Väittele itsesi kanssa. Toisen tason ajattelu

USA:n presidentistä Dwight Eisenhowerista kerrotaan, että hän kauhistui kuullessaan, että puolet amerikkalaisista on älykkyydeltään alle keskiarvon.

Jos sinulle kerrottaisiin tämä asia Suomesta, ensimmäinen reaktiosi olisi ehkä sama kuin Eisenhowerilla, mutta kun mietit hetken, huomaat mistä on kysymys.

Suurin osa ajatuksistamme ja johtopäätöksistämme syntyy nopeasti, automaattisesti ja helposti. Ne myös tuntuvat aluksi oikeilta ja todellisuutta kuvaavilta.

Ajattelumme on kuitenkin, aivojemme rakenteen ja ajattelutoimintojen luonteen vuoksi, altis monenlaisille harhoille. Siksi teemme virheitä ja epäonnistumme monissa meille tärkeissäkin asioissa.

Pääasiassa toimimme mutu-tuntumalla

Aivotutkimus on viime vuosikymmeninä tuonut esiin paljon erilaisia malleja aivojen toiminnasta. Puhutaan esimerkiksi metsästäjä-keräilijäaivoista, 3-tasoisista lisko-, tunne- ja järkiaivoista sekä aivojen järjestelmistä 1 (alitajunta, tunteet, intuitio) ja 2 (järki, logiikka).

Aivomme ovat rakentuneet niin, että suurin osa päivittäisestä toiminnastamme tapahtuu mutu-tuntumalla, lisko- ja tunneaivojen varassa. Erään arvion mukaan suoritamme 75 prosenttia päivän toimista automaattiohjauksella.

Syy tähän on se, että järkiaivojen toiminta vaatii paljon energiaa. Siksi ihminen pyrkii käyttämään niitä mahdollisimman vähän.  Käytämme niitä vain, kun haluamme pohtia jotakin meille todella tärkeää ja siihen liittyviä tosiasioita.

Onkin sanottu, että useimmat ihmiset eivät itseasiassa ajattele. He vain ottavat ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja toimivat sen mukaan.

Saamme koko ajan valtavasti valmiiksi pureskeltua tietoa. Emme jaksa ja pysty käymään kaikkea kriittisesti läpi, vaan omaksumme muiden tekemiä analyysejä ja johtopäätöksiä. Syynä on usein kiire, koko ajan on kokouksia, puheluja, tekstiviestejä, sähköposteja, kavereita, perheasioita, harrastuksia. Kiireestä on tullut ikään kuin pääasia, mutta se on vaarallista. Olemme menettämässä kyvyn ajatella itse.

Ensimmäisen johtopäätöksen harha

Sijoittaja Charlie Munger on todennut, että mieli toimii hieman kuin siittiö ja munasolu: kun ensimmäinen ajatus pääsee sisään, mieli sulkeutuu.

Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin yleensäkin aivojen kohdalla, ne pyrkivät säästämään energiaa. Kun on jo yksi ajatus, miksi vaivautua enempään. Tämä taipumus tyytyä ensimmäiseen johtopäätökseen lopettaa enempien kysymysten tekemisen ja johtaa meidät usein vakaviin virheisiin.

Sitten vielä tapahtuu se ilmiö, että alamme itse uskoa tähän ensimmäiseen ajatukseemme ja puolustamaan sitä raivokkaasti kaikkea siihen kohdistuvaa kritiikkiä kohtaan.

Me jopa alamme kerätä aineistoa tämän ajatuksemme tueksi. Näemme kaikkialla todisteita asian vahvistukseksi (vahvistusharha).

Emme usein tajua, että ensimmäinen ajatuksemme ei yleensä ole edes meidän ajatuksemme. Eikä se ole koskaan paras ajatus.

Puhutaan ensimmäisen tason ajattelusta, joka on yliyksinkertaistettua ja pinnallista.

Mitä sitten? Toisen asteen ajattelu

Pystymme kehittämään ajatteluamme, se vain vaatii työtä kuin lihasten kehittäminen.

On tärkeää oppia kyseenalaistamaan paitsi muiden ajatuksia, myös omia ajatuksiaan. Jo filosofi Pythagoras sanoi aikanaan: Joka kysymystä voi ajatella kahdelta puolelta.

Siksi ajattelua kannattaa viedä askel eteenpäin, puhutaan toisen asteen ajattelusta. Yksinkertainen tapa kuvata sitä on kysyä itseltäsi: Jos teen X, mitä tapahtuu sen jälkeen?

On useita tapoja soveltaa toisen asteen ajattelua:

  • vältä käyttämästä ensimmäistä johtopäätöstä, joka tulee mieleesi
  • ajattele johtopäätöstesi, tai päätöstesi seuraamuksia, ennen kuin toteutat ne
  • kysy itseltäsi, mitkä muut ratkaisut voisivat olla parempia kuin nykyinen
  • jos mahdollista, laajenna tämä vielä kolmannen asteen ajatteluun: jos Y tapahtuu sen jälkeen, kun teen X, mitä voi tapahtua Y:n jälkeen?

Tee ajatuskokeita, mieti erilaisia vaihtoehtoja. Väittele itsesi kanssa. Perustele kantasi mahdollisimman kattavasti monesta näkökulmasta.

Ei typeryys ole mikään syy olla ajattelematta. Stanislaw Jerzy Lec

Kategoria(t): Ajattelu, Oppiminen, Psykologia Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *