Milloin intuitio avuksi?

Photo by Cris DiNoto on Unsplash                                             

Kumpaan suostuisit mieluummin: leikkaukseen, jossa on 90 prosentin mahdollisuus onnistua vai leikkaukseen, jossa on 10 prosentin mahdollisuus epäonnistua?

Valtaosa ihmisistä valitsee ensimmäisen, vaikka epäonnistumisen todennäköisyys on molemmissa vaihtoehdoissa täsmälleen sama. Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin paremmalta, vaikka rationaalisesti näin ei ole.

Tällaisten kysymysten avulla on testattu ihmisten intuition toimintaa. Ihminen etsii yleensä aina helpointa ja nopeinta ratkaisua ongelmaansa. Hän luottaa ensimmäisenä mieleen tulevaan – ja usein väärään ratkaisuun.

Nopea ratkaisu syntyy aivojen kannalta vähällä vaivalla ja vähällä energian käytöllä. Aivojen laiskuudesta saa usein muu ruumis kärsiä.

Ihmisen ajattelu jaetaan psykologiassa kahteen tyyppiin: intuitiiviseen ja analyyttiseen. Intuitiivinen ajattelu on tiedostamatonta, automaattista ja nopeaa. Analyyttinen ajattelu taas on tietoista, työlästä ja hidasta. Aivomme ovat ensisijaisesti intuitiiviset. Analyyttinen päättely tulee perässä, jos tulee.

On monenlaista intuitiota

Kannattaa kuitenkin muistaa, että on monenlaista intuitiota (Raami, Älykäs intuitio):

On evoluutiopohjaista intuitiota, joka liittyy hengissä säilymiseen ja esimerkiksi siihen, että äidit osaavat hoitaa vauvojaan.

On arki-intuitiota, joka perustuu kulttuuriseen oppimiseen, mielleyhtymiin sekä erilaisiin tuntemuksiin ja tunteisiin. Se on tyypillisesti alitajuista ja melko epäluotettavaa. Tykkäämme tai emme tykkää jostakin henkilöstä tai asiasta.

Mutta sitten on asiantuntijaintuitiota, joka on yleensä paljon arki-intuitiota luotettavampaa. Juuri siitä on hyötyä työelämässä, sillä se esimerkiksi nopeuttaa päätöksentekoa.

Jos ei ole kovin perehtynyt johonkin asiaan, pitää intuitioon suhtautua kovin varovasti. Kysymyksessä voi ennemminkin olla jokin monista ajattelun harhoista.

Sen sijaan, jos asian tuntee hyvin perusteellisesti, eikä mitään selkeää ja loogiselta tuntuvaa ratkaisua muuten löydy, voi intuitiivisesti esille tulleeseen ajatukseen suhtautua vakavammin.

Mielipiteet intuitiosta käyvät ristiin

On paljon taiteilijoita, tiedemiehiä, tutkijoita, liikemiehiä, joiden mielestä intuitio on ollut ratkaiseva tekijä heidän menestyksessään. Albert Einstein on sanonut: ”Intuitiivinen mieli on siunattu lahja ja rationaalinen mieli on uskollinen palvelija. Olemme luoneet yhteiskunnan, joka kunnioittaa palvelijaa ja on unohtanut lahjan.”

Toisaalta tutkimukset ja kokemukset puhuvat paljon sen puolesta, että intuitio vie useimmiten harhaan.

Intuitiota tutkinut psykologian tohtori Tapani Riekki sanoo: ”Intuitio on kaksiteräinen miekka: sen kautta saa loistavia ideoita, mutta se voi myös vinouttaa päätöksentekoa. Kannattaa kuunnella intuitiota, mutta ei pidä uskoa kaikkea, mitä ajattelee.”

Intuition tietoinen käyttö on puhtaasti järkevää. Intuitio tarjoaa todistettavasti uusia mahdollisuuksia kaikkein vaikeimpien ongelmien ratkaisemiseen, uusien innovaatioiden keksimiseen ja kriittisten riskien hallintaan.

Tutkimusten mukaan päätöksiin ollaan tyytyväisimpiä, kun on käytetty sekä intuitiota että loogista faktoihin perustuvaa päättelyä.

Kun turvautuu intuitiiviseen päätöksentekoon, on syytä aina ajatella myös toisella tasolla, syvällisemmin, jotta voi varmistua, ettei mene täysin metsään. Toisin sanoen miettiä mitä sitten. Mitkä ovat seuraukset, jos teen näin?

Fiksu ihminen haluaa aina tarkistaa myös faktat.

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *