Elämää sääntökirjan mukaan

Suomalaistenkin elämä on näinä aikoina enemmän säännösteltyä kuin aikaisemmin. Ei saa tehdä sitä ja tätä, pitää tehdä niin ja näin.

Kaikkea mitä vielä kolme kuukautta sitten pidimme normaalina ja asiaankuuluvana ei enää saakaan tehdä.

Olemme joutuneet koronaviruksen vuoksi muuttamaan elintapojamme ja noudattamaan meille uusia sääntöjä. Meidän on ainakin osittain elettävä enemmän kuin ennen jonkun muun antamien sääntöjen mukaan.

Mutta meillä on edelleen varmasti myös omia sääntöjämme, joita emme, ainakaan kaikkia, ehkä ole tietoisesti asettaneet tai edes huomanneet.  Ne kuitenkin säätelevät omaa elämäämme joka päivä. Ne ovat ajan mittaan omaksumiamme nyrkkisääntöjä tai päivittäisiä rutiineja ja tapoja tai periaatteita.

Olemme omaksuneet ne voidaksemme navigoida monimutkaisessa maailmassa ilman, että joka tilanteessa pitää miettiä, mitä nyt on järkevää tehdä. Meillä jokaisella on oma sääntökirjamme, ei painettuna vaan mielessämme. Toisilla se täysin tietoista, toisilla alitajunnassa. Mutta jostain ne tulevat mieleen, kun sääntöjä, ohjeita miten toimia, tarvitset.

Nyt on todettu, että eräs maailman tunnetuimmista nyrkkisäännöistä, 80/20 sääntö, saattaa päteä myös koronan suhteen. Erään tutkimuksen mukaan nimittäin noin kymmenen prosenttia viruksen kantajista on vastuussa 80 prosentista kaikkia tartuntoja.

Joskus sääntömme ovat selkeitä, kuten: Säästän ja sijoitan osakkeisiin joka kuukausi 200 euroa, joskus epämääräisempiä, kuten: Yritän säästää joka kuukausi vähän. Mitä selkeämpiä sääntömme (tapamme, rutiinimme) ovat, sitä paremmin ne toimivat ja sitä parempia tuloksia saamme.

Nyt olemme kuitenkin joutuneet muuttamaan monia omia sääntöjämme, yhteisten tai valtiovallan antamien uusien sääntöjen tieltä. Toivottavasti kuitenkin väliaikaisesti, ajattelevat useimmat. Mutta pessimistit pohtivat jo, miten maailma on muuttunut lopullisesti erilaiseksi, huonommaksi. Onko enää paluuta edes jokavuotiselle etelänmatkalle? Ja ovatko festarit vain muisto tämän jälkeen?

Mutta jatkuvuuden ja oman mielenrauhan säilyttämiseksi on jokaisen syytä miettiä ja kerrata omat vanhat turvalliset sääntönsä, joihin voi edelleen turvautua, ja jatkaa pahimman mentyä ohi entistä vakaata (?) elämäänsä. Ja jos korona-aikana on löytänyt pakon edessä uusia ja hyväksi havaittuja sääntöjä, uusia tapoja ja rutiineja, voi lisätä myös ne mukaan sääntökirjaansa.

Kannattaa kuitenkin aina välillä tarkistaa, että pelaat riittävästi omilla säännöilläsi, etkä anna muiden sääntöjen ohjata sinua liikaa.

Ja muista sääntö nro 3: Jotkut asiat ovat elämässä tärkeitä, mutta suurin osa ei ole.

Kategoria(t): Ajattelu, Oppiminen, Tavat Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *