100-vuotias Suomi. Jatkuuko menestystarina?

Suomi ei ole Onnen satumaa. Mutta sellaista maata ei olekaan, jossa kaikilla olisi kaikki mahdollinen hyvin.

Menestystä on vaikea mitata

Menestymisen arviointi on aina suhteellista. Yleispäteviä mittareita ei ainakaan ihmisistä puhuttaessa ole.

Mutta yrityksiä voi mitata täsmällisilläkin mittareilla. Liikevaihto, liikevaihdon kasvu ja ennen kaikkea kannattavuus ovat kansainvälisiä mittareita, joilla yrityksiä voi verrata keskenään.

Entä sitten kansakunnat ja valtiot? Kehittymistä ja menestystä mitataan yleisimmin taloudellisella mittarilla bruttokansantuote asukasta kohti. Viime vuosina sitä on kuitenkin yhä enemmän arvosteltu. Se on huono hyvinvoinnin mittari. Se ei ota huomioon muita tärkeitä arvoja, ympäristöön, terveyteen, koulutukseen jne. liittyviä asioita.

Suomi on menestynyt kaikilla mittareilla

Suomi on maailman valtioiden joukossa kärkisijoilla kymmenillä, myös elämänlaatuun liittyvillä, mittareilla arvioituna.

Kaikilla aloilla ja alueilla pätee jonkinlainen alenevan rajatuoton laki. Mitä korkeampi on jonkun alueen taso, sitä vaikeampaa on sen ylläpito ja parantaminen.

Sama pätee myös moniin Suomen saavuttamiin tuloksiin. Esimerkiksi urheilussa ja nyt viimeisimpänä koulutuksessa huipputason menestys on alkanut hiipua. Muut valtiot ovat vuorostaan vauhdissa.

Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut erinomainen. Erään tilaston mukaan vuodesta 1860 vuoteen 2015 elintaso kasvoi Suomessa 25-, Ruotsissa 22-, Yhdysvalloissa 18- ja Saksassa 15-kertaiseksi.

Suomi nousi ennätystahtia kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista maista.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin olleet Suomelle vaikeat, ja olemme pudonneet BKT-vertailussa monta sijaa (nyt sijaluku on, eri lähteiden mukaan, karkeasti 25 – 30).

YK:ssa on jäsenmaita nyt 193, joten sijoitus ei silti ole huono.

Entä tästä eteenpäin?

Viimeisen kymmenvuotiskauden perusteella herää kysymys, onko syytä huoleen. Mistä nyt kiikastaa?

Vaivaako satavuotiasta Suomea dementia, kalkkeutuminen vai vain väsymys? Väestö ikääntyy, eikä tuoretta verta kovin innokkaasti haluta muualta. Kaikenlaista vaivaa alkaa olla enemmän ja enemmän, eikä 100-vuotias oikein tahdo innostua mistään.

Vai onko kyseessä yritysmaailmasta tuttu ilmiö, jonka mukaan ”menestyvää yritystä ei pelasta mikään.” Menestys sokeuttaa, visio hämärtyy, byrokratia kasvaa ja uusiutumiskyky häviää. Ei löydy enää halua ja kykyä muuttua.  Jos ei tapahdu kasvua, yritys kuolee.

Tämä yritysten ongelma voi olla Suomenkin kohdalla kyseessä.

Osaammeko jatkaa menestystä?

Professori Matti Pohjola on todennut kirjoituksessaan mm. että

”Ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa koulutuksen taso ei enää automaattisesti nouse väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi, sillä nuoret ikäluokat eivät ole enää vanhempia paremmin koulutettuja. Kun Suomi on samalla siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta tietointensiiviseen palvelutalouteen, koulutuksesta leikkaaminen ei ole parasta politiikkaa.”

”Uusia ideoita on entistä vaikeampi löytää, sillä kokonaistuottavuus vähenee ideoiden tuotannossa. Talouskasvun ylläpitäminen tietyllä vauhdilla vuodesta toiseen vaatii siksi jatkuvasti kasvavia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen.”

”Pienellä kansantaloudella on mielestäni vain yksi ainoa talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat. Sen toteuttaminen ei onnistu ilman jatkuvaa koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä.”

Hyvinvointivaltion ylläpito ja kehittäminen eivät oikein onnistu ilman tervettä taloutta.

Yhdestä tavoitteesta – hyvinvointivaltion ylläpito – ollaan samaa mieltä, mutta keinoista vallitsee suuri erimielisyys.

Suomalaisista on sanottu, että yhdistämme rivimme ja kokoamme voimamme vastoinkäymisten edessä.

Mutta ilmeisesti meillä menee edelleen hyvin. Mitään tarvetta yleiseen ilmapiirin muutokseen ei nähdä eikä ole näköpiirissä. Enemmänkin maataan vanhoissa etupiirihaudoissa.

Jotain positiivista voi ehkä nähdä nuorten piirissä. Kansainvälistyminen on arkipäivää, ja yrittäminen on muotia opiskelijapiireissä. Slush-tapahtuma on tästä hyvä esimerkki.

Nuorissa on tulevaisuus. Annetaan siis heille mahdollisuus.

JaaShare on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone
Kategoria(t): Onnistuminen, Politiikka, Tavoitteet Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *