Tapojen noidankehä

Photo by Andrew Preble on Unsplash

Miksi laihtuminen on niin vaikeaa? Miksi minulla on aina niin kiire? Miksi on niin vaikeaa lopettaa tupakanpoltto?

Ennustamisesta sanotaan, että se on vaikeaa, ainakin tulevaisuuden ennustaminen Toinen vaikea asia elämässä on muuttuminen, ainakin itsensä ja tapojensa muuttaminen.

Mistä tapojen muuttamisen vaikeus johtuu? Miksi olemme niin monessa asiassa tapojemme orjia?

Syynä on tapojen (noidan)kehä.

Mikä on tapa?

Tapa on jotain, jota teemme samalla lailla toistuvasti. Erään tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia siitä, miten teemme päivittäin perustuu tapoihin.

Tapa tai rutiini on tietty käyttäytymismalli, jota olet toistanut niin usein, että siitä on tullut lähes automaattista. Joskus sinun pitää jopa hetken kuluttua miettiä, teinkö sen (otinko lääkkeeni?).

Nykyinen elämäsi on aikaisempien tekojesi ja tapojesi summa: millaisessa kunnossa olet, miten onnellinen olet, miten rikas olet, minkälaiset ovat ihmissuhteesi, kaikki perustuvat siihen, mitä olet aikaisemmin tehnyt, mitkä ovat olleet tapasi.

Olemme sitä mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei siksi ole teko, vaan tapa. Aristoteles

Tavat perustuvat ihmisen aivojen toimintaperiaatteisiin. Kun sinulle on muodostunut joku tapa, tilanteeseen liittyvä aivojen aktiviteetin taso laskee. Aivojesi ei tarvitse enää käyttää energiaa sen ratkaisemiseen, miten pitäisi toimia. Sinun ei tarvitse tietoisesti miettiä asiaa. Koska tietoinen ajattelu on aivojen pullonkaula, ne suosivat tapoja ja rutiineja.

Toistetun toiminnan seurauksena tietyt aivoratojen yhteydet vahvistuvat, jolloin tavoista tulee entistä vakiintuneempia.

Tapojen kehä

Tapojen syntymisen ja toteuttamisen takana on neurologinen kehä, jonka ovat tuoneen esiin mm. Charles Duhigg (Tapojen voima) ja James Clear (Atomic Habits).

Jokainen tapa voidaan purkaa tapahtumaketjuun tai palautekehään, jossa on neljä vaihetta: ärsyke, halu, toiminta ja palkinto.

Ensin on joku laukaiseva tekijä, ärsyke, heräte. Se käynnistää tavan. Ärsykettä ei aina edes ehdi tajuta, ennen kuin se jo vaikuttaa.

Puhelimesi antaa äänimerkin, että siihen on tullut viesti.

Ärsyke herättää aikaisemman toimintasi ja kokemustesi mukaan tietyn tarpeen tai halun.  Se on tavan tai rutiinin takana aina oleva motivoiva voima. Ilman tällaista motivaatiota ei ole syytä toimia.  Et kaipaa savukkeen polttamista sinänsä, vaan kaipaat sen mukanaan tuomaa helpotuksen tunnetta. Tai sinulla ei ole tarvetta panna televisiota päälle, vaan saada viihdytystä.

Haluat tietää, mitä viestissä on.

Kolmas vaihe on itse tapa, tai reagointi, toiminta. Se on seurausta ensin ärsykkeestä ja sitten sen synnyttämästä halusta. Se, toteutuuko toiminta, reagoitko ärsykkeeseen, riippuu miten helppoa tai vaikeaa sen toteuttaminen tilanteessa on. Jos et pysty reagoimaan, toimimaan, toteuttamaan tapaa, mitään ei tapahdu.

Otat puhelimen käteesi ja luet viestin.

Lopuksi saat palkinnon. Palkinto aiheuttaa aivoissa mielihyvän tunteen. Se on jokaisen tavan päämäärä ja viimeinen vaihe. Kun olet avannut television, voit uppoutua sen viihteeseen, tai nauttia savukkeen tuottamasta tuntemuksesta. Halu kohdistuu juuri tämän palkinnon saavuttamiseen. Ärsyke herättää huomaamaan tiedossa olevan palkinnon, halusta syntyy motivaatio hankkia palkinto, toiminnalla hankitaan palkinto.

Tunnet tyydytystä, kun tiedät, mitä viestissä oli.

Palkinnoilla on kaksi tarkoitusta, 1) ne antavat meille tyydytystä ja 2) ne opettavat meitä.

Kun aivosi huomaavat, että palkinto on positiivinen, se tuottaa niille tyydytystä ja hyvää oloa, ne haluavat toistaa tavan seuraavallakin kerralla, kun ärsyke ilmaantuu. Kun teemme asioita, joita aivomme pitävät hyödyllisenä, se vapauttaa dopamiinia tämän polun mukana luoden subjektiivisen mielihyvän tunteen. Se saa meidät toistamaan tätä käyttäytymistä.

Näin syntyy tavan kehä. Jos tapa on huono, niin kuin tupakanpoltto, se on noidankehä.

Kategoria(t): Ajattelu, Oppiminen, Tavat Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *