. (Kaleva 6.1.2019)

Rajaton itseluottamus

Aluksi kaikki on hyvin. Lapsena meillä on rajaton itseluottamus. Muutenhan emme koskaan oppisi puhumaan, kävelemään, lukemaan, kiipeilemään puissa ja ajamaan polkupyörällä.

Mutta tämä luontainen itseluottamus alkaa kadota 3-5 vuoden iässä, kun lapsen ajattelutaidot kehittyvät. Ja sitten koulu, kasvatus ja ympäristö voivat viedä sen kokonaan.

Osa itseluottamuksesta, tai itsetunnosta, on tutkimusten mukaan perinnöllistä, luonteenominaisuuksista johtuvaa.

Suurempi osa itseluottamuksesta muovautuu kuitenkin kasvatuksen ja elinympäristön kautta.  Usein on arvioitu, että nimenomaan Suomessa kasvatus ja ympäristö vaikuttavat haitallisesti itsetuntoon ja itseluottamukseen, erityisesti jos vertaa tilannetta esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Itseluottamus on Suomessa eräällä tavalla tabu, itsevarma henkilö arvioidaan helposti ylimieliseksi.

Itseluottamus ja menestys

Itseluottamusta pidetään yleisesti yhtenä kriittisenä menestystekijänä.

Tuoko itseluottamus onnistumisia ja menestystä? Vai onko tilanne päinvastoin: menestys lisää meidän itseluottamustamme? Menestyneet ihmisethän ovat yleensä itsevarmoja.

Voi kai sanoa, että sekä että.

Tiedämme, että kun meillä on hyvä itseluottamus, onnistumme ja menestymme paremmin. Syykin on selvä. Ilman itseluottamusta pelkäämme ja pelokkaana epäröimme emmekä pysty toimimaan. Kun pääsemme pelosta eroon, pystymme toimimaan helpommin ja nopeammin.

Tämä vaikuttaa selvältä, mutta miten saamme lisää itseluottamusta päästäksemme alkuun?

Miten itseluottamus syntyy?

Mutta onko itseluottamus oma taitonsa? Vai onko se seuraus jostain? Ja miten sitä voi kehittää?

Jos olet huono esiintyjä ja puhuja, koska sinulla ei ole itseluottamusta, pystytkö lisäämään itseluottamustasi, niin että sinusta sen jälkeen tulee hyvä puhuja?

Et suoraan, sillä itseluottamusta irrallaan siitä, mitä sinun pitää tehdä, ei ole. Itseluottamus liittyy aina johonkin tekemiseen.

Voit yrittää hankkia niin paljon itseluottamusta kuin pystyt, mutta jos et osaa esiintyä ja puhua, jos et tiedä mitkä ovat ne keinot, joilla saat kuulijoiden mielenkiinnon heräämään ja pystyt sen ylläpitämään, tai jos et hallitse aihetta, josta aiot puhua, ei itseluottamus auta.

Kun sen sijaan harjoittelet esiintymistä ja puheen pitämistä, esiinnyt erilaisille yleisöille, perehdyt aiheesi sisältöön perusteellisesti ja keräät kokemuksia, saavutat samalla myös tarvittavan itseluottamuksen. Kun hankit osaamisen ja kyvykkyyden puheen pitämiseen, itseluottamus tulee kaupan päälle. Yksi tapa on myös teeskennellä itseluottamusta, kunnes saavutat sen todella.

Mitä enemmän keräät kokemusta ja mitä taitavammaksi tulet, sitä enemmän keräät myös itseluottamusta. Kysymys on aluksi vain uskalluksesta, pelon voittamisesta ryhtyä hankkimaan kokemusta ja osaamista.

Yksinkertaistaen voisi sanoa, että jos sinulla on riittävä taito, et tarvitse lainkaan itseluottamusta. Kun on opetellut ajamaan pyörällä, sen ajamiseen ei tarvitse itseluottamusta.

Älä tähtää itseluottamukseen. Tähtää kykyihin ja taitoihin.

Joka kerta, kun kohtaamme pelkomme, saamme voimaa, rohkeutta ja itseluottamusta tekemiseemme. Theodore Roosevelt

 

Tallennettu kategorioihin Menestys, Psykologia | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mitä menestyvät ihmiset tekevät?

Stephen King, kuuluisa ja erittäin menestynyt kirjailija – hänen kirjojansa on myyty yli 350 miljoonaa – syö palan juustokakkua joka päivä ennen kuin alkaa kirjoittaa.

Hyvin yleinen neuvo menestystä janoavalle on: Selvitä mitä menestyvät ihmiset tekevät. Tee sitten samoin.

Tämä vaikuttaa ihan järkevältä. Jos joku muukin on onnistunut ja menestynyt noin, miksen sitten minä?

Menestyneiden ihmisten tavoista, rutiineista ja ajattelumalleista onkin kirjoitettu paljon, hyvänä esimerkkinä Stephen Cowleyn tunnettu kirja The 7 Habits Of Highly Effective People.

Mitä erikoisempia tapoja

Mutta katsotaanpa, mitä kaikkea menestyneet ihmiset ovat tehneet.

Applen suuruuden luoja Steve Jobs pukeutui aina samalla tavalla. Hänellä oli poolokauluspaita ja farkut. Hän on selittänyt tapaa sillä, että näin hänellä on vähemmän päätettäviä asioita, ja hän voi suunnata energiansa tärkeimpiin tehtäviin. Myös monet muut menestyneet henkilöt (mm. Barack Obama ja Mark Zuckerberg) ovat noudattaneet samaa periaatetta.

Siis: kun pukeudut aina samalla tavalla, menestymismahdollisuutesi kasvavat?

Steve Jobsilla oli paljon myös muunlaisia erikoisia tapoja (hän söi jossain vaiheessa vain porkkanoita tai omenia, jne.). Näitäkin voi yrittää.

Applen nykyinen pääjohtaja Tim Cook herää joka aamu 3:45. Myös monet muut menestyneet ihmiset nousevat hyvin aikaisin, koska varhainen aamu on heidän mukaansa kaikkein tehokkainta työaikaa.

No niin: kello soimaan huomenna aamulla kello 3.

Albert Einsteinin kerrotaan halunneen nukkua ainakin 10 tuntia yössä.  Erään haastattelututkimuksen mukaan 89 % miljonääreistä nukkui vähintään 7-8 tuntia yössä. Uni on tärkeää menestymiselle, se vaikuttaa muistin toimintaan ja luovuuteen.

Eli nukkumaan tänään kello 5 iltapäivällä?

Voltaire, ranskalaisen kirjailijan, sanotaan juoneen 40-50 kuppia kahvia päivässä pysyäkseen virkeänä. Paljon kahvia kulutti myös toinen kirjailija Honore de Balzac ylläpitääkseen luovuuttaan.

Mutta miten tämä sopii yhteen 10 tunnin yöunien kanssa?

Paavo Nurmen menestyksen takana oli paitsi askeettinen elämäntapa, pitkäjänteisyys ja tinkimätön asenne, myös eräs hänen harjoittelumetodinsa. Hän juoksi aluksi raitiotievaunun myöhemmin myös Turun ja Littoisten väliä kulkevien tavara- tai paikallisjunien perässä.

Siinä ohjetta Suomen kituvalle kestävyysjuoksulle: Pendolinon perässä olympiavoittoon.

Venäläisellä säveltäjällä Igor Stravinskylla oli oma erikoinen tapansa kaivaa luovuus esiin. Hän lukitsi itsensä huoneeseen työstäessään päivittäin sävellyksiään ja seisoi päällään aina kun törmäsi luovuuden esteeseen työssään. Näin hän omien sanojensa mukaan lepuutti päätään ja tyhjensi aivonsa.

Saksalainen runoilija Friedrich Schiller säilytti mätiä omenia kirjoituspöytänsä laatikossa. Niiden haju oli hänen mielestään ”inspiroiva”.

Taiteilijoilla on tunnetusti erikoisia tapoja. Mutta ehkä niissäkin on joillekin meistä jotain opittavaa.

Tässä näin aluksi muutamia hyviä tapoja menestymisen alkuun.

Siitä vain kokeilemaan. Palataan asiaan 10 vuoden kuluttua.

Todellisuus

Menestyneiden henkilöiden ohjeisiin ja neuvoihin kannattaa tutustua. Niistä voit saada ideoita, mitkä voisivat toimia myös omalla kohdallasi.

Niitä ei pidä kuitenkaan ottaa kuin kymmentä käskyä.

On paljon tapoja ja rutiineja ja ajattelun ja tekemisen malleja, joista voi olla hyötyä. Aikaisin herääminen, kuntoilu, kirjojen lukeminen, meditointi ja monet muut asiat, joita olet kuullut menestyneiden ihmisten tekevän.

Mutta vain jos teet niitä omalla tavallasi. Ja vain jos omaksut nämä tavat siksi, että olet järkeillyt niiden tuottavan myös sinulle hyötyä. Ei siksi, että ajattelisit muiden ihmisten tapojen kopioinnin antavan sinulle samanlaisen menestyksen tai elämän.

Menestyneiden henkilöiden tavat ja ajattelu ovat varmasti olleet yksi tekijä heidän menestyksessään. Ne ovat toimineet heidän kohdallaan. Nuo asiat ovat kuitenkin erittäin henkilökohtaisia. Niitä ei voi kuka tahansa kopioida omaan elämäänsä ja uskoa niiden vaikuttavan samalla tavalla.

Henkilöt, jotka ovat kehittäneet nuo tavat ovat tehneet sen kokeilemalla ja tekemällä sitä, mikä sopii heille ja tuo heille etua.

Todellisuudessa on vain yksi tapa, jota voit suoraan matkia ja joka vie sinut pitkälle: Tee kovasti työtä.

Tallennettu kategorioihin Menestys, Tavat | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lottovoittokrapula. Tavoitteet, menestys ja onnellisuus

Tänä vuonna en voittanut kertaakaan loton päävoittoa. (En tosin muinakaan vuosina.)

Tässä on se hyvä puoli, etten myöskään ole kokenut lottovoiton jälkeistä krapulaa.

Tutkimusten mukaan nimittäin lottovoiton kautta saavutettu onnellisuus on vain lyhytaikaista.  Lottovoittajan henkinen hyvinvointi palautuu ennalleen siihen, mitä se oli aikaisemminkin, nopeasti, jopa kuukauden kuluessa. Jos hän oli onneton ennen lottovoittoa, hän on sitä voiton jälkeenkin. Siitä voi syntyä krapulaa muistuttava tila: tässäkö tämä oli, miksi en olekaan onnellinen?

(Krapula voi tosin syntyä myöhemminkin ja toisella tavalla: kun tuhlaa rahat muutamassa vuodessa ja palautuu samaan tilanteeseen kuin ennen voittoa.)

Tavoitteet ja menestys

Selkeät, täsmälliset ja haastavat tavoitteet, joilla on lisäksi aikataulut ja suorituskriteerit, lisäävät tutkimusten mukaan suorituskykyä, onnistumista ja menestystä.

Tavoitteet auttavat meitä kohdistamaan huomiomme haluamaamme, tärkeänä pitämäämme asiaan ja löytämään keinot sen toteuttamiseen.

Mutta tavoite sinänsä on asian helppo osa. Tavoitteiden asettaminen ei ole vaikeaa. Ongelmana on useimmiten se, miten saavuttaa tavoite.

Ja kaiken lisäksi meidän kannattaa aina pohtia, onko tavoite oikea, onko tavoitteen saavuttaminen siihen pantujen ponnistusten arvoista.

Onnellisuuden asetusarvo

Yleisen ajattelutavan mukaan minkä tahansa tavoitteen saavuttaminen lisää ihmisen hyvänolon tunnetta ja onnellisuutta.

Meillä voi olla hyvin monenlaisia tavoitteita: jonkun työn saaminen valmiiksi, kilpailun voittaminen, pääsy opiskelemaan, ylennys tai palkankorotus, painon pudottaminen.  Tavoitteena voidaan pitää myös lottovoiton saamista.

Vaikka periaatteessa tavoitteeseen pääseminen tuottaakin suurta tyydytystä ja epäonnistuminen aiheuttaa pettymystä ja epätoivoa, nämä tunteet ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia.

Jonkin ajan kuluttua tavoitteen saavuttamisen synnyttämä hyvän olon tunne häviää ja elämä on yhtä onnetonta (tai onnellista) kuin ennenkin.

Meillä tuntuu olevan tietty vakaa onnellisuuden taso, jolla pysymme ja jota ylemmäksi emme normaalisti pääse. Puhutaan onnellisuuden asetusarvosta.

Tavoitteet ovat välineitä

Jos tavoitteita ajatellaan ihmisen hyvinvoinnin kannalta, niiden merkitys ei olekaan siinä, että niiden saavuttaminen nostaa meidän onnellisuuden tasoamme.

Tavoitteet toimivat näin vain, jos muutamme niihin kohdistuvia odotuksiamme. Sen sijaan, että ne ovat päämääriä, joiden saavuttaminen tekee meidät onnelliseksi, meidän pitäisi nähdä ja kokea ne välineinä. Niiden tehtävänä on auttaa meitä nauttimaan nykyhetkestä.

Tämä onnistuu vain, jos itsellemme asettamamme tavoitteet, tai tavoitteet, joita meillä ylipäätään on, ovat sellaisia, jotka itse hyväksymme, oman itsemme mukaisia.

Oman itsemme mukaiset tavoitteet

Oman itsemme mukaisiin tavoitteisiin liittyy voimakas kiinnostus, intohimo tai syvä vakaumus. Ne ovat tavoitteita, jotka olemme valinneet itse ja jotka ovat meille tärkeitä.  Emme saa kokea niitä meille ulkoa annetuiksi ja pakonomaisiksi.

Me todella haluamme saavuttaa tällaisen tavoitteen. Siksi pystymme sitoutumaan siihen täysin.

Tällaiseen tavoitteeseen pyrkiminen on jo sinänsä tyydyttävää, se tuo meille mielihyvää ja sisältöä elämään.

Pystymme joka aamu nousemaan sängystä tyytyväisenä siihen, että meillä on taas edessämme päivä, jonka aikana voimme tehdä mitä todella haluamme tehdä.

Ben-Shaharin mukaan keskeistä ei ole niinkään se, että ihminen saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa, vaan se, että hänellä on niitä.

Pitkän aikavälin tavoitteiden ensisijainen tehtävä on auttaa ihmisiä nauttimaan nykyhetkestä.

Uusi vuosi, uudet tavoitteet

Siispä jos sinulla on tapana vuoden vaihtuessa asettaa itsellesi uusia tavoitteita alkavalle vuodelle, kannattaa asiaa ajatella hetki tältäkin kannalta.

Onnistumisen Taito toivottaa lukijoilleen erinomaisen hyvää UUTTA VUOTTA 2019

Tallennettu kategorioihin Menestys, Onni, Tavoitteet, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Rauhallista ja Mukavaa Joulua

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Avainsanoina , | Jätä kommentti