Arvoitus: “Mies makaa pellolla kuolleena. Hänen vierellään on avaamaton paketti. Pellolla ei ole muita. Kuinka hän kuoli?” Vinkki: Mies tiesi kuolevansa, kun hän saapui lähelle paikkaa.
Ajattelu on osa luovuutta
Ajatteleminen ei ole luovuutta. Luovuus vaatii, että myös tehdään jotain, aiempaa paremmin tai eri tavalla. Mutta ajattelu on kuitenkin tärkeä osa luovuutta, siitä kaikki lähtee.
Aivomme ovat rakentuneet niin, että suurin osa päivittäisestä toiminnastamme tapahtuu mutu-tuntumalla. Kun ajamme autoa, toimintamme pohjan muodostaa vuosien mittaan hankittu rutiini. Meillä on suuri itseluottamus ajotaitoomme, sen ajattelu ei normaalisti rasita aivojamme.
Toimimme monessa asiassa lähes automaattisesti, robotin tavoin. Tämä on aivojen ja koko ihmiskehon kannalta energiatehokasta ja siksi aivojen suosimaa.
Mutta kun kohtaamme arkirutiinista poikkeavan tilanteen, joudumme ajattelemaan tietoisesti, järkiperäisesti. Arkielämässä ongelmien ratkaisuun pyrkivä ajattelumme on yleensä lineaarista, suoraviivaisesti etenevää. Sen mukaan etenemme loogisesti asiasta A asiaan B, niin kuin aina ennenkin.
Mutta toisinaan eteemme tuleekin päivän mittaan joku aivan uusi, ennenkokematon tilanne. Siihen ei tunnu löytyvän mitään järkevää, loogista ratkaisua. Meidän pitää ryhtyä ajattelemaan eri tavalla, irtaantua ainakin hetkeksi logiikan rajoitteista.
Lineaarinen (sanotaan myös vertikaalinen) ajattelu ei ole oikea tapa kehittää ja oivaltaa uutta. Usein eteen tulevat tilanteet ovat epälineaarisia, joihin ei löydy loogista, tiedostettua ratkaisua. Vasta rikkomalla urautuneet ajatusmallit voi synnyttää jotakin todella uutta.
Logiikka vie sinut kohdasta A kohtaan B. Mielikuvitus vie sinut kaikkialle. Albert Einstein
Tarvitsemme toisenlaista ajattelua, epälineaarista eli lateraalista ajattelua. Meidän täytyy hypätä pois aikaisemman ajattelun aiheuttamasta urasta ja oppia uusia ajattelun malleja.
Lateraalinen ajattelu
Lateraalinen ajattelu on Edvard de Bonon tunnetuksi tekemä luovan ajattelun muoto.
Lateraalinen ajattelu tarkoittaa ajattelua, jossa asiaa tarkastellaan epätavallisesta näkökulmasta. Vanhaa, tuttua asiaa voi katsoa uudesta suunnasta ja yhdistää siihen liittyviä tekijöitä erilaisella, joskus yllättävälläkin tavalla. Tällöin pyritään rikkomaan perinteisen ajattelun kaavoja ja malleja, ja etsimään uusia.
Lateraalinen ajattelu on taito, jonka voi opetella. Ajattelumme perustuu pitkälti ajan mittaan syntyneisiin rutiineihin, mikä on yleensä luovuuden este. Mutta myös lateraalisesta ajattelusta voi kehittää rutiinin. Sitä auttaa lateraalisen ajattelun menetelmien, mallien ja työkalujen tunteminen ja hallinta, jatkuva harjoittelu ja toisto. Lateraalisesta ajattelusta voi kehittää itselleen hyödyllisen ajattelumallin.
Lateraalinen ajattelu on itseasiassa meille kaikille varsin tuttua, vaikka emme sitä ole sellaiseksi tiedostaneetkaan. Useimmat vitsit nimittäin perustuvat siihen. Vitsien ydin on yleensä juuri jonkin ongelman tai asian yllätyksellisessä, tavanomaisesta poikkeavassa käsittelyssä.
Mies näkee kadulla toisen miehen taluttamassa valtavan isoa koiraa. Hän kysyy: ”Pureeko koirasi?” Toinen mies vastaa: ”Ei, minun koirani ei pure”. Ensimmäinen mies taputtaa silloin koiraa, mutta tämä pureekin häntä käteen. Mies huutaa:” Luulin, että sanoit, ettei koirasi pure.” Toinen mies vastaa: ”Tämä ei ole minun koirani.”
Lateraalista ajattelua vastaava käsite on ajattelu laatikon ulkopuolella, thinking outside the box.
Luovuus ei ole tekniikkaa. Mutta luovaa ajattelua ja luovuutta on mahdollista edistää käyttämällä eräitä koeteltuja tekniikoita.
Tekniikoita ja menetelmiä, joiden avulla voi hypätä pois lineaarisen ajattelun kehästä, on paljon. Kaikkia ei tarvitse hallita, riittää kun osaat muutamia, joita jatkuvasti käyttämällä pystyt kehittämään tarvittaessa käyttöön otettaviksi työkaluiksi, rutiineiksi. Edward de Bonon mukaan meidän tulisi vahvistaa lateraalisen ajattelun ”lihastamme” jatkuvasti.
Lateraalisen ajattelun tekniikoita
Lateraalinen ajattelu nojautuu erilaisiin tapoihin kyseenalaistaa ongelmassa esiintyviä piirteitä, esimerkiksi:
- Listaa olettamukset – kun sinulla on edessäsi kysymys tai ongelma, kirjaa ylös siihen luonnostaan liittyvät olettamukset.
- Pue normaali ratkaisu sanoiksi – kysy itseltäsi, mikä olisi suoraviivainen ja selkeä lähestymistapa. Kirjaa ilmeiset, yksinkertaiset ratkaisut. Sitten kyseenalaista tavanomainen: Mikä muu voisi toimia?
- Kyseenalaistaminen ja haastaminen – yritä kirjoittaa kysymys uudelleen tai järjestää ongelmaan liittyvät tekijät eri tavalla. Kyseenalaista ja haasta itsestään selvät ajatukset. Kysy: Mitä jos näin ei olisikaan tai Miksi näin on?
- Aloita takaperin – usein ongelman ratkaisua helpottaa, kun aloitat ratkaisusta ja yrität edetä taaksepäin.
- Muuta lähestymiskulmaa – saadaksesi lateraalisen ajattelun käyntiin, voit kuvitella olevasi joku toinen, joka yrittää ratkaista ongelmaa.
- Provosointi – etsi mielettömiä ja mahdottomalta tuntuvia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Kärjistäen provosoimme ajattelumme etsimään aivan uusia ratkaisuja.
- Sattuman hyödyntäminen – tuo tilanteeseen täysin sattumanvaraisen sana, vaikka jostakin lehdestä tai kirjasta, se voi johtaa aivan yllättävään suuntaan. Outo muuttuja tai sana synnyttää uusia mielleyhtymiä, jotka voivat avata tien erilaiseen ratkaisuun.
Muita luovan ongelmanratkaisun työkaluja ovat mm. erilaiset ryhmätyöskentelytavat (aivoriihi, tuplatiimi ja synektiikka), mindmap, kysymyslistat jne.
Arvoituksen ratkaisu: Mies oli hypännyt lentokoneesta, eikä laskuvarjo auennut.