Konemaisella johtamisella Suomi takaisin kasvuun

Suomen teollisuudella ja erityisesti vientiteollisuudella ei mene hyvin. Viennin määrä on laskenut viiden vuoden takaiselle tasolle, eikä merkkiä paremmasta ole vielä näkyvissä. Tämä kaikki heijastuu koko kansantalouden tasolle korkeina työttömyyslukuina ja valtion jatkuvana velkaantumisena.

Syitä tilanteeseen on tietysti etsitty: liian korkeat palkankorotukset ja niistä johtuva kilpailukyvyn laskeminen; kansainvälinen matalasuhdanne; Nokian romahdus; liian korkea yritysverotus ja julkiset maksut; yritystoimintaa haittaava byrokratia ja turha sääntely; puutteet yritysten johtamistaidoissa ja siitä johtuva kilpailukyvyn laskeminen.

Kansainvälisiin suhdanteisiin emme itse juuri voi vaikuttaa. Kaikkeen muuhun voimme. Ongelmamme ovat pääosin itse aiheutettuja. Osaan niistä ratkaisua pitää etsiä poliitikkojen, hallituksen ja valtiovallan puolelta. Merkittävään osaan voivat kuitenkin yritykset itse vaikuttaa. Nokian romahduksenkin perussyyt olivat huonossa johtamisessa.

Kone Oy on ottanut näkyvän roolin suomalaisen teollisuuden esimerkkiyrityksenä. Sen toiminnassa ja tuloksissa eivät edellä esitetyt ongelmat näy. Liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet koko matalasuhdanteen ajan. Koneen johtamisesta voi jokainen suomalainen yritys ottaa oppia.

Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta esitteli Talouselämälehden haastattelussa (Koneen henki) keskeisiä periaatteita Koneen johtamisessa. Näihin perusasioihin kannattaa jokaisen suomalaisen yritysjohtajan syventyä.

Mittaaminen, tyytyväisyys

”Kone mittaa sekä asiakastyytyväisyyttä että henkilöstön tyytyväisyyttä kerran vuodessa. Nämä ovat parhaita indikaattoreita siitä, miten liiketoiminta jatkossa kehittyy”, Alahuhta sanoo. ”Tyytyväinen henkilöstö on sitoutunut yrityksen tavoitteisiin.”

Strategia ja henkilöstö

”Vuonna 2008 teimme yhden sivun kokoisen kuvan Koneen tavasta kehittää kilpailukykyä. Kutsun sitä holistiseksi kuvaksi. Kuva lähtee liikkeelle megatrendeistä kuten kaupungistumisesta sekä ikärakenteen muutoksesta ja kiteyttää lopuksi Koneen kehitysohjelmat. Se on alku keskustelulle. Tavoite on, että jokainen työntekijä oivaltaa oman työnsä merkityksen yrityksessä.”

Tavoitteiden merkitys

”En usko, että piiskaamalla saa työn tulosta lisättyä. Ei – tärkeintä ovat kirkkaat tavoitteet ja selvä palaute. Niistä syntyy työhön merkityksellisyys, joka tuo motivaation. Samalla kun on vaativa, tulee olla huolehtiva. ”

Yksinkertaistaminen

 Alahuhta korostaa kiteyttämisen taitoa. Tavoitteita ei saa olla liikaa, eikä yksityiskohtiin saa takertua, sillä vain kirkastetut ja yksinkertaiset viestit lähtevät elämään laajasti.

Esimerkin ja tavoitteiden voima

”En kiertele ympäri maailmaa ja Koneen toimipisteissä sanomassa hei – suurin osa työstäni on selkeyden luomista, jotta yhtiö pääsee eteenpäin. Omalla tavoitteellisella toiminnalla pitää avata positiivista asennetta organisaatioon. Kyynisyys tuhoaa organisaation.”

Palaute

”Riittääkö raha potkimaan aamuisin liikkeelle? Palkkion pitää tietysti olla oikeudenmukainen ja reilu. Mutta uskon, että lähes kaikille on tärkeää myös selvä palaute, työn sisältö ja ilmapiiri, yhteistyö oman esimiehen kanssa ja mahdollisuudet kehittyä työssään.”

Johdonmukaisuus

”Pyrin välttämään liian nopeaa reagointia”, Matti Alahuhta sanoo yllättäen. ”Johtamisen pitää olla konsistenttia, johdonmukaista. Tässäkään asiassa eli reagoinnin nopeudessa maksiminopeus ei ole optiminopeus, vaan täyttyy aina harkita riittävästi.”

Nykymaailmassa moni kuitenkin korostaa nopeuden autuutta, myös päätöksenteossa. ”En tarkoita sitä, etteikö saisi reagoida nopeasti. Mutta harkinnan täytyy olla sellaista, etteivät päätökset johda poukkoiluun. Poukkoilu on todella huono juttu, joka aiheuttaa ihmisissä hämmennystä. Sille ei ole tilaa, kun tavoitteena on, että koko porukka etenee koko ajan yhteistä tavoitetta kohti.”

Kone

Kategoria(t): Bisnes Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *