Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa. Nalle Puh
Jonkin tapahtuman, tilanteen tai asian ennakointi ja odotus on yleensä emotionaalisesti voimakkaampaa kuin itse tapahtuma. Se pätee sekä myönteisiin, positiivisiin asioihin että ikäviin, negatiivisiin asioihin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ennakointiin ja odotukseen liittyy niin voimakas tunne, että ihmiset ovat onnellisempia esimerkiksi lomaa odottaessaan kuin sitten myöhemmin lomalla ollessaan tai lomaa muistellessaan.
Sama pätee myös joulun odotukseen, ainakin lapsilla ja lapsenmielisillä. Pitkä joulun, joulupukin, lahjojen ja jouluruokien odotus on parasta joulussa. Itse joulu on nopeasti ohi.
Meidän mielemme liittää ennakoidessaan johonkin tulevaan, yleensä positiiviseen, tapahtumaan kaikkea siihen liittyvää hyvää ja mukavaa, onnellisuutta tuovia asioita, jättäen pois kaiken negatiivisen. Silloin tulevasta tapahtumasta tulee ”liian hyvä ollakseen totta”, niin kuin se sitten todellisuudessa onkin.
Sama pätee käänteisesti ikäviin ja negatiivisiin tapahtumiin. Mielemme, mielikuvituksemme liittää niihin kaikki mahdolliset huonot asiat, mitä siihen liittyen voi tapahtua, ja tekee tapahtumasta todella kaamean. Todellisuudessa tapahtuma ei olekaan niin kauhea ja menee ohi nopeasti.
Odotuksesta nauttiminen riippuu siitä, mitä odotamme. On selvää, että juurikanavan hoidon odottaminen ei ole kovin nautinnollista.
Lisäksi on todettu, että jonkin tapahtuman odottaminen tuottaa enemmän mielihyvää kuin jonkin esineen, kuten uuden puhelimen, odottaminen. Konserttilippujen varaaminen kesäksi tai lomamatkan varaaminen muutaman kuukauden päähän antavat pitkään hyvinvoinnin tunteita. Odottaminen on suuri osa koko hauskuudesta.
Dopamiinin vaikutus
Odottamiseen ja tapahtumien ennakointiin liittyy dopamiinistimulaatio. Dopamiini on aivojen tuottama välittäjäaine, joka säätelee mielihyvää ja palkitsevuuden tunteita. Ihmisellä on taipumus luonnostaan etsiytyä toimintaan, jonka kokee miellyttävänä ja nautintoa tuottavana. Tällainen toiminta vapauttaa aivoissa dopamiinia. Se tapahtuu, kun koemme tai pelkästään odotamme hyviä asioita. Dopamiini ohjaa meitä pois itsellemme haitallisesta toiminnasta, kohti onnellisuutta ja nautittavaa elämää.
Dopamiini vaikuttaa keskeisesti aivojen ”palkitsemiskeskuksissa”. Mikä tahansa mielihyvää tuottava asia tuottaa aivoissa enemmän dopamiinia hermosolujen väliseen kemialliseen viestinsiirtoon. Ja ihmisen aivot haluavat aina lisää dopamiinia, joten kun meillä ei vielä ole varsinaista tapahtumaa tai asiaa käsillä, odotamme ja ajattelemme sitä, mikä ajaa saman asian.
Eikä ole väliä, oletko optimisti vai pessimisti; aivot on kytketty ennakoimaan positiivisia kokemuksia.
Perille pääsemisen harha
Kysymyksessä on samanlainen ilmiö, josta Harvardin yliopiston psykologian professori Tal Ben-Shahar käyttää termiä perille pääsemisen harha.
Vaikka periaatteessa tavoitteeseen pääseminen tuottaakin suurta tyydytystä ja epäonnistuminen aiheuttaa pettymystä ja epätoivoa, nämä tunteet ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia. Jonkin ajan kuluttua tavoitteen saavuttamisen synnyttämä hyvän olon tunne häviää ja elämä on yhtä onnetonta (tai onnellista) kuin ennenkin. Usein tavoitteen saavuttamisen jälkeen tulee tyhjä olo. Tavoitteen saavuttaminen ei tuota niin voimakasta tyydytystä kuin on kuvitellut.
Haluan toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista Joulua
