Elätkö kuplassa?

Meistä jokaisella on varmaan tapana ajatella, että minulla ei ole ennakkoluuloja ja ajattelen järkevästi, toimin tasapuolisesti ja otan riittävästi kaikkien mielipiteet huomioon.

Käytännön kokemukset ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämä on harhaa. Me kaikki elämme jonkinlaisessa kuplassa, joka rajoittaa ajatteluamme.

Me itse rajoitamme omaa ajatteluamme. Lisäksi kaikki, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, elävät suodatetun tiedon varassa, some-kuplassa.

Vahvistusharha

Somekupla voi syntyä pelkästään oman toimintasi avulle. Se syntyy, kun ihminen etsii, hyväksyy ja omaksuu yleensäkin, ja erityisesti netistä ja sen sosiaalista medioista vain sellaista tietoa, joka sopii hänen käsitykseensä jostakin asiasta tai yleensä maailmasta.

Kysymyksessä on vahvistusharha, yksi tavallisimmista ajattelun harhoista, kognitiivisista vinoumista.

Warren Buffett on sanonut, että ihmiset ovat parhaimmillaan suodattaessaan uutta tietoa niin, että heidän vanhat käsityksensä pysyvät ennallaan.

Vahvistusharha saa ihmisen hylkäämään omia ennakkokäsityksiään kyseenalaistavat todisteet ja jättää jäljelle niitä tukevat.

Me emme käytä tietoa muodostaaksemme uskomuksia. Me muodostamme ensi uskomuksen ja siihen perustuen valitsemme mitä tietoa hyväksyä.

Vahvistusharha on yksi monista ajattelun vinoumista. Wikipedia listaa kymmeniä päätöksenteon, uskomusten ja käyttäytymisen virhettä sekä perään vielä useita sosiaalisiin suhteisiin sekä muistiin liittyviä virheitä.

Vahvistusharhan lisäksi some-kuplan syntymiseen vaikuttaa muitakin vastaavia ajattelun vinoumia: sosiaalinen vahvistus, joukkoajattelu, tarinaharha, kulkuevaikutus, kehystäminen.

Filtterikupla

Google, Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median toimijat ruokkivat ja vahvistavat tätä harhaa omilla algoritmeillaan. Mitä enemmän klikkaat, seuraat tai tykkäät jotakin asiaa, sitä enemmän nämä nettimediat syöttävät sinulle sitä koskevaa tietoa. On ilmeistä, että medioiden vaikutus kuplaan alkaa olla suurempi kuin ihmisen oman ajattelun ja omien vinoumien.

Sosiaalinen media pyrkii miellyttämään käyttäjiään ja samalla auttamaan mainostajia. Se työntää esiin tietoa, jota se arvaa käyttäjän haluavan kuulla. Samalla se tahattomasti eristää hänet omaan kuplaansa. Sitä on ryhdytty kutsumaan myös nimellä ”filter bubble”, suodatin/filtterikupla. Syntyy kuplia, joissa lähinnä samanhenkiset myötäilevät toisiaan.

Kupla ilmenee käytännössä monella tavalla. Internetin käyttäjän aikaisempi toiminta, selailu, haut, klikkaukset, tykkäykset ja asuinpaikkakunta vaikuttavat siihen, mitä hänelle tarjotaan. Yritykset profiloivat sinut nettikäyttäytymisesi perusteella.

Internetyritys käyttää tätä historiaa mainosten suuntaamiseen tai hakutulosten järjestykseen, eli personoi saamasi tiedon profiilisi pohjalta.

Googlessa esimerkiksi hakutulokset ovat erilaisia, riippuen siitä kuka hakee. Facebook siivilöi meille sellaista sisältöä, josta todennäköisesti pidämme.

Tässä eräs tarina siitä, miten tämä käytännössä toimii.

Eräs suodattimien suurista ongelmista on ihmisen taipumus ajatella, että se mitä näemme, on kaikki mitä yleensä on, tajuamatta että se mitä näemme, on suodatettua.

On myös havaintoja, että sosiaalinen media tekee vääristä uutisista (fake news) oikeita uutisia (real news). Facebook muuttuu Fakebookiksi.

”Kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, kukaan ei ajattele kovin paljon.” Walter Lippman

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Elätkö kuplassa?

  1. Eeva sanoo:

    Voi harmi tätä tietoyhteiskunnan kupla-, mutu- ja megatyhmyyttä.
    Tärkeintä, mitä kouluissa voitaisiin kaikille kaikilla asteilla opettaa, olisi psykologia ja filosofia sekä näiden pohjalta käytävä monipuolinen pohdinta- ja keskustelutaito. Kun ensin opittaisiin ajattelemaan ja keskustelemaan ja kyseenalaistamaan, niin sittenpä olisi mukava hukuttautua median tietotulvan pariin viisastumaan. Tai ainakin tyhmentymiselle olisi olemassa edes jonkinlaiset jarrut.

    • Matti Hakanen sanoo:

      Kyllä, itsenäistä ja kriittistä ajattelua voitaisiin varmasti opettaa enemmän. Eikä sen kai tarvitse rajoittua psykologiaan ja filosofiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *