Miksi tosiasiat eivät muuta mieltämme?

Jos tosiasiat ja teoria eivät sovi yhteen, muuta tosiasioita. Albert Einstein

Presidentti Donald Trump suhtautuu tunnetusti tosiasioihin suurpiirteisesti. Tosiasiat ovat hänelle vain mielipiteitä, joita voi muuttaa ja käyttää tilanteen mukaan. Tosiasioiden huomioimatta jättäminen ja vääristä mielipiteistä kiinni pitäminen aiheuttavat aina suurta hämmennystä julkisuudessa, kun puhutaan Trumpista ja hänen kannattajistaan.

Mutta oletko varma ettet itse tee jossakin asiassa samaa virhettä? Et voi olla tästä varma, koska meillä kaikilla on sama ongelma. Pidämme itsepintaisesti kiinni joistakin tosiasioiden vastaisista mielipiteistämme.

Mistä on kysymys? Miksi tosiasiat eivät muuta mieltämme? Miksi uskomme vääriin tai epätarkkoihin ajatuksiin? Kuinka tällainen toiminta hyödyttää meitä?

Taustalla on erityisesti kaksi ihmisen ajatteluun liittyvää piirrettä.

  1. Ihminen tekee mielipiteistään ja uskomuksistaan osan identiteettiään. Ne ovat osa häntä, ne ovat kuin muuri, joka suojaa häntä ulkoisia uhkia vastaan. Kun joku yrittää asettaa hänen mielipiteensä kyseenalaisiksi, se koetaan hyökkäyksenä hänen muuriaan, identiteettiään vastaan. Siksi hän vastustaa, ainakin aluksi, kaikin keinoin tätä hyökkäystä. Hän ei edes kunnolla paneudu muiden argumenttien sisältöön tai järkevyyteen. Kyse ei ole tosiasioista vaan tunteista: syvien uskomusten kyseenalaistaminen voi uhata koko identiteettiä. Mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kysymys, sitä tiukemmin hän pitää kiinni mielipiteistään.

Kun vastakkaiset tosiasiat haastavat identiteettisi, aivosi havaitsevat tämän psykologisen uhan ja suojaavat sinua ikään kuin kysymyksessä olisi todellinen fyysinen uhka. Se, että yrittää arvioida vastakkaisten mielipiteiden erilaisia näkökantoja puolesta ja vastaan, vaatii valtavia ponnisteluja. Aivosi optimoivat ja keksivät ratkaisuun nopeamman oikotien. Koska vaatii liian paljon työtä arvioida ristiriitaisia tietoja ja selvittää mikä oikein, on helpompaa etsiä kaksi tai kolme asiaa nykyisen näkökulmasi tukemiseksi.

Ihmiset ovat parhaimmillaan suodattaessaan uutta tietoa niin, että heidän vanhat käsityksensä pysyvät ennallaan. Vahvistusharha saa ihmisen hylkäämään omia ennakkokäsityksiään kyseenalaistavat todisteet ja jättää jäljelle niitä tukevat. Me emme käytä tietoa muodostaaksemme uskomuksia. Me muodostamme ensin uskomuksen ja siihen perustuen valitsemme, mitä tietoa hyväksymme.

  1. Toinen piirre liittyy ihmisen sosiaalisuuteen. Ihmisillä on voimakas halu kuulua johonkin. Kun kuulumme johonkin ystäväpiiriin, ryhmään, heimoon, perheeseen, puolueeseen, kansakuntaan, se antaa meille yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden tunteen. Tuohon ryhmään kuulumisen katsotaan yleensä edellyttävän, että omaksuu myös sen yhteiset arvot, tavoitteet, uskomukset ja mielipiteet. Totuus ja tarkkuus eivät ole ainoita ihmismielen kannalta tärkeitä asioita. Emme aina usko asioihin, koska ne ovat oikein. Joskus uskomme asioihin, koska ne saavat meidät näyttämään hyviltä ihmisistä, joista välitämme ja joiden muodostamaan ryhmään kuulumme.

Pidämme kiinni vääristä uskomuksista, mielipiteistä, koska ne ovat hyödyllisiä sosiaalisessa mielessä, vaikka ne eivät olisikaan sitä tosiasiallisesti. Kun meidän on valittava, valitsemme oman ryhmämme, ystävämme tai perheemme tosiasioiden sijaan. Siihen, miten suhtaudumme meille esitettyjen ajatusten järkevyyteen, vaikuttaa myös se, sopivatko ne esimerkiksi meidän poliittiseen kantaamme.

Tosiasiat eivät muuta mieltämme. Ystävyys muuttaa. On tutkittu, että ihmiset, jotka todennäköisimmin saavat meidät muuttamaan mielemme, ovat samaa mieltä kanssamme 98 prosentissa aiheista.

Vaikeimmatkin aiheet voidaan selittää hidasälyiselle miehelle, jos hän ei ole vielä muodostanut käsitystä niistä; mutta yksinkertaisintakaan asiaa ei voida tehdä älykkäälle ihmiselle selväksi, jos tämä on vakuuttunut siitä, että hän tietää jo ilman epäilyn varjoakaan, mitä hänelle esitetään. Leo Tolstoi

Kategoria(t): Ajattelu, Persoonallisuus, Psykologia Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *