Korona – mahdollisuus muutokseen

Kun emme enää pysty muuttamaan tilannetta, se haastaa meidät muuttamaan itseämme. Holokaustista selviytynyt Victor Frankl

Kaikissa asioissa voi nähdä hyvät puolet ja huonot puolet. Myönteinen ajattelu auttaa pääsemään kriiseistä paremmin yli.

Koronaviruksen aiheuttamien poikkeuksellisten olojen aika tullee kestämään useamman kuukauden, mutta joskus se loppuu. Elämä jatkuu. Jatkuuko se entisellään, on monesta asiasta kiinni, myös sinusta itsestäsi.

Kriisi vaikuttaa lähikuukaudet tavalla tai toisella jokaisen elämään. Voimme sairastua itse, olla karanteenissa, tehdä etätyötä, joutua lomautetuksi ja muuten katsoa viisaammaksi pysytellä kotona. Kaikkien elämä on kuitenkin nyt erilaista.

Kriisit ovat usein muutoksen kohtia ihmisen elämässä. Moni aikaisemmin mahdottomaltakin tuntunut asia voi sen myötä muuttua jokapäiväiseksi, tavalliseksi.

Älä anna kriisin mennä hukkaan?

Voimme ajatella kriisiä myös tilaisuutena, mahdollisuutena muuttua. Meillä on nyt joka tapauksessa, vapaa-ajan viettomahdollisuuksienkin kaventuessa, enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Silloin voisimme etsiä uusia tapoja elää, kasvaa, kehittyä, tehdä sellaisia muutoksia elämäämme, joita ehkä olemme pitkään miettineet.

Uusien tapojen, rutiinien oppimisen ja kehittämisen suurin este on pelko tai epävarmuus muutoksen onnistumisesta. Jaksanko, viitsinkö, kannattaako se?

Yksi keino ylittää aloittamisen kynnys on päättää, että kokeilen jotakin uutta asiaa, tapaa, vaikkapa kuukauden ajan, 30 päivää. Silloin aloittamiseen ei liity enää tuskaa ikuisuuteen jatkuvasta sitoutumisesta. Savukkeiden polttamisesta joskus eroon päässeenä tiedän, että on vielä suhteellisen helppoa sitoutua olemaan polttamatta päivän, viikon tai jopa kuukauden. Ongelma on usein sana pysyvä tai lopullisesti.

Toinen esimerkki on kuntoilu. Haluat kuntoilla enemmän.  Mutta monet kamppailevat tämän tavan kanssa, koska on vaikea kuvitella kuntoilevansa muutaman päivän viikossa koko loppuelämänsä.

Tee siis päätös, että lupaat itsellesi aloittaa uuden hyvän tavan, rutiinin, ja kokeilla sitä 30 päivän ajan. Asia, jota päätät kokeilla ja joka sopii korona-ajan kriisin tilanteeseen, voi olla lähes mitä tahansa:

  • kävelet 5000 (10000) askelta joka päivä
  • hymyilet päivän aikana 10 kertaa (peilille, itsellesi, puolisollesi, vastaantuleville)
  • opettelet käyttämään kahta uutta vieraan kielen sanaa päivässä
  • harjoitat meditaatiota/mindfulnessia/syvähengitystä 10 minuuttia päivässä
  • soitat yhdelle vanhalle tuttavalle joka päivä
  • jnpp.

Lisää hyviä ideoita löytyy paljon. Ja joitakin asioita sinulla on varmasti jo valmiina mielessäsi.

Miten kannattaa menetellä

Jotta saat kokeilustasi kaiken hyödyn, sitä kannattaa vähän suunnitella etukäteen.

Kokoa ja kirjaa seuraavat asiat päiväkirjaasi, muistikirjaan tai vain paperille:

  1. Syy miksi. On tarpeen perustella itsellesi, miksi tämä tapa on sinulle henkilökohtaisesti tärkeä. Se on kaiken motivaation perusta.
  2. Kuvaus. Kirjaa muistiin lyhyt kuvaus tästä tavasta, sen eri vaiheista ja toiminnoista. Siihen kannattaa sisällyttää myös kaikki tarvittavat välineet, esineet ja ympäristön liittyvät asiat, jotka auttavat tai estävät tätä uutta tapaa.
  3. Esteet. Yritä etukäteen tunnistaa kaikki asiat, jotka vaikeuttavat muutosta, tavan luomista. Kun niitä tulee esiin, kirjoita ne ylös. Ja kirjaa myös miten ja milloin, missä tilanteissa niitä esiintyy.
  4. Tulokset. Seuraa menestystäsi päivittäin jollain sopivalla mittarilla: kyllä/ei (teinkö tänään), määrä, aika, tms. Päivittäinen mittari on avain pysyvän tavan muodostamiseen. Voi olla päivä tai päiviä, jolloin ei kerta kaikkiaan pysty tai jaksa, mutta älä lannistu, jatka seuraavana päivänä. Menestys ei tapahdu yhdessä yössä. Edistymisen seuraaminen lisää myös motivaatiota.
  5. Arvio. Kuukauden kuluttua päätät, jatkatko vai et. Tuumaile ja analysoi hetki tuloksia. Auttoiko tapa, paransiko se elämääni jossain suhteessa? Voinko tehdä sitä jollain toisella tavalla? Teinkö itse kaikkeni?

Sinulla on periaatteessa kolme vaihtoehtoa. 1) Jatkat tapaa ja teet siitä pysyvän muutoksen. 2) Muutat sitä; jos teet sitä hieman toisin, se voi toimia paremmin. 3) Lopetat sen; tapa ei sinun kohdallasi osoittautunut hyväksi.

Uusia tapoja ja erityisesti suuria muutoksia ei kannata yrittää omaksua enempää kuin yksi kerralla. Vasta kun joku tapa on vakiintunut, on uuden aika.

Yksi pienikin oikeansuuntainen muutos tuo yleensä mukanaan muita uusia, hyviä asioita (sekä hyvät että huonot tavat kasaantuvat) ja voi muuttaa elämääsi yllättävään suuntaan.

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Psykologia, Tavat | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Ihmisen uusin elin tekee meistä tyhmempiä

Evoluutio on jatkuvaa. Nykyajan ihmiselle on kehittymässä tai jo kehittynyt uusi elin. Se on puh-elin. Tämä uusi elin kulkee jo ihmisen mukana aamusta iltaan. Monilla se vieressä nukkuessakin. Se on mukana kaikessa. Jos se katoaa, ihminen on hukassa. Se ei vielä ole liittynyt anatomisesti ihmiseen, mutta kehitys vie vääjäämättä siihen suuntaan. Ehkä jo seuraava sukupolvi tuntee puh-elimen vain implanttina päässä.

Me kaikki varmaan tiedämme, minkälaisia jotkin yhteiset tapaamiset tai kokoukset voivat nykyään olla huonoimmillaan. Joku puhuu tai esittelee jotain mielestään tärkeää asiaa (tai pitäisihän sen olla tärkeää kaikkien mielestä, kun kerran on kokoonnuttu yhteen), ja samanaikaisesti suuri tai suurin osa osallistujista näprää tai ainakin pitää silmällä puhelintaan.

Mutta puhelinta ei edes tarvitse pitää kädessään, kun se jo vaikuttaa kielteisesti. Se on sellaisenaan suuri este keskittymiselle.

Meistä on tulossa tyhmempiä?

Tutkimukset osoittavat, että älyllinen kapasiteettisi vähenee merkittävästi, kun älypuhelin on pelkästään ulottuvilla. Eräässä kokeessa osallistujat suorittivat useita testejä, jotka mitattiin käytettävissä olevaa henkistä kapasiteettia, aivojen kykyä omaksua ja käsitellä tietoja. Eli juuri sitä, mitä ihmisten pitäisi tehdä kokouksissa. Kaikki osallistujat käänsivät puhelimensa äänettömiksi. Sitten yksi ryhmä laittoi puhelimensa kuvapuoli alaspäin pöydälle. Toinen ryhmä laittoi ne taskuunsa tai laukkuunsa. Kolmas ryhmä jätti puhelimensa toiseen huoneeseen.

Mikä oli lopputulos? Ihmiset, joiden puhelimet olivat toisessa huoneessa, suoriutuivat huomattavasti paremmin kuin ihmiset, joiden puhelin oli pöydällä, ja hieman paremmin kuin ne, jotka laittoivat puhelimensa taskuun tai laukkuunsa.

Jo puhelimen pitäminen lähellä vaikuttaa henkiseen suorituskykyyn, vaikka osallistujat ilmoittivat kiinnittävänsä täyden huomionsa testeihin. Ja vaikka kukaan ei antanut periksi kiusaukselle tarkistaa puhelintaan. Tutkijoiden mukaan näemme lineaarisen kehityskulun, joka viittaa siihen, että kun älypuhelin muuttuu näkyvämmäksi, osallistujien käytettävissä oleva henkinen kapasiteetti vähenee. Pelkkä älypuhelimen läsnäolo riittää vähentämään älyllistä kapasiteettia.

Tietoinen mielesi ei ajattele älypuhelintasi, mutta se prosessi, joka vaatii itseäsi olemaan ajattelematta jotain, käyttää rajoitettuja henkisiä resurssejasi. Meistä tulee tyhmempiä.

Olemme kaikki syntyneet tietämättömiä, mutta on tehtävä kovasti töitä pysyäkseen tyhmänä. Benjamin Franklin

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , | 2 kommenttia

Jos haluat olla maailman paras, toimi sen mukaisesti

Matti Heikkinen

Vuonna 2019 uransa lopettaneen hiihtäjä Matti Heikkisen uran suurin saavutus on kultamitali 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Oslon MM-kilpailuissa 2011. Aikaisemmin vuoden 2009 MM-kisoissa Liberecissä hän oli voittanut pronssia 15 kilometrin perinteisellä ja 4 × 10 kilometrin viestissä.

Maailmanmestaruuden jälkeen kehitys tuntui pysähtyneen.  Vasta uransa ehtoopuolella vuonna 2016 hän löysi jälleen uuden alun. (YLE) Hän päätti selvittää, mihin norjalaisten hiihtäjien menestys perustui ja olisiko siitä hänelle apua. Heikkinen muutti perheineen kuukaudeksi Osloon, pääsi tutustumaan Norjan urheilun pyhimpään, Olympiatoppeniin, ja harjoitteli maajoukkueen kanssa heidän avausleirillään.

”Jos haluat olla maailman paras, toimi sen mukaisesti.” Tuohon lauseeseen kiteytyi Heikkisen huippu-urheilufilosofia. Jos haluaa olla huippu, pitää mennä huippujen luo. Nähdä ja kokea, miten he harjoittelevat ja haistaa heidän hikensä. Siksi Heikkinen halusi päästä kokemaan lähempää Norjan maajoukkueen toimintaa.

Hän sanoo, että oli käänteentekevä hetki, kun näki, mitä se vaatimus- ja toiminnan taso oli jo toukokuussa ja minkälaisessa fyysisessä tilassa urheilijat olivat. Se avasi todella paljon silmiä. ”Kun se porukka lähti rullilla liikkeelle, niin minua pelotti.” Silloin hän ymmärsi, että vuosikymmenten rääkistä huolimatta hänen perustasonsa oli paljon heikompi kuin Norjan parhaiden yksilöiden. Eikä vuoden 2011 maailmanmestari saisi eroa kiinni, ellei hän panostaisi entistä enemmän.

Saamiensa ideoiden ja hyvän harjoituskauden jälkeen Heikkinen voittikin vielä Lahden MM-kilpailuissa 2017 pronssia 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa.

Tarkoituksellinen harjoittelu

Matti Heikkisen tarinassa näkyvät tarkoituksellisen harjoittelun perusasiat. Se on ydinasiaa myös 10 000 tunnin säännössä, joka on alkuaan ruotsalaisen psykologian professorin K. Anders Ericssonin 1990-luvulla esittämä teoria. Ericsson totesi tutkimuksissaan, että jokainen tutkittu maailman huipputekijä oli harjoitellut omalla alallaan tarkoituksellisesti vähintään kymmenentuhatta tuntia.

On kuitenkin olemassa oikea tapa ja paljon vääriä tapoja käyttää aikaa. Pitkät päivät eivät sinänsä ole kovaa työtä eivätkä tarkoituksellista harjoittelua. Ne ovat vain pitkiä päiviä. Vain tarkoituksellinen kova työ, harjoittelu, jossa on riittävästi määrää, laatua ja palautetta, on kyvykkyyden perusta.

Anders Ericssonin ja Robert Poolin mukaan tarkoituksellisen harjoittelun periaatteet ovat:

  • Kirkkaat tavoitteet. Kehittyminen tarvitsee selkeän suunnan ja kohteen. Vain niiden avulla voi arvioida edistymistä.
  • Tavoitteen mukainen harjoittelu. Keskitytään tiettyjen suorituskyvyn osien parantamiseen ja yksityiskohtien hiomiseen.
  • Mukana valmentaja. Asiantunteva valmennus tuo mukaan uusimman tietouden ja auttaa harjoittelemaan tarkoituksenmukaisesti.
  • Sisäinen palaute.  Valmennus kehittää yksityiskohtaisia ja tehokkaita ajattelumalleja, jotka opastavat sinua tekemisissäsi tai miten ja miksi epäonnistut. Se pitää motivoituneena jatkuvilla edistymisen merkeillä.

Tärkeä osatekijä oikeanlaisessa tarkoituksellisessa harjoittelussa on oikeanlainen palaute.  Ehkä suurin ero tarkoituksellisen harjoittelun ja pelkän toiston välillä onkin palautteessa.

Eräs syy, miksi kehittymään pyrkivät urheilijat haluavat harjoitteluunsa apua huppuvalmentajilta, on palautteessa. He eivät ainoastaan halua neuvoja harjoittelujaksoihin. Paljon tärkeämpää on, että huippuvalmentajat pystyvät suunnittelemaan harjoitukset niin, että niihin on kytketty mukaan palaute, joka johtaa automaattisesti harjoitteen uudelleen säätämiseen.

Matti Heikkinen oli 2016 jo niin kokenut hiihtäjä, että hän pystyi itse saamaan harjoituksestaan palautetta. Heikkinen teki tilanneanalyysiä itselleen välillä viikoittain, tarvittaessa päivittäin. Kun hän oli jäsennellyt asiat itselleen, hänen piti toimia tavoitteen mukaisesti. Minkään tekosyyn tai asian taakse ei voinut piiloutua.

Tärkeintä hänen mukaansa on objektiivisuus ja kriittisyys omaan tekemiseen, virheet ja heikkoudet pitää pystyä myöntämään rehellisesti. Kritiikki satuttaa aina hetken, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden kehittyä.

Voittajia ei synny. Heidät tehdään. Matthew Syed

Tallennettu kategorioihin Menestys, Tavoitteet, Urheilu | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Päätös joka korvaa sata päätöstä

Iltapäivällä tehdyt päätökset ja valinnat ovat huonompia kuin aamupäivällä tehdyt.

Teet päivittäin kymmeniä, satoja jopa tuhansia päätöksiä ja valintoja. Suurin osa niistä on lähes huomaamattomia mikropäätöksiä, kuten katsotko sähköpostisi heti, kun saapuneen viestin merkkiääni kuuluu, tai otatko lounaalla yhden vai kaksi leipäpalaa. Mikropäätökset tehdään usein alitajuisesti ja niihin kehittyy helposti oma rutiininsa.

On myös suuri määrä tietoisen mielen käyttöä vaativia päätöksiä. Jokainen tietoisesti tehty päätös kuluttaa aivojen energiaa. Ja mitä suurempia ja tärkeimpiä ne ovat, sitä enemmän energiaa kuluu. Aivot kuluttavat normaalisti 20 % ihmisen energian käytöstä, mutta mitä enemmän tietoinen mieli kuormittuu, esimerkiksi juuri suuresta määrästä päätöksiä, sitä enemmän energiaa kuluu. Päätökset kuluttavat tahdonvoimaa ja tietoisen mielen toimintakykyä.

Siksi myös päätösten laadulla on taipumus heikentyä päivän mittaan. Ilmiö tunnetaan nimellä päätösväsymys.

Eräässä tutkimuksessa lääkärit antoivat viimeisen vastaanottotunnin aikana turhan reseptin 26 % todennäköisemmin kuin ensimmäisen tunnin aikana. Antibioottien määrääminen nousi sekä diagnooseille, joita pitäisi hoitaa, samoin kuin sellaisille diagnooseille, joita ei pidä hoitaa lääkkeillä. Sama ilmiö on todettu monessa muissakin tilanteissa.

Siis jos sinun pitää tehdä merkittävä päätös, sitä ei kannata lykätä myöhään iltapäivään. Aamulla tietoinen mieli on vielä kutakuinkin voimissaan. Ja kaikki tiedämme sen tunteen kun tulee illalla töistä kotiin; ei jaksa päättää tai edes miettiä juuri mitään.

Mutta päätösväsymystä voi torjua tai ainakin vähentää.

Yksi tapa on etsiä sellaisia yksittäisiä päätöksiä, jotka poistavat kymmeniä tai satoja muita päätöksiä.

Monet päätökset kuuluvat samaan päätösluokkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaa koskevat valinnat.

Sen sijaan että päätät ja valitset aina erikseen, syönkö sitä tai tätä, teet päätöksen, että syön vain tuota ja tuota. Silloin ei tarvitse miettiä ja päättää muiden kohdalla enää mitään.  Jos haluat syödä terveellisesti, päätät, ettet syö lihaa lainkaan tai syöt pelkästään kasvisruokaa. Tai äärimmilleen vietynä, syöt joka päivä samaa (terveellistä) ruokaa.

Tai sen sijaan, että joka kerta kun saat tekstiviestin tai sähköpostin, päätät katsonko sen heti vai myöhemmin, tee päätös, että katsot ne kaksi kertaa päivässä – paitsi, jos työhösi olennaisesti liittyy viestittely tai jos odotat jotain tärkeää viestiä.

Tai osta vain samanlaisia sukkia, niin et koskaan enää mieti, mitkä sukat laitat jalkaasi tai joudu pyykin jälkeen etsimään sukallesi paria. Tai käytät samanlaisia vaatteita joka päivä (kuten Steve Jobs) , ei tarvitse aamulla päättää, mitä panee päälleen.

Tee tänään päätös, joka vähentää päätöksiä.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Tavat, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Kiinalainen juttu

Totuus on, että tiedämme niin vähän elämästä, että emme oikeastaan ​​tiedä, mitä hyvät uutiset ovat ja mitä huonot uutiset ovat. Kurt Vonnegut

Kiinasta tulee paljon muutakin kuin korona-virus ja verkkokauppapaketteja. Kiinalaisissa sananlaskuissa ja tarinoissa tulee esiin paljon ikivanhaa viisautta, joka on nykyaikanakin varteenotettavaa.

Seuraava tarina ” Sāi Wēng kadotti hevosensa” kuvastaa hyvin vanhaa kiinalaista filosofiaa ja ajattelua:

Olipa kerran kiinalainen talonpoika Sai Weng, joka työskenteli köyhällä tilallaan yhdessä poikansa ja hevosensa kanssa. Kun hevonen karkasi pois eräänä päivänä, naapurit tulivat lohduttamaan häntä: ”Kuinka valitettavaa sinulle!” Sai Weng vastasi: ”Ehkä, ehkä ei.” Kun hevonen palasi mukanaan villihevoslauma, naapurit kokoontuivat ympärille ja huudahtivat: ”Mikä onni sinulle!” Sai Weng pysyi rauhallisena ja vastasi: ”Ehkä, ehkä ei.” Yrittäessään kesyttää yhtä villeistä hevosta, Sai Wengin poika putosi sen selästä ja katkaisi jalkansa. Hänen piti vain maata eikä hän voinut auttaa maatilan askareissa. ”Kuinka surullista sinulle”, naapurit huusivat. ”Ehkä, ehkä ei”, sanoi Sai Weng. Pian sen jälkeen naapurimaiden armeija uhkasi kylää. Kaikki kylän nuoret miehet värvättiin taistelemaan hyökkääjiä vastaan. Monet kuolivat. Mutta Sai Wengin poika oli jätetty taisteluista murtuneen jalkansa vuoksi. Ihmiset sanoivat hänelle: ”Olipa hyvä onni, ettei poikasi voinut taistella!” ”Ehkä, ehkä ei”, Sai Weng sanoi.

Talonpoika pidättäytyi vakaasti ajattelemasta asioita vain siltä kannalta, oliko kyseessä voitto tai tappio, etu tai haitta, koska ei koskaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Moni asia näyttäytyy erilaisena, riippuen katsotaanko sitä lyhyemmällä vai pidemmällä tähtäimellä.

Elämä on niin valtavan monimutkaista asioiden keskinäisten riippuvuuksien vuorovaikutusta, että on todella mahdotonta heti sanoa, onko joku siinä tapahtuva hyvää vai huonoa.

Usein me leimaamme tilanteen ”huonoksi”, jos vihaamme sitä. Ja ”hyväksi”, jos pidämme siitä. Mutta huonoa ei voi olla olemassa ilman hyvää, ja päinvastoin. Mitä tahansa elämässämme tapahtuukin, emme koskaan ole varmoja seurauksista, joita se voi tuoda tulevaisuudessa. Kuten filosofi Alan Watts on sanonut:

”Koskaan et tiedä, mitä on seurausta epäonnesta, tai koskaan et tiedä, mitä tulee hyvän onnen seurauksena”.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onni | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Suunnittele huominen tänään

Joku päivä ei ole viikonpäivä. Janet Dailey

Onko sinulla liikaa aikaa?

Jos vastaat kyllä, olet todella harvinainen poikkeusyksilö. Nykyään jokainen, onko hän sitten työssä käyvä, yrittäjä tai eläkeläinen tuntuu valittavan ajanpuutetta.

Mutta ajasta ei ole puutetta. Jokaisen päivän jälkeen tulee toinen, ja näköpiirissä on aikaa vaikka kuinka paljon. Kysymys onkin asioiden priorisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja toiminnan tehostamisesta.

Jos sinulla ei ole mitään ajatusta tai suunnitelmaa tai rutiineja ja periaatteita päiväsi varalle, sen ajankäytön ratkaisevat muut ihmiset, puhelin, sähköposti, sosiaalinen media. Ja tulokset ovat sen mukaisia. Illalla ihmettelet, mihin se aika meni, mitä tapahtui, miksi en saanut juuri mitään aikaan, miksi huomenna ovat edessä jälleen samat tekemättömät työt. Ja todennäköisesti, jos olet vähänkin tunnollinen ihminen, nukut huonosti, koska ainakin alitajunta pyörittää keskeneräisiä ja päättämättömiä tehtäviä.

Ratkaisu

Tässä tilanteessa erästä yksinkertaista perusratkaisua ongelmaan kannattaa kokeilla.

Se lähtee siitä, että on järkevintä ajatella, suunnitella ja kirjata jo edellisenä päivänä, iltapäivällä ennen töiden loppumista tai kotona illalla ennen yöhön rauhoittumista joitakin asioita seuraavan päivän varalle.

Silloin sekä tietoinen mieli että alitajunta vapautuvat painiskelemasta ratkaisemattomien valintojen ja päätösten kanssa, ja nukut yösi kunnolla ja olet aamulla valmis.

Tämä esityö on tietysti mahdollista tehdä myös heti ensimmäisenä asiana aamulla. Silloin on kuitenkin vaara, että ajaudut ennakoimattomien tapahtumien pyörteeseen jo ennen kuin ehdit tehdä sen. Mutta jos varaat siihen aikaa ennen kaikkea muuta, se onnistuu aamullakin.

Suunnittelun luonne riippuu tietysti siitä, oletko tehtävässä, jossa suurin piirtein koko päivä on jo tavallaan ohjelmoitu työn luonteen takia, tai tilanteessa, jossa pystyt hyvin pitkälle itse määrittelemään tekemisesi. Ensimmäisessä tapauksessa suunniteltavaa on työn osalta vähän ja painopiste voikin olla sen ulkopuolisissa tekemisissä.

Miten suunnitella

Päivän suunnitteluun voit käyttää joko muistikirjaa, kalenteria tai jotain digitaalista työkalua (kalenteria, tms.). Pelkkä paperinlappukin riittää.

Yksinkertaisuus on valttia ajankäytön tehostamisessakin. Jos aloittaa puhtaalta pöydältä kannattaa edetä vähitellen yksinkertaisesta hienostuneempaan.

  1. Yksinkertaisin keino saavuttaa motivaatiota lisäävää tulosta on asettaa seuraavalle päivälle vain yksi tärkeä tehtävä tai tavoite, normaalien päivän rutiinitehtävien lisäksi. Mutta sekin kannattaa kirjata ylös.
  2. Paljon käytetty keino on ns. kolmen lista, kolmen asian tehtävälista. Mietit etukäteen ja kirjaat paperille kolme tärkeintä asiaa, tavoitetta tai tehtävää, jotka haluat toteuttaa seuraavana päivänä.
  3. Seuraavaksi voikin jo kokeilla jotain kehittyneempää metodia, esimerkiksi:
    • Listaa tai merkitse päiväsuunnitelmaan kiinteät, etukäteen sidotut asiat (aikatauluun ja muiden tekemisiin sidotut asiat, kokoukset, tapaamiset, jne.), joita ei voi enää muuttaa. Kun asetat nämä asiat suunnitelmaan, varmista, että otat huomioon matka- ja mahdolliset puskuriajat.
    • Listaa kolme tärkeintä työhösi liittyvää muuta asiaa tai tavoitetta, jotka ehdottomasti haluat saada aikaan seuraavana päivänä.
    • Listaa työn ulkopuoliset, itseesi, perheeseesi, harrastuksiisi tms. liittyvät asiat, joka seuraavana päivänä pitää tai haluat hoitaa.
    • Voit sijoittaa tehtävät tärkeysjärjestykseen ja tehdä ne sen mukaan päivän mittaan tai sijoittaa läpikäydyt asiat päivän kalenteriin aikatauluun sidottujen tehtävien lomiin.
    • Kannattaa muistaa, että useimmille ihmisille sopivin aika tehdä vaikeita ja tärkeitä tehtäviä on aamupäivällä. Rutiinitehtävät on järkevintä, jos mahdollista, hoitaa vasta niiden jälkeen ja iltapäivällä.

Jos jotkut kolmesta päätavoitteestasi ovat aikaa vieviä, ne voi olla tarpeen jakaa pienempiin tehtäviin ja ajoittaa useammalle päivälle.

Jokainen voi kehittää itselleen sopivan menetelmän suunnitella ajankäyttöään ja saada tuloksia aikaan. Ohjeita ja työkaluja on paljon.

Jokainen suunnitelma on kuitenkin parempi kuin ei mitään suunnitelmaa.

Huomenna on usein kiireisin viikonpäivä. Espanjalainen sananlasku

Tallennettu kategorioihin Tavat, Tavoitteet, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Päätös tarkoittaa valintaa

Photo by Cenk Batuhan Özaltun on Unsplash

Päättäminen tarkoittaa valinnan tekemistä. Ongelmana valinnassa on usein se, että kun valitset jotain, joudut samalla hylkäämään jotain muuta.

Päätöksenteon ensimmäinen edellytys on, että tiedät mitä haluat. Ja pitää muistaa, että se ei ole sama asia kuin mitä luulet, että sinun pitäisi haluta.

Päätös voidaan tehdä monella eri tavalla:

  • Päätät nopeasti sen kummemmin miettimättä, ensimmäisen impulssin perusteella, ja sitten ehkä kadut kaikessa rauhassa
  • Mietit hetken, teet sitten päätöksen intuition perusteella, valitset sen, mikä tuntuu hyvältä
  • Teet perusteellinen hyvät puolet/huonot puolet – analyysin, ehkä jopa pisteytät asioita ja päätät sitten
  • Päätät nopeasti, mutta muutat sitten mieltäsi, soudat ja huopaat valintojen välillä, päätät ja muutat taas mieltäsi
  • Pelkäät tehdä päätöstä, koska jos valitset jonkun, joku toinen jää valitsematta, kokeilet vähän kaikkia, et päätä mitään

Päättämättömyys on yksi suosituimmista tavoista pysyä jumissa omalla turvallisella mukavuusalueellaan. Siksi monia menestyneitä ihmisiä yhdistää taipumus tehdä nopeita päätöksiä ja muuttaa niitä hitaasti.

Nopea päätös ei tarkoita, että olisit heti varma tilanteen tullessa mikä päätös on, vaan että otat asian heti haltuusi ja aloitat päätöksentekoprosessin saman tien. Se voi tarkoittaa, että listaat hyviä ja huonoja puolia ja niiden plussia ja miinuksia, puntaroit asiaa puolelta ja toiselta, kyselet muiden näkemyksiä ja mielipiteitä, keräät lisätietoa tai nukut yön yli. Mutta sen jälkeen teet päätöksen suhteellisen hyvällä mielellä ja itseluottamuksella.

Täydellisyyteen pyrkiminen on yksi aikaansaamisen ja myös päätöksenteon suuri este. Kannattaa muistaa, ettet koskaan pysty kokoamaan saati ennakoimaan kaikkia lopputulokseen vaikuttavia tietoja ja tekijöitä. Eikä lopputulos riipu pelkästään sinun vaikutettavissasi olevista asioista.

Päätöksentekotaitoa, ”päätöksentekolihasta”, voi treenata pienillä päätöksillä. Pyri tekemään kaikki pienet päätökset nopeasti. Aseta itsellesi määräaikoja, joiden kuluessa teet päätöksen. Päätä esimerkiksi, että valitset viinin (tai oluen tai muun juoman) 15 sekunnissa. Voit myös luoda itsellesi päätöksenteon tai valintojen peukalosääntöjä.

Ota aikaa harkita, mutta kun toiminnan aika on saapunut, lopeta ajattelu ja toimi. Napoleon Bonaparte

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Psykologia, Tavat, Tavoitteet, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kolmas vaihtoehto optimismille ja pessimismille

Optimismin ja pessimismin lisäksi on kolmaskin tapa suhtautua tulevaisuuteen.

Kun optimisti katsoo juomalasia, hän näkee sen olevan puoleksi täynnä. Pessimisti taas näkee saman lasin olevan puoliksi tyhjä. Mutta sitten paikalle tulee kolmas kaveri. Hän kaataa lasin täyteen ja juo sen. Tämä kolmas kaveri on melioristi.

Käsitteen meliorismi toi aikanaan esiin filosofi William James välimuotona optimismille ja pessimismille. Sen mukaan onnellista lopputulosta ei voi etukäteen varmistaa, mutta se on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Käsitteen kantasanana on latinan meliora, paremmin.

Meliorismi pitää sekä optimismia että pessimismiä huonoina elämänasenteina, koska kumpikin johtaa lopulta siihen, että ei kannata tehdä mitään. Optimisti uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua riippumatta siitä, mistä on kysymys. Pessimisti taas uskoo, että mikään ei toimi riippumatta siitä, mistä on kysymys. Melioristi tunnustaa, että asiat voivat mennä pieleen, mutta silti voidaan tehdä jotakin.

Melioristi uskoo, että ihmisen toiminnalla on vaikutusta, on aina olemassa mahdollisuuksia parempaan. Melioristi tekee asioita. Ahkeruus ja viisaus tuottavat parempia tuloksia kuin laiskuus ja tyhmyys.

Meliorismista voi käyttää myös sanaa possibilismi. Sanan on viimeksi tehnyt tunnetuksi ruotsalainen lääkäri Hans Rosling, joka yhdessä poikansa ja miniänsä kanssa kokosi teoksen Faktojen maailma. Siinä todistetaan faktojen avulla, että kaikesta pessimismistä huolimatta suurin osa asioista maailmassa on menossa parempaan suuntaan.

En ole optimisti, näen mitä on mahdollista. Olen possibilisti. Hans Rosling

Possibilisti on ihminen, joka uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua, kun olosuhteet ovat oikeat, työskentelemme kovasti ja pysymme avoimina uusille mahdollisuuksille. Possibilisti on Roslingin mukaan mahdollisuuksien etsijä.

Meliorismin mukainen hyvä elämänasenne on hyväksyä se, mitä on tapahtunut ja yrittää parantaa sitä, mitä tapahtuu.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Persoonallisuus, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Miksi 80 prosenttia on parempi kuin 100 prosenttia?

Photo by Austin Distel on Unsplash

On sanottu, että perfektionismi on vaiva, joka estää sinua tekemästä päätöksiä ja vetkuttelu on vaiva, joka estää sinua ryhtymästä toimeen. Molemmat heikentävät itseluottamusta ja haittaavat tavoitteiden saavuttamista.

Eräs menetelmä tai idea päästä eroon näistä molemmista vaivoista on 80 prosentin periaate.

Tämän periaatteen mukaan suurin osa tekemistäsi töistä tai hankkeista on riittävän hyviä, jos ne ovat 80 prosenttisesti niin hyviä kuin toivoit niiden olevan aloittaessasi. Toisin sanoen, vain 80 prosentin saavuttaminen siitä, mitä halusit ensimmäisellä yrityksellä, on usein riittävän hyvä. Sinun ei tarvitse tehdä tarkistuksia tai parannuksia, voit siirtyä seuraavaan työhön tai projektiin ilman i:n pilkkuja tai t:n poikkiviivoja.

On kuitenkin selvää, että on myös tilanteita, joissa lopputuloksen pitää olla enemmän kuin 80 %. Kukaan ei varmaan halua joutua sydänleikkaukseen tai matkustaa lentokoneessa, joissa lopputuloksesta vastaavat henkilöt tyytyisivät saavuttamaan vain 80 prosenttia ihanteellisesta tuloksesta. Aina pitää huomioida tilanteen merkitys, vaaratekijät ja riskit.

Mutta voidaan arvioida, että 80 prosentissa tapauksista 80 prosentin taso on riittävän hyvä. Ja pitää muistaa, että sinulle se voi olla vain 80 prosenttia, mutta jollekin toiselle 100 prosenttia. Mutta perfektionistit eivät koskaan hyväksy tällaista ajattelua.

Siksi ensimmäiset 80 prosenttia kannattaa tehdä niin nopeasti kuin mahdollista. Koska jo se voi olla kaikki mitä tarvitaan, on järkevää saada se tehtyä pian, jotta sen tuloksia voi käyttää.

Ja itseasiassa tuon 80 prosentin tekemiseen voikin mennä vain 20 prosenttia koko siitä ajasta mitä täyteen 100 prosenttiin vaaditaan. Jos koko työn tekemiseen on varattu viikko, eli 5 päivää, heti ensimmäisenä päivän voisi olla valmiina 80 prosenttia lopputuloksesta.

Tässä tulee ilmi, että 80 prosentin periaate on läheistä sukua 80/20-säännölle eli Pareton periaatteelle. Sitähän voi soveltaa myös niin, että 20 prosenttia ajankäytöstä tuottaa jo 80 prosenttia tuloksesta.

Jos 80 prosentin saavuttaminen tavoitteesta ei ole tarpeeksi hyvää, sovelletaan yksinkertaisesti periaatetta uudelleen. Mitä tahansa vielä on tehtävä, yritetään taas vain suorittaa 80 prosenttia siitä. Kun tämä parannus lisätään alkuperäiseen saavutettuun 80 prosenttiin, on kokonaisuudessaan saavutettu 96 % alkuperäisestä tavoitteestasi. Useimmissa asioissa tämä on riittävä.

Ja kun jotain asiaa tekee ryhmässä tai tiimissä, kannattaa tehdä työnjakoa niin, että ensin työhön tarttuu henkilö, jolla on kokonaisuus hallussa ja joka pystyy nopeasti laatimaan ensimmäisen version. Siitä sitten jatkaa toinen yksityiskohtia ja hienouksia lisäten, jne.

Yleensäkin voidaan sanoa, että 80 prosentin tavoittelu tuottaa parempia tuloksia kuin ponnistelu täyteen 100 prosenttiin.  80 prosentin tavoittelijat voittavat aina perfektionistit. Tämä ajattelutapa pysäyttää perfektionismin puhkeamisen ja antaa sinun saavuttaa enemmän ja nopeammin. Kun tiedät, ettet tavoittele mitään täydellistä, et myöskään pelkää aloittamista ja vetkuttele.

Päätöksenteko ja oppiminen

Periaate sopii myös päätöksentekoon. Usein päätös kannattaa tai suorastaan pitää tehdä vajailla tiedoilla. Koskaan ei voi saada kaikkea selville. Päätös pitää tehdä rohkeasti vaikkapa 80 prosentin tietotasolla. Mitä lähemmäksi pyrit 100 prosenttista varmuutta päätöksestä, sinä enemmän hukkaat aikaa.

Myös oppimista voi lähestyä samalla periaatteella. Sen sijaan, että yrittäisi todistaa olevansa oikeassa, pitää haluta oppia. Kun tekee jotain, jonkin tehtävän tai päätöksen nopeasti, ja tyytyy vaikkapa 80 prosentin tasoon ja ottaa vastaan siitä tulevan palautteen, myös oppii nopeasti. Virhe on epäonnistumista vain jos siitä ei opi mitään. Palaute on avain oppimiseen.

Pidän työstä, se kiehtoo minua. Voin istua ja katsoa sitä tuntikausia. Jerome K. Jerome

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Tom Hanksin menestymisen kaava

Elokuva- ja televisioalan Golden Globe-palkinnot jaettiin tammikuun alussa 2020 Los Angelesissa. Näyttelijä Tom Hanks sai Cecil B. DeMille-palkinnon erinomaisista viihdealan saavutuksista.

Kiitospuheessaan Hanks liikuttui toistuvasti kiittäessään perhettään, työtovereitaan ja useita merkittäviä näyttelijöitä ja ohjaajia. Puheensa loppupuolella hän kertoi tarinan, kun hän työskenteli ensimmäisessä ammatillisessa työssään, harjoittelijana Shakespeare -festivaalilla. Hanks kertoi, että hän ja hänen harjoittelijakumppaninsa tulivat harjoituksiin juhlittuaan hiukan liikaa edellisenä iltana. Ohjaaja ei oikein hyväksynyt sitä. ”Hän huusi meille”, sanoi Hanks. ”Tiedättekö mikä työnne on?” ohjaaja kysyi. ”Teidän on tultava ajoissa, ja teidän on tunnettava teksti, ja teillä on oltava pää täynnä ideoita. Muuten en voi tehdä työtäni.” Ja siinä se on, yksinkertainen, loistava, kolmivaiheinen kaava menestykseen: Tule paikalle ajoissa, osaa teksti ja pää täynnä ideoita. Hanks sanoo, että ”se oli suurin oppitunti, jonka nuori näyttelijä olisi voinut saada.”

Mutta itse asiassa tämä viisaus toimii millä tahansa alalla.

Tule paikalle ajoissa

Kun tulet ajoissa tapaamiseen, kokoukseen, esiintymiseen, se antaa sinulle tarpeeksi aikaa mukautua ympäristöön, rauhoittaa mielesi, kerätä ajatuksesi, käydä wc:ssä. Tällaiset asiat saattavat tuntua pieniltä, mutta ne auttavat sinua rauhoittumaan ja keräämään itseluottamusta. Lisäksi ajoissa tulemisella osoitat kunnioitusta muiden ajankäytölle, hyvää luotettavuutta ja työetiikkaa. Näytät olevasi ammattilainen.

Jos sinulla on tapana aina tulla myöhässä, kannattaa tehdä muutos siihen. Jos syynä on se, että yrität tehdä liian paljon, leikkaa tarpeeton pois. Älä ota liikaa tehtäviä. Varaa aikaa tapaamisten välille ja suunnittele saapuvasi aikaisin. Tämä auttaa, kun joudut odottamattomiin tilanteisiin, kuten tukkoiseen liikenteeseen tai kulkuvälineiden myöhästymisiin.

Valmistaudu

”Tekstin osaaminen – kyseessä ei ole pelkät sanat, vaan kokonaisuus”, Hanks jatkoi. Yhdellä sanalla, se mistä Hanks tässä puhuu on valmistautuminen. Yleisesti ottaen, mitä valmistautuneempi olet, sitä menestyvämpi olet. Se näkyy kaikkialla: ammattiurheilijat, luovat ihmiset, jopa analyytikot ja numeronmurskaajat – usein huoneen älykkäin tai lahjakkain henkilö ei ole menestyksekkäin. Se on se, joka on parhaiten valmistautunut. Tule valmistautuneena.

Pää täynnä ideoita

Puheensa viimeisessä kohdassa Hanks sanoi: ”Pää täynnä ideoita: Tuo mitä tahansa. Kokeile mitä tahansa. He eivät ehkä käytä sitä. Jos se on huono, he eivät käytä sitä. Olenko oikeassa, Marty Scorsese?”

Parhaat yritykset ja ihmiset menestyvät, koska ne yrittävät jatkuvasti kokeilla uusia asioita, kasvaa ja kehittyä. Kasvu on seurausta siitä, että olet valmis ottamaan riskejä, murtautumaan pois mukavuusalueeltasi ja ottamaan vastaan epäonnistumisen, kun se tapahtuu. Koska epäonnistumisista oppii. Ja oppimisesta tulee kasvu. Ilman uusia ideoita et koskaan saa edes mahdollisuutta epäonnistua.

Siksi ajan varaaminen syvälliselle ajattelulle – pään täyttäminen ideoilla – on tärkeä avain menestykseen. Se on helpommin sanottu kuin tehty maailmassa, jossa netin selailu on korvannut keskittyneen ajattelun. Mutta jos varaat aikaa ajatteluun, sinulla on suuri etu. Älä jätä sitä sattuman varaan, laita se kalenteriin: Ajatteluaikaa. Käsittele sitä sitten kuin peruuttamatonta tapaamista.

Epäonnistumalla valmistautumisessa valmistaudut epäonnistumaan.  Benjamin Franklin

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Menestys, Tavat | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti