Tunnistatko omat ajattelumallisi?

Mitä ajattelumallilla tarkoitetaan?

Ajattelumalli on mielessäsi oleva selitys sille, kuinka jokin toimii. Se on yleisnimitys mille tahansa käsitteelle, viitekehykselle tai maailmankatsomukselle, mitä kannat mielessäsi. Ajattelumalli auttaa sinua ymmärtämään elämää.

Kukaan ei päässään pysty kuvittelemaan tai ajattelemaan koko maailmaa. Ihminen vain valitsee tiettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä ja käyttää niitä edustamaan koko systeemiä. Kuva maailmasta ympärillämme, mikä meillä on mielessämme, on vain malli, yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta. Se on ikään kuin kartta, mikä kuvaa ympäristöämme.

Aina onkin muistettava, että kaikki ajattelumallit ovat vajavaisia. Jopa Einsteinin parhaat ideat olivat epätäydellisiä.

George Box on sanonut: Kaikki mallit ovat väärässä, mutta jotkut ovat hyödyllisiä. Hänen pointinsa oli, että meidän pitäisi keskittyä enemmän siihen, voidaanko jotain mallia soveltaa jokapäiväisessä elämässä hyödyllisellä tavalla kuin kiistellä loputtomasti siitä, onko vastaus oikein kaikissa tapauksissa. (”Väärin sammutettu – ilmiö”)

Historioitsija Yuval Noah Hararin sanoin: Tiedemiehet ovat yleisesti sitä mieltä, ettei mikään teoria ole 100 prosenttisesti oikeassa. Siten tiedon oikea mittari ei ole totuus, vaan hyödyllisyys.

Ajattelumallit ohjaavat toimintaasi

Ajattelumalleja on tuhansia, mutta parhaat soveltuvat elämään laajasti ja ovat hyödyllisiä monissa tilanteissa.

Eri aloilla, eri ammateissa ja eri elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia ajattelumalleja.

On arkielämän ajattelumalleja, on malleja työhön, ihmissuhteisiin, kulttuuriin, tieteisiin ja taiteisiin. Uskonnotkin ovat ajattelumalleja.

Miten suhtaudut maahanmuuttajiin, politiikkaan, veroihin, ruokaan tai ympäristökysymyksiin, kaikki perustuu omaksumiisi ja käyttämiisi ajattelumalleihin.

Ajattelumallit ohjaavat ajatteluasi ja käyttäytymistäsi. Ne ovat ajattelun työkaluja joita käytät ymmärtääksesi elämää, tehdäksesi päätöksiä ja ratkaistaksesi ongelmia. Jonkun uuden ajattelumallin oppiminen antaa sinulle uuden tavan nähdä maailmaa.

Jos ihmisen pitäisi joka tilanteessa käyttää luovuuttaan löytääkseen ratkaisun johonkin pulmaan tai asiaan, se kävisi ajan mittaan raskaaksi.

Siksi ihmiset käyttävät jo valmiiksi mietittyjä ja omaksuttuja ajattelumalleja apuna. Ne tarjoavat nopean tien ratkaisuun, eikä luovuutta tarvitse sen laajemmin käyttää.

Mekaaninen ajattelumalli ei kuitenkaan toimi silloin, kun ihmiseltä vaaditaan itsenäistä työskentelyä ja kykyä synnyttää uudenlaisia ratkaisuja.

Esimerkkejä ajattelumalleista

Mallit, jotka tulevat tieteen ja tekniikan piiristä, ovat kaikkein luotettavimpia: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, psykologia tarjoavat suuren joukon suhteellisen luotettavia ajattelumalleja.

Entropia on malli, joka auttaa sinua ymmärtämään kuinka epäjärjestys ja rapautuminen toimivat. Tarjonta ja kysyntä on yksi ajattelumalli, joka auttaa sinua ymmärtämään miten talous toimii. Peliteoria on ajattelumalli, joka auttaa ymmärtämään kuinka suhteet ja luottamus toimivat.

Pareton periaate (80/20 – sääntö) on esimerkiksi tyypillinen ajattelumalli, joka kannattaa pitää mielessä. Sen mukaanhan kaikessa mitä teemme noin 20 prosenttia asioista tuottaa noin 80 prosenttia halutuista tuloksista. Sitä soveltaen voit muistaa aina kiinnittää huomion vain tärkeimpiin asioihin, etkä yritä vaikuttaa kaikkiin.

Tyypillisiä arkielämän ajattelumalleja ovat esimerkiksi käsityksesi ruuasta, ilmastomuutoksesta tai maahanmuuttajista. Minkälaista ruokaa on hyvä syödä? Onko ilmasto muuttumassa ja mikä sen aiheuttaa? Onko maahanmuutto hyvä vai huono asia, ja miksi?

Positiivinen ajattelu voi myös olla ajattelun malli.

Ovatko ajattelumallisi toimivia?

Olennainen kysymys on, ovatko ajattelumallisi oikeita, toimivia, testattuja? Ovatko ne selkeitä ja loppuun saakka mietittyjä?

Ajattelumallimme kehittyvät jo nuoresta lähtien ja ympäristö, koti, koulu, muut ihmiset ja työ, vaikuttavat niihin. Jo jokin yksittäinen tapahtuma, kokemus, kirja tai ihminen saattaa vaikuttaa uuden ajattelumallin syntymiseen.

Virheelliset ajattelumallit ovat vääristyneitä luuloja ja uskomuksia todellisuudesta. Lähes kaikilla ihmisillä on joitakin virheellisiä ajattelumalleja. Ihminen ei itse valitse virheellisiä ajattelumallejaan, vaan ne muodostuvat pääosin tietoisuuden ulkopuolella.

Ongelmaksi voi tulla, kun jokin tietty maailmankatsomus hallitsee ajatteluasi. Yrität sen avulla selittää kaikkia ongelmia, joita kohtaat. Katselet maailmaa ikään kuin väritettyjen silmälasien läpi. Sinua vaivaa tällöin dogmatismi tai putkinäkö.

Voimme kuitenkin muuttaa ajattelumallejamme, jos niin haluamme.

Eräs lähestymistapa on kehittää tietoisesti laaja kokoelma ajattelumalleja maailmasta. Mitä enemmän ajattelumalleja sinulla on, sitä enemmän sinulla on työkaluja ajattelusi avuksi. Jos sinulla on ainoastaan muutama malli, olet kuin mies, jolla oli vain vasara. Hänelle jokainen ongelma oli naula.

Kaikista ajattelumalleista joita ihmiskunta on kehittänyt historiansa aikana vain murto-osa, muutama tusina, on tarpeen, jotta voisit saada riittävän otteen siitä, miten maailma toimii. Ajattelumallin käsitteen laajemmin julkisuuteen (ainakin talouselämän piirissä) tuonut Charlie Munger on sanonut: 80-90 tärkeää mallia kantaa 90 % kuormasta, jolla teet itsestäsi viisaan ihmisen. Ja niistäkin vain kourallinen kantaa todella raskaimman taakan.

Kategoria(t): Ajattelu, Oppiminen, Psykologia Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *