Älykkyyden kirous

Jokainen meistä varmaan haluaisi olla älykäs. Älykkyydestä uskotaan olevan apua asiassa kuin asiassa. Ja älykkäitä ihmisiä kunnioitetaan, heidän ympärillään ollaan näkevinään älykkyyden aura.

Älykkäät ihmiset puhuvat sujuvasti, heillä on valtavasti tietoa kaikesta ja he uskovat lujasti omiin kykyihinsä. Nykyajan tietoyhteiskunnassa keskimääräistä älykkäämmät ihmiset pääsevät muita useammin päättäviin asemiin.

Älykkyydellä on rajansa

Ben Carlson on sijoitusalan ammattilainen, myös blogin kirjoittaja, itse sujuvasanainen ja mielestäni erittäin älykäs. Hän on seurannut oman alansa ammattilaisia ja myös amatöörisijoittajia vuosikausia.

Hän toteaa blogissaan, että älykkyydelläkin on rajansa. Älykkyys vie vain tiettyyn pisteeseen.

Älykkäin ihminen huoneessa ei ole aina oikeassa. Todellisuudessa älykkyys voi toimia suuren osa ajasta häntä vastaan, koska hänestä on tullut niin itsevarma, että hän ei kykene muuttamaan mieltään tai hyväksymään, etteivät esimerkiksi markkinat välitä hänen älykkyysosamäärästään.

Lääkärit, lakimiehet ja insinöörit ovat älykkäimpiä ja koulutetuimpia ihmisiä, mutta Carlsonin mukaan hirvittävän huonoja sijoittajia.

Miksi? Koska he uskovat, että yhdellä alueella hankittu menestys ja rikkaus voidaan helposti toistaa jollakin toisella (markkinoilla). Älykkäät ihmiset ovat vaarallisimpia huonon päätöksentekokyvyn vuoksi, koska heillä on taipumus olla liian luottavaisia, tehdä asioista liian monimutkaisia ja yliajatella asioita.

Pätevyysharha

Oman älykkyyden arvioinnissa on sama tilanne kuin autolla ajamisen suhteen. Noin 80 prosenttia ihmisistä pitää itseään keskimääräistä parempana kuljettajana.

Princetonin yliopiston professori Daniel Kahneman sai vuonna 2002 taloustieteen Nobel-palkinnon rahoitusteorian ja käyttäytymistieteiden näkökulmien yhdistämisestä.

Kahneman toi ihmisen ajattelun vajavaisuuden taloustieteeseen aikaisemman rationaalisen käyttäytymisen sijaan. Meillä on ajattelussamme lukemattomia harhoja, joista usein emme tiedä mitään.

Kahnemanin mukaan myös sijoittajat elävät pätevyysharhan vallassa. Miltei kaikki osakkeiden valitsijat pelaavat sattumaan perustuvaa peliä, tiesivätpä he sen tai eivät, ja harva heistä tietää.

Sijoittajat toimivat vahvan itsevarmuuden vallassa ja uskovat kuuluvansa niihin harvoihin valittuihin, jotka menestyvät muita paremmin. Vaarana on kuitenkin joutua oman nerokkuutensa häikäisemäksi.

Pahin ajatteluvirhe

Mitä älykkäämpi olet, sitä paremmin osaat rakentaa tarinan, joka tukee omia uskomuksiasi. Järkiperäistät ja muokkaat tietoa sopimaan omiin argumentteihisi tai näkökulmiisi.

Eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että älykkyysosamäärä on positiivisesti korreloitunut niiden syiden lukumäärään, jotka ihminen keksii tukemaan omaa puoltaan jostain perustelusta. Eli älykkyys tekee helpommaksi sortua erääseen yleiseen ajatteluvirheeseen, vahvistusharhaan.

Ihmisen pahin ajatteluvirhe on kuitenkin uskoa, ettei hänellä ole mitään ajatteluvirhettä.

Älykkään ihmisen pitäisi tajuta, että on oikein sanoa ”en tiedä” silloin tällöin.  Ja todennäköisyyksien ajatteleminen voi auttaa välttämään varmuuden ansat, sen sijaan että teeskentelisi aina tietävänsä tarkalleen mitä tapahtuu.

Voisi sanoa, että todella älykkään ihmisen tunnusmerkki on, että hän ymmärtää, miten vähän hän todella tietää.

Monimutkaisessa maailmassa meidän pitäisi koko ajan yrittää pitää asiat riittävän yksinkertaisina. Tämä voi kaikkein älykkäimmille olla jopa vaikeampaa kuin muille.

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia, Sijoittaminen Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Älykkyyden kirous

  1. Eeva sanoo:

    Mielenkiintoista. ja erittäin valaisevaa. Älykkäin ei todellakaan aina ole oikeassa. Älykkyys ja viisaus eivät ole sama asia. Mutta ovat kai riippuvaisia toisistaan?
    Tutulta kuulostaa tuokin, että älykäs osaa rakentaa tarinoita uskomuksiaan vahvistamaan. Kun tuollaisen mestarin tapaa, menee itse päästään sekaisin, niin taitavia he saattavat olla.

    • Matti Hakanen sanoo:

      Kiitos kommentista Eeva. Vanha sanonta: Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu, kuvaa mielestäni hyvin näiden kahden eroa. Viisauteen sisältyy kokemusta, harkintaa ja usein empatiaakin, joita pelkästään älykkäällä ei välttämättä ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *