Helpompia valintoja

Ruuan valinta ravintolassa, uuden puhelimen valinta, hotellin valinta matkoille lähdettäessä. Tuttuja ja tavallisia valinta- ja päätöstilanteita kaikille.

Sitten on suurempia ja ei-jokapäiväisiä päätöksiä: auton osto, työpaikan vaihto, asunnon osto.

Joskus valinta on helppoa, toisinaan taas joutuu miettimään pitkään.

Elämä on täynnä valintoja, ja mitä isompia ne ovat ja mitä enemmän vaihtoehtoja meillä on, sitä vaikeammaksi päätökset muuttuvat.

Aivomme ovat melko binäärisiä. Ne voivat reagoida hyvin nopeasti, kun niillä on kaksi vaihtoehtoa, varsinkin kun toinen on selvästi parempi. Kun vaihtoehtoja on enemmän, päätökset ovat vaikeampia. Emme tiedä, mikä on selvästi parempi, ja tutkimukset osoittavat, että useimmat ihmiset eivät valitse ollenkaan, kun heille esitetään useita yhtä hyviä vaihtoehtoja.

Peukalosäännöt auttavat

Meillä kaikilla on peukalosääntöjä päätöksentekoon. Suurin osa niistä on niin juurtunut ajatteluumme, ettemme edes tunnista niitä valintoja tehdessämme. Valitsemme yleensä jäätelömme ja oluemme sen enempää pohtimatta. Osa valinnoista on hyviä ja perusteltuja. Meillä voi olla kuitenkin myös huonoja toimintamalleja, joiden seurauksista kärsimme. Teemme virheitä, kun emme ota faktoja riittävästi huomioon tai annamme ajatteluharhojen vaikuttaa päätökseen.

Peukalosäännöt auttavat kuitenkin valinnoissa. Ne tekevät päätöksenteosta nopeampaa, helpompaa ja vähemmän tahdonvoimaa vievää.

Millä kriteereillä valitset ruuan ravintolassa? Kaikki olemme varmaan kokeneet tilanteen, jossa seurueen eri henkilöt miettivät ja miettivät, toiset alkavat hermostua eikä päätöksiä tahdo tulla. Ruuan valintaankin voi kehittää oman peukalosäännön, joka nopeuttaa päätöksentekoa. Kriteereinä voivat olla: ruuan luonne (kala, liha, kasvis), hinta, mausteisuus, annoksen koko, mitä muut ottavat, ensimmäinen hyvältä tuntuva, mitä otin edellisellä kerralla.

Tunnettu päätöksenteon tutkija ja psykologi Gerd Gigerenzer on kertonut eräästä omasta peukalosäännöstään. Kun hän luentomatkoillaan menee vieraassa maassa uuteen ravintolaan, hän ei ala käydä läpi ruokalistaa ja arvuutella, mikä voi olla hyvää. Hän kysyy tarjoilijalta, mitä tämä itse söisi siellä tuona päivänä. Ei sitä mitä hän suosittelisi, koska siihen sisältyy riski, että tarjoilija alkaa ajatella liikaa kysyjän taustaa yms. Hän kyllä tietää mitä keittiössä on sinä päivänä hyvää.

Yleensä ei ole olemassa vain “yhtä oikeaa” valintaa.

Nopeus voi olla tärkeää, mutta lopulta se, mitä teet, merkitsee enemmän kuin kuinka nopeasti etenet. Sen tähden sinun pitää ottaa aikaa päättää, mitä tehdä, ja sitten sitoutua toteutukseen. Päätöksenteko on strategiaa. Toimeenpano on taktiikkaa. Niitä ei pidä sekoittaa. Ajattele hitaasti, mutta ole nopea sitten kun sen aika on.

Esimerkki peukalosäännöstä: Kerrotaan tarinaa miehestä, joka ryhtyi etsimään numeroon 48 päättyvää arpaa. Hän löysi ja osti arvan ja voitti sillä päävoiton. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän oli valinnut juuri tuon erityisen numeron arpaansa, hän vastasi: ”Näin seitsemänä yönä peräkkäin unta numerosta 7. Ja 7 kertaa 7 on 48.”

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia, Tuottavuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *