Huonekalukauppiaan testamentti

IKEA on hieno tarina yrittäjyydestä, yrittäjän ideasta, määrätietoisuudesta ja kekseliäisyydestä.

Huonekaluketjun perustaja Ingvar Kamprad kuoli kotonaan Smålandissa 91-vuotiaana tammikuun lopussa 2018.

Kamprad perusti Ikean vain 17-vuotiaana maalaispoikana vuonna 1943. Hän oli saanut yrityksen perustamiseen taskurahaa isältään, joka halusi palkita poikansa hyvästä koulumenestyksestä. Aluksi Kamprad myi kaikkea muuta (kyniä, lompakoita, valokuvakehyksiä, nylonsukkia ja kelloja) kuin huonekaluja, joita Ikea alkoi myydä vuonna 1948.

Ikea-ketjun nimi on yhdistelmä Ingvarin nimikirjaimista sekä hänen syntymätalostaan ja -kylästään: Ingvar Kamprad, Elmtaryd, Agunnaryd.

Ensimmäinen Ikea-tavaratalo avattiin vuonna 1965. Viime vuoden lopussa myymälöitä on 29 maassa yhteensä 355, ja konsernilla oli 149 000 työntekijää.

Aikaa kestäviä ajatuksia

Joulukuussa 1976 Kamprad laati listan Ikean vahvuuksista ja periaatteista, joiden kautta Ikean idea toteutuu. Hän nimesi manifestinsa ”Huonekalukauppiaan testamentiksi”. Se on edelleen Ikean toimintaohje.

Ikean tuotteista ja toimintaperiaatteista ja myös itse Kampradista voi olla joissakin suhteissa eri mieltä.

”Testamentissaan” Kamprad jätti kuitenkin meille kaikille, erityisesti yrittäjille ja liike-elämässä toimiville, mutta myös muille, perintönä aikaa kestäviä ajatuksia elämästä ja yritystoiminnasta.

On häkellyttävää, miten pelkistetysti Testamentissa on voitu tuoda esiin hyvän ja kestävän liiketoiminnan perusteet. Jokaisen yrittäjän kannattaisi tutustua siihen. Siinä esiintuodut ajatukset ovat edelleen päteviä ja seuraamisen arvoisia kaikille yrityksille.

Ei ole ihme, että testamentin periaatteet ovat yhä näyttävästi esillä Ikean esittelymateriaalissa ja ne kuuluvat tietouteen, joka kaikkien ikealaisen on tunnettava.

Mutta myös jokaiselle meistä, ammatista riippumatta, niistä löytyy mieleen pantavaa.

Näistä Ikean arvoista ovat tunnetuimmiksi tulleet ehkä tuotevalikoima ja identiteetti, säästäväisyys, yksinkertaisuus sekä erilaisuus.

Useimmat asiat ovat vielä tekemättä

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Testamentin kohta 9: Useimmat asiat ovat vielä tekemättä.

Siitäkin voi poimia muutamia puhuttelevia ja mieleen painettavia ajatuksia:

Tunne, että on saavuttanut jotain, on tehokas nukahtamispilleri. Ihminen, joka vetäytyy tunteeseen, että hän on tehnyt oman osansa, kuihtuu nopeasti pois. Yritys, joka tuntee saavuttaneensa tavoitteensa, taantuu nopeasti ja menettää elinvoimansa.

Onni ei ole päämäärän saavuttaminen. Onni on olla matkalla päämäärään.

Sana mahdoton on poistettu sanakirjastamme ja pysyy poissa.

Kokemus on sana, jota pitää käsitellä varovasti. Kokemus on kaiken kehittymisen jarru.

Intohimomme kehittää itseämme ihmisinä ja työtovereina on pysyttävä korkeana. Nöyryys on avainsana. Se ei tarkoita vain lähimmäistemme huomioimista ja kunnioittamista, vaan myös ystävällisyyttä ja auliutta. Tahdonvoima ja vahvuus ilman nöyryyttä johtavat usein ristiriitaan.

Muista että aika on tärkein voimavarasi. Voit tehdä paljon 10 minuutissa. Kymmenen kulunutta minuuttia ovat menneet iäksi. Et koskaan saa niitä takaisin.

Tallennettu kategorioihin Bisnes, Onnistuminen, Strategia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Tee optimismista tapa

Optimismi kannattaa

Oletko optimisti vai pessimisti?

Monessa suhteessa kannattaisi olla optimisti. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan negatiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvien keskimääräinen eliniän ennuste on jopa kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein positiivisimmin.

Tilastollisessa analyysissä kävi ilmi, että pessimistejä harmittaa useammin, pidempään ja intensiivisemmin. Se heijastuu haitallisesti elintapoihin ja elinajan odotteeseen.

Pessimismi on vaarallinen elämänasenne, josta seuraa kohonnut kolesterolitaso, lisääntyvää alkoholin ja tupakan käyttöä sekä ihmissuhdevaikeuksia.

On yllättävää, että analyysin mukaan positiivisuudella on myös suora vaikutus tuloihin. Positiivinen tienaa keskimäärin kymmenentuhatta euroa vuodessa enemmän kuin negatiiviseksi itsensä katsova.

V-indeksi

Tutkijat loivat analyysin yhteydessä ”v-indeksin”, jonka mittasi harmituksen aiheuttamaa kuormaa. Mukaan laskettiin harmituksen useus, paljous ja kesto.

Myös v-indeksillä todettiin olevan yhteys elinikään. Jos indeksiin kertyi paljon pisteitä, eliniän ennuste lyheni vuosia, miehillä noin 75 vuodesta alle 70 ikävuoteen. Naisilla vaikutus oli vähäisempi.

Mitä valoisammin ihminen suhtautui tulevaisuuteen, sitä vähemmän arkiset vastoinkäymiset kuormittivat häntä. Ja toisinpäin: mitä negatiivisempi suhtautuminen oli, sitä enemmän ihmistä harmitti.

Pessimisti ei ehkä pety, mutta häntä harmittaa useammin, pitempään ja enemmän, tutkijat päättelivät.

Vastaus Paavo Väyrysen elämää suurempaan kysymykseen ”Voiko vitutukseen kuolla?” on: ”Ehkei suoraan, mutta kyllä se merkittävästi riskejä suurentaa”.

Optimismin oppiminen

Uudet tutkimustulokset positiivisen psykologian ja aivotutkimuksen alueilta näyttäisivät osoittavan, että pessimistin ei kannata lopullisesti vajota epätoivoon tilansa vuoksi.

Optimismi on luonteenpiirre, joka määräytyy pääasiassa kasvatuksen ja oppimisen kautta. On arvioitu, että optimismin perinnöllisyys olisi noin 25 %. Lapset syntyvät optimisteina, mutta ajan mittaan jotain (elämä) tapahtuu.

Optimismia on mahdollista oppia. Se kylläkin vaatii sitkeää harjoittelua. Optimismi on tapa.

Määrätietoisella harjoittelulla jokainen meistä voi opetella olemaan onnellisempi.

Eräs toimivaksi havaittu keino ottaa ensimmäinen pieni askel optimismin suuntaan on hyvin yksinkertainen: kirjoita joka ilta muistikirjaan kolme hyvää asiaa tai tapahtumaan kuluneelta päivältä.

Näiden asioiden ei tarvitse olla suuria tai monimutkaisia, mutta mielellään yksityiskohtaisia. Esimerkiksi: hyvä ateria, mukava rupatteluhetki tuttavien kanssa, hyvä kävelyilma töistä tullessa, vanhan ystävän tapaaminen, ystävällinen huomautus työkaverilta, kaunis auringonlasku.

Tämä tapa valmentaa sinut panemaan merkille myönteiset jutut, mikä on yksi optimistisen ihmisen luonteenomaisia piirteitä. Se saa myös aivoissa aikaan uusia hermokytkentöjä, joiden avulla alamme ajatella positiivisemmin.

Kun harjoitamme kykyämme etsiä ja olla tietoinen elämän positiivisista puolista, me samalla torjumme aivojen luontaisen taipumuksen etsiä ja paikantaa kielteisiä asioita.

Paras asia tällaisesta harjoituksesta ovat sen pitkäaikaiset vaikutukset. Eräässä tutkimuksessa ihmiset, jotka tekivät ”kolmen hyvän asian” harjoitusta, tunsivat olonsa onnellisemmaksi ja vähemmän masentuneeksi jo muutamassa viikossa. Mitä pidempään harjoitusta jatketiin sitä positiivisemmaksi henkilöiden olo muuttui.

Muita optimismia edistäviä ja mielialaa kohentavia keinoja on tutkimuksissa todettu paljon, esimerkkeinä meditointi ja mindfulnes-harjoitteet sekä niinkin tavanomainen keino kuin luonnossa oleilu.

Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan käsitykset, joita meillä on näistä asioista. Epiktetos

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen, Psykologia | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Tunnetko oman pätevyysalueesi?

Oma mukavuusalue on varmaan meille kaikille tuttu käsite.

Mukavuusalue on henkinen tila, jossa asiat ovat tuttuja, tunnet olosi mukavaksi ja tilanne on hallinnassa. Et tunne ahdistusta etkä stressiä. Olet tyytyväinen olosuhteisiin, etkä kaipaa muutosta.

Sanotaan, ettei omalle mukavuusalueelle kannata jäädä makaamaan. Kaikki uuden oppiminen ja kehittyminen vaatii mukavuusalueelta poistumista, riskien ja haasteiden ottamista.

Mutta entä oma pätevyysalue?

Se poikkeaa mukavuusalueesta siinä, että omalla pätevyysalueella kannattaa pysyä, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Käsitettä pätevyysalue (Circle of Competence) on vuosien ajan käyttänyt tunnettu sijoittaja ja miljardööri Warren Buffett. Sitä käyttämällä sijoittaja voi keskittyä toimimaan vain alueilla, jotka hän tuntee parhaiten.

Vuonna 1996 Buffett kirjeessään yhtiönsä osakkeenomistajille sanoi:

Se mitä sijoittaja tarvitsee, on kyky arvioida oikein valittuja bisneksiä. Huomioikaa sana valittuja: Sinun ei tarvitse olla asiantuntija jokaisen yrityksen kohdalla, eikä edes monen. Sinun pitää vain kyetä arvioimaan yrityksiä oman pätevyysalueesi sisällä. Alueen koko ei ole kovin tärkeä; se, että tietää sen rajat, on.”

Pätevyysalueen idea on hyvin yksinkertainen. Kun et tiedä, mitä olet tekemässä, otat suuremman riskin kuin silloin kun tiedät, mitä teet.

Mutta kuten Buffett sanoo, meidän ei tarvitse välttämättä ymmärtää kaikkein erikoisimpia alueita voidaksemme esimerkiksi sijoittaa rahaa. Tärkeintä on rehellisesti myöntää, mitä tietää ja pysyttäytyä niillä alueilla.

Eli sijoita yrityksiin, joiden toimialan ymmärrät erittäin hyvin tai jotka ovat yksinkertaisia. Kaikkein varminta on sijoittaa indeksirahastoihin.

Pätevyysaluetta voi tietysti laajentaa, mutta sen voi tehdä vain hitaasti, ajan kanssa. Virheitä tehdään useimmiten silloin, kun livetään tästä periaatteesta.

Buffett on tosin itsekin todennut, että hän on ehkä tehnyt suurimpia virheitä sijoittajan urallaan, kun hän ei ole aikanaan ymmärtänyt sijoittaa sellaisiin teknologiayrityksiin kuin Amazon ja Google.

Toimii muillakin alueilla kuin sijoittamisessa

Buffettin sijoittajakumppani Charlie Munger on todennut, että pätevyysalueen periaate sopii myös sijoittamisen ulkopuolella, esimerkiksi yritystoimintaan ja urheiluun.

Lähtökohta Mungerin mukaan on selvittää, mitkä ovat omat pätevyytesi ja soveltuvuutesi. Jos yrität pärjätä alueella, jossa muilla on pätevyyttä ja sinulla ei, tulet varmasti häviämään. Sinun pitää löytää alue tai alueet, joissa olet vahvoilla. Ja pysyä omalla alueellasi.

Kun yritykset yrittävät laajentua oman pätevyysalueensa ulkopuolelle, ne yleensä joutuvat suuriin ongelmiin.

Esimerkiksi Coca-Cola yritti 1980-luvulla laajentua viinibisnekseen. Yritys totesi kuitenkin pian, että huolimatta valtavasta osaamisestaan kuluttajamarkkinoilla, siltä puuttui yksi kriittinen pätevyys: kyky tehdä laatuviiniä. Coca-Cola joutui luopumaan koko ajatuksesta. Viinin valmistus ei kuulunut sen pätevyysalueeseen.

Golfissa oman pätevyysalueen, omien lyöntien laadun, tunteminen on perusta tulokselle ja kehittymiselle. Jos yrität lyödä lyöntiä, esimerkiksi 150 metrin päässä olevan veden yli, jonka onnistumismahdollisuuden tiedät olevan ehkä yhden prosentin tai vaikka 10 prosenttia, olet yleensä katastrofin edessä.

Ajan mittaan on mahdollista laajentaa pätevyysaluettaan, mutta on hölmöä uskotella itselleen tänään jotain muuta. Älä koskaan pelkää sanoa: ”En tiedä” tai ”Nyt ei onnistu”.

Ellemme opi olemaan rehellisiä itsellemme, tulemme tekemään virheitä, joita meidän ei tarvitsisi tehdä.

Pyrin ostamaan osakkeita yrityksistä, jotka ovat niin mainioita, että idioottikin pystyy johtamaan niitä. Koska ennemmin tai myöhemmin näin tapahtuu. Warren Buffett

Tallennettu kategorioihin Bisnes, Onnistuminen, Sijoittaminen, Urheilu | Avainsanoina , , , , , , | 2 kommenttia

Elätkö kuplassa?

Meistä jokaisella on varmaan tapana ajatella, että minulla ei ole ennakkoluuloja ja ajattelen järkevästi, toimin tasapuolisesti ja otan riittävästi kaikkien mielipiteet huomioon.

Käytännön kokemukset ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämä on harhaa. Me kaikki elämme jonkinlaisessa kuplassa, joka rajoittaa ajatteluamme.

Me itse rajoitamme omaa ajatteluamme. Lisäksi kaikki, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, elävät suodatetun tiedon varassa, some-kuplassa.

Vahvistusharha

Somekupla voi syntyä pelkästään oman toimintasi avulle. Se syntyy, kun ihminen etsii, hyväksyy ja omaksuu yleensäkin, ja erityisesti netistä ja sen sosiaalista medioista vain sellaista tietoa, joka sopii hänen käsitykseensä jostakin asiasta tai yleensä maailmasta.

Kysymyksessä on vahvistusharha, yksi tavallisimmista ajattelun harhoista, kognitiivisista vinoumista.

Warren Buffett on sanonut, että ihmiset ovat parhaimmillaan suodattaessaan uutta tietoa niin, että heidän vanhat käsityksensä pysyvät ennallaan.

Vahvistusharha saa ihmisen hylkäämään omia ennakkokäsityksiään kyseenalaistavat todisteet ja jättää jäljelle niitä tukevat.

Me emme käytä tietoa muodostaaksemme uskomuksia. Me muodostamme ensi uskomuksen ja siihen perustuen valitsemme mitä tietoa hyväksyä.

Vahvistusharha on yksi monista ajattelun vinoumista. Wikipedia listaa kymmeniä päätöksenteon, uskomusten ja käyttäytymisen virhettä sekä perään vielä useita sosiaalisiin suhteisiin sekä muistiin liittyviä virheitä.

Vahvistusharhan lisäksi some-kuplan syntymiseen vaikuttaa muitakin vastaavia ajattelun vinoumia: sosiaalinen vahvistus, joukkoajattelu, tarinaharha, kulkuevaikutus, kehystäminen.

Filtterikupla

Google, Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median toimijat ruokkivat ja vahvistavat tätä harhaa omilla algoritmeillaan. Mitä enemmän klikkaat, seuraat tai tykkäät jotakin asiaa, sitä enemmän nämä nettimediat syöttävät sinulle sitä koskevaa tietoa. On ilmeistä, että medioiden vaikutus kuplaan alkaa olla suurempi kuin ihmisen oman ajattelun ja omien vinoumien.

Sosiaalinen media pyrkii miellyttämään käyttäjiään ja samalla auttamaan mainostajia. Se työntää esiin tietoa, jota se arvaa käyttäjän haluavan kuulla. Samalla se tahattomasti eristää hänet omaan kuplaansa. Sitä on ryhdytty kutsumaan myös nimellä ”filter bubble”, suodatin/filtterikupla. Syntyy kuplia, joissa lähinnä samanhenkiset myötäilevät toisiaan.

Kupla ilmenee käytännössä monella tavalla. Internetin käyttäjän aikaisempi toiminta, selailu, haut, klikkaukset, tykkäykset ja asuinpaikkakunta vaikuttavat siihen, mitä hänelle tarjotaan. Yritykset profiloivat sinut nettikäyttäytymisesi perusteella.

Internetyritys käyttää tätä historiaa mainosten suuntaamiseen tai hakutulosten järjestykseen, eli personoi saamasi tiedon profiilisi pohjalta.

Googlessa esimerkiksi hakutulokset ovat erilaisia, riippuen siitä kuka hakee. Facebook siivilöi meille sellaista sisältöä, josta todennäköisesti pidämme.

Tässä eräs tarina siitä, miten tämä käytännössä toimii.

Eräs suodattimien suurista ongelmista on ihmisen taipumus ajatella, että se mitä näemme, on kaikki mitä yleensä on, tajuamatta että se mitä näemme, on suodatettua.

On myös havaintoja, että sosiaalinen media tekee vääristä uutisista (fake news) oikeita uutisia (real news). Facebook muuttuu Fakebookiksi.

”Kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, kukaan ei ajattele kovin paljon.” Walter Lippman

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Keskittymisen kuntokoulu

iPhone aiheuttaa ADD:tä?

Tuore uutinen kertoo, että kaksi suurta teknologiayhtiö Applen osakkeenomistajaa on lähestynyt yhtiötä kirjeelle, jossa kerrotaan älypuhelinten käytön haitoista lasten piirissä. Albertan yliopiston tutkimuksen mukaan koulujen oppilaista suurimman osan keskittymiskyky on heikentynyt. Myös tunne-elämän ongelmat ovat lisääntyneet. Osakkeenomistajat vaativat Applelta suurempaa roolia ongelmien ratkaisuun.

Älypuhelinten ja muiden teknisten laitteiden käyttö on lisännyt keskittymisvaikeuksia aikuisillakin.

Informaatio- ja ärsyketulva vaikeuttaa muutenkin keskittymistä. Nykyihmisen keskittymisaika on kovin lyhyt, tutkimuksen mukaan lyhyempi kuin kultakalalla.

Kärjistetysti voisi jopa sanoa, että erittäin monilla nykyajan ihmisillä, erityisesti kai nuorilla, on eräänlainen ADD häiriö (Attention Deficit Disorder). Keskittymiskyky on älypuhelimien kanssa elettäessä heikentynyt merkittävästi.

Työelämässä on paljon muitakin keskittymistä heikentäviä tekijöitä. Useiden tutkimusten mukaan tietotyöläisen työajasta jopa lähes kolmasosa menee hukkaan sähköpostin ja muiden keskeytysten takia. Se merkitsee käytännössä 2-3 tunnin menetettyä työaikaa päivässä. Lisäksi työn jatkuvat keskeytykset heikentävät työn laatua ja tehokkuutta vielä lisää.

Useissa tutkimuksissa on todettu, miten normaalin 8 tunnin työpäivän aikana työntekijät keskeytetään yleensä useita kertoja tunnissa.  Keskeytyksen jälkeen kestää yli 20 minuuttia keskittyä tehtävään täysin. Lisäksi palautuminen ei silloinkaan ole samalla tasolla kuin ennen keskeytystä.

Miten omaa keskittymistä voi parantaa?

Hyvään keskittymiseen ei ole mitään oikotietä. Se vaatii paljon valmistelua ja harjoittelua.

Omakohtaisen keskittymisen kehittämisen voi jakaa kolmeen pääalueeseen, joita kaikkia tarvitaan hyvään lopputulokseen.

  1. Priorisointi

Keskittymiskyky riippuu motivaatiosta. Jos aivot pitävät jotakin asiaa turhana, ne alkavat säästellä energiaa, etkä pysty keskittymään tehtävään kunnolla.

Pystyt keskittymään täydellä teholla vain tärkeäksi kokemaasi asiaan.

Ensin sinun pitääkin päättää ja valita, mikä tai mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä tänään ja tulevaisuudessa. Miten arvosi, päämääräsi, tavoitteesi tai ajankohtaiset aikataulutekijät tuovat esiin sinulle tärkeät asiat.

Priorisointi on myös karsintaa. Sinun pitää unohtaa kaikki epäolennainen, ei-tärkeä ja kohdistaa tarkkaavaisuutesi vain tärkeisiin tehtäviin. (kolmen listaBuffettin 2 listaa, Eisenhowerin matriisi)

Ja lisäksi keskittyminen pitää kohdistaa vain yhteen asiaan kerralla riittävän pitkän aikaa. Tämä on tarkkaavaisuuden suuntaamista.

2. Häiriöiden minimointi

Toiseksi sinun kannattaa kehittää tapa tai tapoja karsia ja poistaa kaikkia erilaisia ärsykkeitä, jotka haittaavat keskittymistäsi, sekä sisäisiä että ulkoisia.

Häiriöiden äärimmäinen eliminointi on usein keskittymisen avainasia.

Häiriöiden poistamiseen on tarjolla joukoittain hyviä ohjeita (esim.). Pääasioita ovat

  • ympäristö: muokkaa ympäristösi keskittymiselle sopivaksi
  • jaksotus: keskittyminen yhteen asiaan kerralla, tilanteeseen ja tehtävään sopiva aika, 10-60 minuutti; itselle sopivat jaksot, pieni tauko välillä
  • häiriöiden torjunta etukäteen: puhelin ja sähköposti pois päältä, ilmoita ettei saa häiritä, työskentely kotona, jne.
  • asioiden käsittely erissä: puhelut, sähköpostit, jne. suuremmissa erissä kerralla, ei yksittäin
  • opettele sanomaan Ei

3. ”Keskittymislihaksen” vahvistaminen

Kolmanneksi sinun on mahdollista treenata ja vahvistaa ”keskittymislihastasi”. Se tarkoittaa, että harjoittelet ja aktivoit jatkuvasti erilaisilla tavoilla aivojesi keskittymiseen vaikuttavia hermoverkkoja, hermoratoja ja -yhteyksiä.  Hermoverkot vahvistuvat vähitellen toistojen avulla ja niiden toiminta automatisoituu.

Tällaisia harjoitteita ovat esimerkiksi meditaatio, mindfulness ja Pomodoro – ajankäyttötekniikka.

Meditaatio ja mindfulness ovat parhaita tapoja suoraan harjoitella keskittymistä.

Yksinkertaisin tapa harjoittaa meditaatiota on keskittyä hengitykseen. Keskityt ilmaan, kuinka se koskettaa sieraimiasi, miltä se tuntuu kurkussasi, miltä se tuntuu poistuessaan keuhkoistasi.  Ei välttämättä tarvitse hengittää syvään, vaikka sillä onkin muuten hyviä vaikutuksia. Tärkeintä on yrittää pitää huomio mahdollisimman pitkään hengityksessä, sen eri vaiheissa, ilman että tarkkaavaisuus alkaa vaeltaa.

Pomodorossa teet työtä ja keskityt yhteen asiaan 25 minuutin ajan. Sitten pidät viiden minuutin tauon ja jatkat taas työtä 25 minuuttia. Neljän työjakson jälkeen voi pitää pidemmän, 15-30 minuutin tauon. Lyhyitä keskittymisjaksoja jaksaa paremmin kuin usean tunnin pusertamista. Jos 25 minuuttia tuntuu pitkältä, voi aluksi aloittaa lyhyemmällä jaksolla.   Uuden tavan rakentamisessa auttaa, kun aloittaa pienin askelin.

Keskittymiskyky on hyvin yksilöllistä, ja sitä parantaakseen jokaisen pitää tunnistaa omat haasteensa keskittymisessä. Mutta keskittymistä voi harjoitella missä vain, milloin vain.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia, Tavoitteet, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jos haluat laihtua, etsi laihoja kavereita

Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä

Ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten toimimme.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jos sinulla on ystävä, jolle kertyy ylipainoa, myös sinun oma riskisi tulla ylipainoiseksi kasvaa 57 prosenttia.  Näin kävi, vaikka tämä ystävä asuisi 150 kilometrin päässä.

Eivät vain ne ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä henkilökohtaisesti muokkaa meitä, vaan myös ihmiset joiden kanssa vietämme aikaamme sosiaalisissa verkoissa.

Monet muutkin tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on taipumus tuntea samalla tavalla ja omaksua samoja tavoitteita, kuin ihmiset, joiden kanssa vietämme pääosan ajastamme.

Kuten monet muutkin tutkimustulokset, tämänkin on kansa tiennyt jo pitkään.  Tuttu sanonta sen sanoo: seura tekee kaltaisekseen.

Sosiaalisilla piireilläsi on laaja vaikutus kaikkiin elämäsi osa-alueisiin. Ihmiset ympärilläsi määrittelevät, mikä on sinulle normaalia.

Eikä ole turhaa monien vanhempien huoli siitä, kenen kanssa lapset ja nuoret seurustelevat ja käyttävät aikaansa.

Nuoret valitsevat esimerkiksi opiskelupaikkansa usein sen mukaan, miten kaverit toimivat. (HS)

Joten jos haluat vakavasti saada aikaan suuren muutoksen elämässäsi, tarvitset oikeanlaisia ihmisiä lähellesi.

Jos haluat elää terveellisesti, mutta kaikkien ystäviesi elintavat ovat epäterveellisiä, on ehkä syytä harkita muutosta ystäväpiiriisi.

Ja jos haluat saavuttaa jotain suurta, mutta lähelläsi on vain pessimistejä, on hyvä pyrkiä tietoisesti innostavien ja positiivisten henkilöiden pariin.

Tai voithan heittäytyä idealistiksi ja yrittää muuttaa ystäviensä käyttäytymistä.

Olet keskiarvo niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietät enimmän osan aikaasi. Jim Rohn

Ketkä ovat sinun viisi ihmistäsi? Oletko tyytyväinen tämän ryhmän keskiarvoon?

Muokkaa tietoisesti ympäristöäsi

Myös se ympäristö ja ne olosuhteet, joissa elät, näyttelee suurta roolia käyttäytymisessäsi ja tavoissasi.

Hyvin yksinkertainen esimerkki. Jos esimerkiksi kävelet keittiöön ja huomaat keittiötasolla keksilautasen, syöt keksin vain koska ne sattuvat olemaan siinä.

Siksi jos haluat saada aikaan muutoksen käyttäytymisessäsi, sinun täytyy muuttaa ympäristöäsi.

Professori Mihaly Csikszentmihalyi tarjoaa toimivan strategian tähän. Hän suosittelee, että muutat tietoisesti tapojesi ”aktivaatioenergiaa”. Sen voi tehdä:

  1. Vähentämällä haluttujen tapojen aktivaatioenergiaa
  2. Lisäämällä epätoivottujen tapojen aktivaatioenergiaa

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvien tapojen noudattamisesta tehdään mahdollisimman helppoa ja huonojen tapojen toteuttamisesta vaikeaa.

Haluat esimerkiksi lukea enemmän kirjoja, mutta huomaat aina tietoisesti valitsevasi sen sijaan TV:n katselun. Aseta silloin hyvä kirja olohuoneen sohvan viereen. Vie sitten TV:n kaukosäädin toiseen huoneeseen (tai vaikka autotalliin). Kynnys ryhtyä katsomaan televisiota nousee huomattavasti.

Ja piilota keksilautanen kaappiin, jos yleensä niitä pitää kotona olla.

Tällaisilla keinoilla muokkaamalla ympäristöäsi voit tönäistä itsesi valitsemaan oikeita tapoja automaattisesti.

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sellaista jonka mieluummin jättäisi tekemättä. Mark Twain

Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Psykologia | Avainsanoina , , , , , | 2 kommenttia

Loppu on lähellä

Vuosi 2017 alkaa olla lopuillaan. Tahtomattakin ajatus pyrkii kokoamaan jonkinlaista yhteenvetoa menneestä vuodesta. Mitä tapahtui, mitä jäi mieleen, mikä meni hyvin, missä tuli pettymyksiä, mitä tuli opittua (jos mitään?).

Aina kannattaa muistaa, mitä Marcus Aurelius on sanonut:

 Älä harmittele mielessäsi asioiden kulkua, eivät ne piittaa sinun harmitteluistasi. Kuinka naurettavaa ja turhaa onkaan hämmästellä mitään mitä elämässä voi tapahtua.

Tässä jutussa en tee mitään maailmaa syleilevää katsausta menneestä vuodesta, tyydyn vain muutamiin Onnistumisen taito – blogin tapahtumiin ja kirjoituksiin.

Vuoden 2017 suosituimmat blogi-jutut

Lukijoiden piirissä suosituimmat Onnistumisen taito – blogiartikkelit vuonna 2017 olivat:

  1. Oletko pessimisti, optimisti vai realisti?

Jutussa käydään lyhyesti läpi eräitä näihin ihmistyyppeihin liitettyjä ominaisuuksia. Ehkä joukkoon voisi liittää myös neljäntenä tyyppinä opportunistin, joka muiden kiistellessä viinilasin tyhjyydestä ja täyteydestä joi lasin kokonaan tyhjäksi.

  1. Kumpi ratkaisee, lahjakkuus vai kova työ?

Synnynnäinen lahjakkuus on vaarallinen käsite. Kova työ on kuitenkin se, joka varmimmin vie menestykseen. Lahjakkuus auttaa sinut alkuun, mutta työ vie perille.

  1. Olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Presidentti Mauno Koiviston kuolemaan liittyen myös tässä artikkelissa käsitellään optimismia, pessimismiä ja positiivisuutta. Optimismi on pääosin perittyä, mutta jokainen voi opetella ajattelemaan positiivisemmin.

Eväitä uuteen vuoteen

Vuoden loppuun liittyy myös ajatuksien suuntautuminen seuraavaan vuoteen. Vuoden vaihde katsotaan usein sopivaksi ajankohdaksi tehdä muutoksia, isoja tai pienempiä, omaan elämään ja asettaa tavoitteita tulevaisuudelle.

Vuosi sitten kirjoitin vuoden loppuun hyvin sopivan jutun: Miten onnistut uudenvuodenlupauksesi toteuttamisessa.  Siinä käsittelin kriittisesti uuden vuoden lupauksia. Lupausten sijaan pitäisi puhua tavoitteista.

Tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyi vuoden mittaan useampikin artikkeli, esimerkiksi:

Valitse itsellesi oikeat tavoitteet: Tavoitteetkin voi valita; sinun kannattaa, aina kun on mahdollista, valita juuri sellaisia tavoitteita, jotka parhaiten sopivat siihen tilanteeseen ja tarkoitukseen, joka on edessäsi.

Tavoitteet vai tavat: Tavoitteiden saavuttamiseen päästään parhaiten tapojen muuttamisen kautta. Tavat ovat keino päästä tavoitteeseen.

Voiko aloittamisen vaikeudesta päästä eroon: Perusta on siinä, että aloitus tehdään niin helpoksi, ettei siinä voi epäonnistua, ettei sitä kannata pelätä ja tehtävästä saatava palkkio tulee heti saataville.

Teen parhaani ja katsotaan, mihin se riittää: ”Teen parhaani” on kuin löysä lupaus, se on epämääräinen, eikä velvoita mihinkään.

Mitä uusi vuosi tuo tullessaan?

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, sanotaan.

Olisiko vanhan liikkeenjohdon gurun, Peter Druckerin sanoissa jotain pohdinnan arvoista: Paras tapa ennustaa tulevaisuus on luoda se.

 

Onnistumisen Taito toivottaa lukijoilleen erinomaisen hyvää UUTTA VUOTTA 2018

 

Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Rauhallista ja Mukavaa Joulua

 

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Elämä on valintoja

Photo by Jens Lelie on Unsplash

Elämä on kuin valintatalo. Saat, mitä valitset. Olet sitä, mitä olet aikaisemmin valinnut.

Elämässäsi ei tapahdu mitään, parempaan tai huonompaan suuntaan, ennen kuin teet valinnan, ennen kuin päätät, mitä haluat ja mitä et halua.

Valinta on vaikeaa, koska siihen sisältyy myös uhraus. Kun valitset yhden, joudut myös hylkäämään toisen, jota saatat kaivata jo huomenna tai ensi viikolla.  Se onkin usein valinnan kipein osa.

Mutta valintoja pitää tehdä. Jos et itse päätä, mitä haluat tai mitä valitset, joku muu päättää sen puolestasi.

Huonoja ja hyviä valintoja

On selvää, että jokainen tekee elämässään sekä huonoja että hyviä valintoja.

Olet joskus ehkä valinnut väärän opiskelupaikan tai työpaikan, ostanut huonon auton, sijoittanut vääriin osakkeisiin. Mutta olet myös tehnyt paljon onnistuneita valintoja.

Me emme ehkä koskaan tiedä, teimmekö oikean valinnan. Mutta jos olemme onnellisia tai tyytyväisiä, tiedämme ainakin, ettemme tehneet väärää valintaa.

Sattumallakin on aina oma roolinsa. Joskus onnistut, joskus et.  Mutta enemmän on kiinni omista valinnoistasi ja päätöksistäsi. Päivittäisten valintojesi laatu määrittää elämäsi laadun.

Jokaisella valinnalla on seurauksensa. Onnistuminen ei ole sattumaa, se on valinta, sanoi jo Aristoteles.

Sillä ei ole juuri merkitystä, minkävärisen paidan valitset aamulla. Mutta jo se, minkälaisen aamiaisen syöt, alkaa olla tärkeitä valintoja. Tai syötkö välipalaksi suklaapatukan vai hedelmän.

Kun valitset itsellesi tapoja, valitset samalla itsellesi suunnan. Ja tapoja voi valita jokapäiväisistä asioista alkaen, syöminen, juominen, tupakointi, vapaa-ajan käyttö, terveydestä huolehtiminen, kuntoilu…

Tapasi tekevät sinut, sen mitä olet, mitä sinusta tulee.

Et voi syyttää huonosta kunnostasi tai ylipainostasi ketään muuta (jos nyt ylipäätään haluatkaan syyttää). Olet itse valinnut, miten elät.

Tärkeimpiä ja myös vaikeimpia valintoja ovat ne, joissa päätät, mitä haluat elämältä pitkällä aikavälillä. Mihin pyrit, mitkä ovat tavoitteesi työuralle, terveydelle, henkiselle kehittymiselle, varallisuudelle, vaikuttaa niiden saavuttamiseen.

Oikeat ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet helpottavat myöhempiä valintoja. Ne pakottavat astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja ottamaan riskiä.

10/10/10 – sääntö

Eräs tapa parantaa valintojen laatua on käyttää, ainakin vaikeissa päätöksissä, 10/10/10-sääntöä.

Idea on hyvin yksinkertainen. Joka kerta kun olet epävarma päätöksen suhteen, kannattaa käyttää hetki aikaa tähän ajatuskokeeseen. Ajattele, että olet tehnyt valinnan ja vastaa itsellesi kolmeen kysymykseen, jotka kuvaavat tuntojasi päätöksen jälkeen:

  • Miltä minusta tuntuu 10 minuutin kuluttua?
  • Miltä minusta tuntuu 10 kuukauden kuluttua?
  • Miltä minusta tuntuu 10 vuoden kuluttua?

Tämä menetelmä pakottaa sinut ajattelemaan kauemmaksi ja arvioimaan tilannetta myös eri aikajänteillä. Aivoilla on taipumus painottaa lyhyen tähtäimen mielihyvää, jolloin pidemmän ajan hyödyt jäävät huomioimatta.

Päätös on valinta, johon liittyy toiminta. Ja toiminta vaatii energiaa ja voimaa.

Valinnat liittyvät kiinteästi tahdonvoimaan. Mitä enemmän teet päivän mittaan erilaisia valintoja ja päätöksiä, sitä rasittavammaksi se käy aivoille.  Lopulta ne väsyvät ja alkavat etsiä oikopolkuja. Päätösten laatu heikkenee. Tärkeimmät valinnat ja päätökset kannattaakin tehdä aamupäivällä tai myöhemmin päivällä riittävän virkistäytymistauon jälkeen.

Ajattelun harhat

Valintoihisi ja päätöksiisi vaikuttavat muutenkin erilaiset ajatteluharhat, esimerkiksi:

  • Auktoriteettiharha ja halo vaikutus: joku tunnettu ja arvostamasi henkilö on ostanut tietyn merkkisen auton ja se saa sinutkin valitsemaan saman, vaikka se on sinulle aivan liian suuri.
  • Joukkoajattelu ja sosiaalisen vahvistuksen harha: monet luokkasi oppilaat ovat valinneet tietyn korkeakoulun ja se saa sinutkin hakemaan sinne, vaikka et tiedä alasta mitään ja se ei ehkä sovi sinulle lainkaan.
  • Liiallinen itseluottamus ja saatavuusharha: ajattelet tietäväsi kaiken jonkin yhtiön kehitysmahdollisuuksista ja tulevaisuuden kurssikehityksestä ja sijoitat kaikki rahasi sen osakkeisiin.

Milloin viimeksi olet katsonut peiliin? Ei konkreettisesti, vaan mielikuvatasolla, arvioimalla omia ajatuksiasi, tunteitasi, tapojasi, valintojasi.

Menestyminen ja onnellisuus ovat omista valinnoistasi kiinni.

Stoalainen viisaus sanoo: Hyvän elämän salaisuus on oppia haluamaan asioita, joita sinulla jo on.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onnistuminen, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , , , | 3 kommenttia

100-vuotias Suomi. Jatkuuko menestystarina?

Suomi ei ole Onnen satumaa. Mutta sellaista maata ei olekaan, jossa kaikilla olisi kaikki mahdollinen hyvin.

Menestystä on vaikea mitata

Menestymisen arviointi on aina suhteellista. Yleispäteviä mittareita ei ainakaan ihmisistä puhuttaessa ole.

Mutta yrityksiä voi mitata täsmällisilläkin mittareilla. Liikevaihto, liikevaihdon kasvu ja ennen kaikkea kannattavuus ovat kansainvälisiä mittareita, joilla yrityksiä voi verrata keskenään.

Entä sitten kansakunnat ja valtiot? Kehittymistä ja menestystä mitataan yleisimmin taloudellisella mittarilla bruttokansantuote asukasta kohti. Viime vuosina sitä on kuitenkin yhä enemmän arvosteltu. Se on huono hyvinvoinnin mittari. Se ei ota huomioon muita tärkeitä arvoja, ympäristöön, terveyteen, koulutukseen jne. liittyviä asioita.

Suomi on menestynyt kaikilla mittareilla

Suomi on maailman valtioiden joukossa kärkisijoilla kymmenillä, myös elämänlaatuun liittyvillä, mittareilla arvioituna.

Kaikilla aloilla ja alueilla pätee jonkinlainen alenevan rajatuoton laki. Mitä korkeampi on jonkun alueen taso, sitä vaikeampaa on sen ylläpito ja parantaminen.

Sama pätee myös moniin Suomen saavuttamiin tuloksiin. Esimerkiksi urheilussa ja nyt viimeisimpänä koulutuksessa huipputason menestys on alkanut hiipua. Muut valtiot ovat vuorostaan vauhdissa.

Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut erinomainen. Erään tilaston mukaan vuodesta 1860 vuoteen 2015 elintaso kasvoi Suomessa 25-, Ruotsissa 22-, Yhdysvalloissa 18- ja Saksassa 15-kertaiseksi.

Suomi nousi ennätystahtia kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista maista.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin olleet Suomelle vaikeat, ja olemme pudonneet BKT-vertailussa monta sijaa (nyt sijaluku on, eri lähteiden mukaan, karkeasti 25 – 30).

YK:ssa on jäsenmaita nyt 193, joten sijoitus ei silti ole huono.

Entä tästä eteenpäin?

Viimeisen kymmenvuotiskauden perusteella herää kysymys, onko syytä huoleen. Mistä nyt kiikastaa?

Vaivaako satavuotiasta Suomea dementia, kalkkeutuminen vai vain väsymys? Väestö ikääntyy, eikä tuoretta verta kovin innokkaasti haluta muualta. Kaikenlaista vaivaa alkaa olla enemmän ja enemmän, eikä 100-vuotias oikein tahdo innostua mistään.

Vai onko kyseessä yritysmaailmasta tuttu ilmiö, jonka mukaan ”menestyvää yritystä ei pelasta mikään.” Menestys sokeuttaa, visio hämärtyy, byrokratia kasvaa ja uusiutumiskyky häviää. Ei löydy enää halua ja kykyä muuttua.  Jos ei tapahdu kasvua, yritys kuolee.

Tämä yritysten ongelma voi olla Suomenkin kohdalla kyseessä.

Osaammeko jatkaa menestystä?

Professori Matti Pohjola on todennut kirjoituksessaan mm. että

”Ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa koulutuksen taso ei enää automaattisesti nouse väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi, sillä nuoret ikäluokat eivät ole enää vanhempia paremmin koulutettuja. Kun Suomi on samalla siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta tietointensiiviseen palvelutalouteen, koulutuksesta leikkaaminen ei ole parasta politiikkaa.”

”Uusia ideoita on entistä vaikeampi löytää, sillä kokonaistuottavuus vähenee ideoiden tuotannossa. Talouskasvun ylläpitäminen tietyllä vauhdilla vuodesta toiseen vaatii siksi jatkuvasti kasvavia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen.”

”Pienellä kansantaloudella on mielestäni vain yksi ainoa talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat. Sen toteuttaminen ei onnistu ilman jatkuvaa koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä.”

Hyvinvointivaltion ylläpito ja kehittäminen eivät oikein onnistu ilman tervettä taloutta.

Yhdestä tavoitteesta – hyvinvointivaltion ylläpito – ollaan samaa mieltä, mutta keinoista vallitsee suuri erimielisyys.

Suomalaisista on sanottu, että yhdistämme rivimme ja kokoamme voimamme vastoinkäymisten edessä.

Mutta ilmeisesti meillä menee edelleen hyvin. Mitään tarvetta yleiseen ilmapiirin muutokseen ei nähdä eikä ole näköpiirissä. Enemmänkin maataan vanhoissa etupiirihaudoissa.

Jotain positiivista voi ehkä nähdä nuorten piirissä. Kansainvälistyminen on arkipäivää, ja yrittäminen on muotia opiskelijapiireissä. Slush-tapahtuma on tästä hyvä esimerkki.

Nuorissa on tulevaisuus. Annetaan siis heille mahdollisuus.

Tallennettu kategorioihin Onnistuminen, Politiikka, Tavoitteet | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti