Halo vaikutus: Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää

halo

On sanottu, että Apple on kuin uskonto. Apple, sen tuotteet ja Steve Jobs eivät ole enää järjen, vaan uskon asia.

Se sädekehä, halo, jonka Steve Jobs loi Applen tuotteille, on kääntänyt asiakkaat lähes uskonnollisiksi seuraajiksi.

Halo vaikutuksella tarkoitetaan taipumusta tehdä pitkälle meneviä päätelmiä yhden henkilön, ominaisuuden tai yleisvaikutelman perusteella. Se on yksi monista ajattelumme harhoista.

Jos pidät jostakin ihmisestä, olet taipuvainen uskomaan, mitä hän sanoo asiasta kuin asiasta.  Samoin uskot tuntemaasi ihmistä helpommin kuin jotain aivan vierasta.

Apple on mainio esimerkki halo vaikutuksen tehosta. Sitä käyttävät kaikki markkinoijat ja mainostajat. Pertti Karppinen mainostaa VitaeProta, Roger Federer Rolexia, Tiger Woods Nikea, jne.

Sama pätee politiikassa. Jos Timo Soinin esiintyminen ja sutkaukset viihdyttävät sinua, voit päätyä äänestämään perussuomalaisia, vaikka et ehkä heidän politiikastaan paljon perusta. Puolueiden keulakuvilla on nykyajan some-maailmassa suuri merkitys (halo vaikutus).

Yksi merkittävä vaikutelma leviää kaikkiin muihin asiasta tai henkilöstä tehtäviin arviointeihin.

Halo vaikutus tuntuu myös rekrytoinnissa. Jos pidät valittavana olevan henkilön ulkonäöstä ja käyttäytymisestä, hänen työn kannalta tärkeämmät ominaisuutensa ja kykynsä voivat ehkä jäädä vähemmälle huomiolle. Tutkimusten mukaan pitkä ihminen saa enemmän arvostusta – ja joidenkin tilastojen perusteella myös palkkaa.

Lapset synnyttävät meissä yleensä positiivisia tunteita. Siksi heitä käytetään mainoksissa yleisesti ”rekvisiittana” myymään tuotteita, joiden kanssa lapsilla ei juuri ole tekemistä. Saadaan aikaan positiivinen halo vaikutus.

Halo vaikutus näkyy myös yritysten arvioinnissa.

Ajattele yritystä, jolla menee hyvin, myynti kasvaa, tulos on huippuluokkaa ja pörssikurssi nousee jyrkästi (esimerkiksi Nokia 2000-luvun alussa). Taipumus on päätellä, että yrityksellä on hieno strategia, visionäärinen johto, innostuneet työntekijät, erinomainen asiakassuuntautuneisuus, vireä yrityskulttuuri ja niin edelleen. Mutta kun sama yritys kohtaa ongelmia, jos myynti putoaa ja tulokset huononevat, ihmiset päättelevät nopeasti, että yrityksen strategia oli väärä, se laiminlöi asiakkaansa, sen kulttuuri mureni, ja niin edespäin. Itseasiassa mikään näistä ei ehkä ole muuttunut kovin paljon, jos lainkaan. Ennemminkin yrityksen menestys, huono tai hyvä, luo yleisvaikutelman, halo vaikutuksen, joka määrittelee, miten miellämme sen strategian, johtajat, henkilöstön, kulttuurin ja muut tekijät.

Miltei kaikki hyvin menestyvät yritykset taantuvat ajan mittaan. Ajatus kestävän menestyksen mallista on houkutteleva, mutta se ei ole realistinen.

Kategoria(t): Ajattelu, Onnistuminen, Psykologia Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *