Vuonna 2019 uransa lopettaneen hiihtäjä Matti Heikkisen uran suurin saavutus on kultamitali 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Oslon MM-kilpailuissa 2011. Aikaisemmin vuoden 2009 MM-kisoissa Liberecissä hän oli voittanut pronssia 15 kilometrin perinteisellä ja 4 × 10 kilometrin viestissä.
Maailmanmestaruuden jälkeen kehitys tuntui pysähtyneen. Vasta uransa ehtoopuolella vuonna 2016 hän löysi jälleen uuden alun. (YLE) Hän päätti selvittää, mihin norjalaisten hiihtäjien menestys perustui ja olisiko siitä hänelle apua. Heikkinen muutti perheineen kuukaudeksi Osloon, pääsi tutustumaan Norjan urheilun pyhimpään, Olympiatoppeniin, ja harjoitteli maajoukkueen kanssa heidän avausleirillään.
”Jos haluat olla maailman paras, toimi sen mukaisesti.” Tuohon lauseeseen kiteytyi Heikkisen huippu-urheilufilosofia. Jos haluaa olla huippu, pitää mennä huippujen luo. Nähdä ja kokea, miten he harjoittelevat ja haistaa heidän hikensä. Siksi Heikkinen halusi päästä kokemaan lähempää Norjan maajoukkueen toimintaa.
Hän sanoo, että oli käänteentekevä hetki, kun näki, mitä se vaatimus- ja toiminnan taso oli jo toukokuussa ja minkälaisessa fyysisessä tilassa urheilijat olivat. Se avasi todella paljon silmiä. ”Kun se porukka lähti rullilla liikkeelle, niin minua pelotti.” Silloin hän ymmärsi, että vuosikymmenten rääkistä huolimatta hänen perustasonsa oli paljon heikompi kuin Norjan parhaiden yksilöiden. Eikä vuoden 2011 maailmanmestari saisi eroa kiinni, ellei hän panostaisi entistä enemmän.
Saamiensa ideoiden ja hyvän harjoituskauden jälkeen Heikkinen voittikin vielä Lahden MM-kilpailuissa 2017 pronssia 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa.
Tarkoituksellinen harjoittelu
Matti Heikkisen tarinassa näkyvät tarkoituksellisen harjoittelun perusasiat. Se on ydinasiaa myös 10 000 tunnin säännössä, joka on alkuaan ruotsalaisen psykologian professorin K. Anders Ericssonin 1990-luvulla esittämä teoria. Ericsson totesi tutkimuksissaan, että jokainen tutkittu maailman huipputekijä oli harjoitellut omalla alallaan tarkoituksellisesti vähintään kymmenentuhatta tuntia.
On kuitenkin olemassa oikea tapa ja paljon vääriä tapoja käyttää aikaa. Pitkät päivät eivät sinänsä ole kovaa työtä eivätkä tarkoituksellista harjoittelua. Ne ovat vain pitkiä päiviä. Vain tarkoituksellinen kova työ, harjoittelu, jossa on riittävästi määrää, laatua ja palautetta, on kyvykkyyden perusta.
Anders Ericssonin ja Robert Poolin mukaan tarkoituksellisen harjoittelun periaatteet ovat:
- Kirkkaat tavoitteet. Kehittyminen tarvitsee selkeän suunnan ja kohteen. Vain niiden avulla voi arvioida edistymistä.
- Tavoitteen mukainen harjoittelu. Keskitytään tiettyjen suorituskyvyn osien parantamiseen ja yksityiskohtien hiomiseen.
- Mukana valmentaja. Asiantunteva valmennus tuo mukaan uusimman tietouden ja auttaa harjoittelemaan tarkoituksenmukaisesti.
- Sisäinen palaute. Valmennus kehittää yksityiskohtaisia ja tehokkaita ajattelumalleja, jotka opastavat sinua tekemisissäsi tai miten ja miksi epäonnistut. Se pitää motivoituneena jatkuvilla edistymisen merkeillä.
Tärkeä osatekijä oikeanlaisessa tarkoituksellisessa harjoittelussa on oikeanlainen palaute. Ehkä suurin ero tarkoituksellisen harjoittelun ja pelkän toiston välillä onkin palautteessa.
Eräs syy, miksi kehittymään pyrkivät urheilijat haluavat harjoitteluunsa apua huppuvalmentajilta, on palautteessa. He eivät ainoastaan halua neuvoja harjoittelujaksoihin. Paljon tärkeämpää on, että huippuvalmentajat pystyvät suunnittelemaan harjoitukset niin, että niihin on kytketty mukaan palaute, joka johtaa automaattisesti harjoitteen uudelleen säätämiseen.
Matti Heikkinen oli 2016 jo niin kokenut hiihtäjä, että hän pystyi itse saamaan harjoituksestaan palautetta. Heikkinen teki tilanneanalyysiä itselleen välillä viikoittain, tarvittaessa päivittäin. Kun hän oli jäsennellyt asiat itselleen, hänen piti toimia tavoitteen mukaisesti. Minkään tekosyyn tai asian taakse ei voinut piiloutua.
Tärkeintä hänen mukaansa on objektiivisuus ja kriittisyys omaan tekemiseen, virheet ja heikkoudet pitää pystyä myöntämään rehellisesti. Kritiikki satuttaa aina hetken, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden kehittyä.
Voittajia ei synny. Heidät tehdään. Matthew Syed