Valitse itsellesi oikeat tavoitteet

 

 

 

 

Tavoitteiden asettaminen on yleisesti todettu hyväksi tavaksi saavuttaa asioita, joita ihminen tai yritys haluaa. Ne antavat meille motivaatiota ja pystymme kohdistamaan ajatuksemme ja työntekomme oikein. Tavoite on meidän kompassimme.

Mutta tavoitteisiin, niiden asettamiseen ja saavuttamiseen liittyy myös ongelmia. Väärä tavoite voi olla henkilökohtaisesti vahingollinen ja yrityksen kohdalla johtaa konkurssiin.

Onneksi on olemassa eräitä ajattelumalleja, joilla tavoitteisiin liittyviä vaaroja voi vähentää ja onnistumisia lisätä.

Yksi paljon käytetty nyrkkisääntö, millä voi varmistaa tavoitteen sopivuuden, on niin sanottu SMART-testi. Pohdi, onko tavoite: Seikkaperäisesti määritelty, Mitattavissa oleva, Aikaan sidottu, Realistinen, Tärkeä ja olennainen.  Testillä saa helposti esiin suurimmat puutteet tavoitteen asetannassa.

Tavoite tilanteen mukaan

Lisäksi sinun kannattaa, aina kun on mahdollista, valita sellaisia tavoitteita, jotka parhaiten sopivat siihen tilanteeseen ja tarkoitukseen, joka on edessäsi.

Mitä tämä sitten käytännössä voi tarkoittaa? Heidi Grant Halvorsonin mukaan tärkeintä on ensin miettiä tarkkaan mitkä ovat tilanteen lähtökohdat. Hän on tuonut esiin eräitä ulottuvuuksia, joiden mukaan tavoitteita kannattaa tarkastella ja asettaa. Tässä tarkastellaan niistä kahta.

Ajattele ”miksi” tai ”mitä”

Tavoitteita voi ajatella erilaisin käsittein. Kun mietit esimerkiksi työpöytäsi siivoamista, voit ajatella asiaa ”järjestykseen pyrkimisenä” (miksi teen tätä) tai ”tavaroiden siirtämisenä lokeroihin” (mitä minä todella teen). Tai säännöllinen liikunta voi olla   ”yritys olla paremmassa kunnossa” (miksi) tai ”yritys laihtua 5 kiloa” (mitä).

Kun laihtumista ajatellaan miksi-termein: saan terveyttä, olen virkeä, kunto on hyvä, elän pidempään, näytän paremmalta, se tuo motivaatiota, siitä saa energia ja pystyy välttämään kiusauksia. Ajattelet asiaa pidemmällä tähtäimellä. Pienistä jokapäiväisistä asioista tulee osa jotain suurempaa ja tärkeämpää.

Mitä-termein laihtuminen on taas: syön vähemmän, syön terveellisemmin, en syö rasvaa, hiilihydraatteja, syön enemmän kasviksia, liikun enemmän. Mitä-termeillä toimit käytännössä, kun jokapäiväisessä elämässä kohtaat asioita, joita pitää tehdä eri tavalla kuin ennen. Uusien tapojen oppiminen vie aikaa.

Molemmilla on etunsa ja haittansa. Miksi tarjoaa suuremman kuvan, mitä lähikuvan. Paras strategia on vaihtaa ajattelutapaa niin, että se aina sopii tilanteeseen ja tavoitteeseen, jonka haluat saavuttaa.

Miksi-termein ajatellaan, kun halutaan energiaa, motivaatiota ja välttää kiusauksia, sekä ajatellaan pidemmällä tähtäimellä. Ajattele tavoitetta mitä-termein, kun edessäsi on jotakin erityisen vaikeaa, outoa ja uutta tai jotain, jonka oppiminen vie aikaa. Ajattelemme lähitulevaisuuden tavoitteita luonnostaan mitä-termein.

Miksi-selitys sille mitä teen, on uskomattoman motivoiva. Sillä voi myös kannustaa muita tekemään ja yrittämään jotain.

Mikä on asenteesi: olen hyvä vai tulen paremmaksi?

Carol Dweck on kehittänyt tunnetun asenneteorian, jonka mukaan suurin selittäjä onnistumisessa on ihmisen oma käsitys lahjakkuuden ja älykkyyden luonteesta.

Hänen mukaansa on kaksi erilaista suhtautumistapaa omaan osaamiseen. Lukittu asenne (fixed mindset) tarkoittaa sitä, että oletat ominaisuuksiesi olevan enemmän tai vähemmän annettuja ja muuttumattomia. Tällöin jokainen vastaantuleva haaste on kuin testi: se testaa, kuinka taitava olet. Jos kykysi eivät riitä, on kyseessä epäonnistuminen.

Kasvun asenne (growth mindset) lähtee puolestaan siitä, että ominaisuuksia voi muuttaa. Olivat lähtökohtasi mitkä tahansa, voit kehittää osaamistasi harjoittelun ja kokemuksen avulla. Silloin jokainen haaste on myös mahdollisuus oppia. Kun onnistut, osoitat olevasi osaamisessasi jo näin pitkällä. Jos taas homma ei toimi, otat opiksesi ja kokeilet uudenlaista tapaa. Kasvun asenne on kytköksissä optimismiin.

Lukittua asennetta voi Halvorsonin mukaan kutsua nimellä ”olen hyvä” – asenne ja kasvun asennetta nimellä ”tulen paremmaksi”-asenne. Tavoitteiden kannalta on hyvä tietää, kumpi sinua motivoi enemmän, haluatko olla hyvä vai tulla paremmaksi.

Ihmiset, joilla on lukittu tai ”olen hyvä”- asenne, asettavat tavoitteita, joihin he ajattelevat pystyvänsä ja valitsevat asioita, jotka saavat helposti. Kun meillä on tämä asenne, meillä on taipumus arvioida itseämme sen perusteella, mitä saavutamme ja siksi todennäköisemmin asetamme tavoitteita, jotka saavutamme suhteellisen helposti.

Toisaalta ihmiset, joilla on kasvun tai ”tulen paremmaksi”- asenne, uskovat, että kyvykkyys on muokattavissa ja ominaisuuksia kuten älykkyyttä voidaan muuttaa ponnistelemalla. Tällaiset ihmiset asettavat luultavasti tavoitteensa korkeammalle, eivät pelkää haasteita, ajattelevat takaiskujen olevan voitettavissa ja onnistuvat todennäköisemmin, mitkä heidän tavoitteensa sitten ovatkin.

Jos et tiedä, minne olet menossa, päädyt jonnekin muualle. Yogi Berra

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Kategoria(t): Onnistuminen, Tavoitteet Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *