Some-raivon takana sisäinen simpanssimme

Stylisti Teri Niitti erehtyi päivittämään, ettei hän tykkää, kun joku imettää vauvaa viereisellä penkillä lentokoneessa. Asiasta voi tietenkin olla erimieltä ja moni onkin. Niitti joutui kuitenkin sellaisen some-raivon kohteeksi, ettei ikinä selvinnyt siitä. Sen arvellaan edistäneen hänen äskettäistä kuolemaansa. (Hämeen Sanomat

Tunnetko joskus itse some-raivoa? Tai oletko joutunut sen kohteeksi? Vahvoja tunteita me kaikki kohtaamme joka tapauksessa lähes päivittäin.

Se ei ole ihme, sillä meidän kaikkien sisällä asuu apina. Tai ainakin yhtä aivojemme osaa sanotaan simpanssiksi.

Sisäinen simpanssimme

Englantilainen psykiatri, tohtori Steve Peters on julkaissut kirjan The Chimp Paradox, jossa hän tuo esiin mielenkiintoisen näkökulman ihmisen ajatteluun sosiaalisissa tilanteissa.

Hänen mukaansa sinulla on aivoissasi simpanssi, ihminen ja tietokone. Aivoissasi tapahtuu samanaikaisesti kahdenlaista ajattelua.

Kun suutut, aivosi aktivoivat limbisen järjestelmän, mikä hoitaa alkukantaisia toimintojamme. Se on aivojemme simpanssi. Simpanssi toimii nopeasti ja tunteenomaisesti.

Ihmisen etuaivolohko vastaa ihmisen järkevästä, loogisesta toiminnasta. Ihminen etsii tosiasioita, käyttäen logiikkaa löytääkseen totuuden ja tehdäkseen perustellun arvionsa.

Aivojen tietokone puolestaan sijaitsee ylhäällä aivojen päälakilohkossa. Siellä on ymmärryksesi siitä, miten maailma toimii, faktat, ajattelumallit, arvosi ja kasvatuksesi, sekä yhteiskunnan säännöt.  Sinne sekä ihminen ja simpanssi tallentavat informaatiota ja muistoja, joista muodostuu vähitellen uskomuksia.

Aivojen tietokoneosa pyrkii auttamaan sinua hallitsemaan simpanssia.

On paljon muitakin malleja kuvata ihmisen mielen ja aivojen kaksijakoisuutta, esimerkiksi tätä vastaava ajattelumalli on tuotu esiin muodossa elefantti (tunteet) ja ratsastaja (järki).

Simpanssin maailma

Maailmassa, jossa nyt elämme, sisäinen simpanssimme elää edelleen viidakossa. Ihmisemme elää nyky- yhteiskunnassa ja sisäinen tietokoneemme yrittää saada aikaan järkeviä asioita ja tuoda esiin maailman todellisuutta, jota sekä simpanssi että ihminen voivat käyttää.

Peters sanoo, että sisäinen simpanssimme on viisi kertaa nopeampi kuin ihmisemme. Heti kun joudumme jonkin ulkoisen uhkan, muutoksen tai oudon tilanteen kohteeksi, se aktivoituu välittömästi.

Simpanssilla on kolme strategiaa: taistele, pakene tai lamaannu. Simpanssi pyrkii vain puolustautumaan ja varmistamaan omaa hyvinvointiaan. Tämä strategia auttoi aikanaan esi-isiämme selviytymään vaarallisessa ympäristössä.

Se ei kuitenkaan sovellu kovin hyvin nyky-yhteiskuntaan.

Simpanssi haluaa elää mukavasti, ilman vaikeuksia ja ponnistuksia. Se aktivoituu vasta, kun joku vaara sen mukavuudelle ilmaantuu. Se toimii tunteenomaisesti, nopeasti, ylireagoi, näkee asiat mustavalkoisena eikä tunnista erilaisia vaihtoehtoja toimia.

Kun toimimme simpanssin ohjeiden mukaisesti, nopeasti, teemme monenlaisia asioita, joita ihmettelemme ja kadumme jälkikäteen.

Perusasia on, että et ole simpanssin ohjaksissa mutta voit oppia, jos ei hallitsemaan, niin ainakin hillitsemään sitä.

Simpanssin hillintä

Meidän pitäisi yrittää hallita tai hillitä apinaamme. Ihmisosan tahdonvoima ei oikein riitä siihen, koska apina on niin voimakas. Petersin mukaan siihen on kuitenkin keinoja. Ne liittyvät tunteiden käsittelyyn ja hallintaan.

Ensin meidän pitää tajuta, että nyt simpanssimme reagoi, tunteet nousevat voimakkaasti pintaan. Tärkein asia aluksi on ajattelun ja toiminnan hidastaminen, jotta ihminen voi tulla esiin. Ensireaktion varassa ei saisi toimia. Tämä voi ollakin monelle se kaikkein vaikein osa-alue. Tässä vaiheessa voi vaikka käyttää vanhaa konstia, ja laskea kymmeneen.

Sitten meidän ihmisemme pitää kuunnella simpanssia, antaa sen kertoa, mistä oikein on kysymys. Mistä tunne johtuu ja mikä asiassa huolettaa. Sen jälkeen ihmisemme pitää yrittää kuvata tilanne tosiasioilla, loogisesti, ja selostaa se simpanssille, pohdiskella miten tästä mennään järkevästi eteenpäin ja vakuuttaa että tilanne ei ole niin paha kuin simpanssi uskoo. Otetaan tilanteeseen etäisyyttä. Tämä kaikki vie aikaa, jonka kuluessa tunteet rauhoittuvat ja tilanteesta voidaan mennä eteenpäin ihmisen ehdoilla.

Tunteiden säätely ja esimerkiksi yritys hallita omaa vihaa erilaisin tekniikoin ovat osa sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Kun omat tunteet ovat hallinnassa ja tasapainossa, on helpompaa ottaa huomioon toisia ihmisiä, oppia uutta ja elää täysillä.

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia, Tavat Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *