Onko korona-pandemia Musta joutsen?

Presidentti Trump on kutsunut COVID-19 eli korona-virusta ”Kiinan virukseksi”. Vastapainoksi jopa Kiinan ulkoministeriö on ruokkinut huhua, että virus on lähtöisin Yhdysvalloista. Vaikka asian vakavuuden takia ketään ei pidä syyllistää asiasta, on kuitenkin hyvä olla tietoa viruksen taustasta.

Maailman terveysjärjestö lisäsi jo helmikuussa 2018 ihmiskuntaa uhraavien sairauksien listalle uuden kohdan: Tauti X. Tautiekologi Peter Daszakin mukaan: ”Tauti X, totesimme silloin, on todennäköisesti eläimistä peräisin oleva virus, joka lähtee liikkeelle sellaisesta maailmankolkasta, jossa nopea talouskehitys ajaa ihmisiä ja villieläimiä lähelle toisiaan. Alkuvaiheessa tuntematon tauti sekoitetaan todennäköisesti tunnettuihin tauteihin, ja se leviää hiljaa ja nopeasti; etenemistä avustavat matkustaminen ja kaupankäynti. Tautia tavataan lukuisissa maissa ja sitä on vaikea torjua. Tauti X:n kuolleisuus on kausi-influenssaa suurempi mutta leviää samalla tavalla. Se sekoittaa maailman talousmarkkinat jo ennen kuin se julistetaan pandemiaksi.” (HS)

Korona-viruksen aiheuttamaan pandemiaa on sanottu Mustaksi joutseneksi. Se on erään määritelmän mukaan erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on valtava kielteinen vaikutus. Mutta Maailman terveysjärjestön ennusteen mukaan korona-pandemiaa ei kuitenkaan voi pitää epätodennäköisenä, pikemminkin päinvastoin. (Myös termin keksinyt Nassim Taleb on itse tätä mieltä). Riskien hallinnan termejä käyttäen se ei ole sellainen tuntematon tuntematon, kuin Musta joutsen yleensä, vaan tunnettu tuntematon. Kysymys on ollut vain ajankohdasta, milloin se tapahtuu. Tieto asiasta ei ole kiinnostanut riittävästi yhteiskuntaa ja päättäjiä. Ainoastaan viruksen vielä ennakoituakin suurempien vaikutusten ja nopean leviämisen takia nimitys Musta Joutsen voi olla paikallaan.

Hämmästyttävää vastuuttomuutta?

Edellisen vastaavan viruksen Sarsin (2002-2004) alkulähteeksi todettiin silloin kiinalainen villieläimiä myyvä tori, jossa oli myyty sivettikissoja. Ne ovat mm. lepakkojen lisäksi yksi tunnettuja virusten lähteitä, joita tällaisilla toreilla myydään, ihmisten ravinnoksi.

Sars-epidemian aikana villieläintorit kiellettiin väliaikaisesti, mutta sitten niiden toiminta jälleen sallittiin. Nyt Korona-virus on jäljitetty yhdelle Wuhanin torille, ja alkulähteenä on todennäköisesti ollut lepakko (joita Kiinassa todella syödään!) tai muurahaiskäpy. Eikä Sars ollut ainoa virus tätä ennenkään, joka on levinnyt ihmisiin torien villieläimistä. Virus voi siirtyä eläimestä ihmiseen satunnaisenkin kohtaamisen vuoksi, mutta villieläintoreilla todennäköisyys on monta kertaluokkaa suurempi.

Nyt villieläinten myynti on taas väliaikaisesti (!) kielletty Kiinassa. Villieläintoreja on Kiinassa satoja.  Ne ovat suosittuja ja esimerkiksi erään haastattelun mukaan Kantonissa 83 prosenttia haastatelluista oli syönyt jotain villieläintä edellisenä vuonna. Kiinan villieläinkaupan arvoksi on eri medioissa kerrottu jopa yli 66 miljardia euroa. Villieläimiä syödään kyllä muuallakin Kaakkois-Aasiassa.

Tuntuu erikoiselta, jopa hämmästyttävältä, että koko ihmiskunnan terveyden ja talouden annetaan toistuvasti vaarantua, ja jopa romahtaa kiinalaisten omalaatuisten ruokatottumusten vuoksi. Mustista lepakoista tulee Mustia joutsenia todennäköisesti tämän jälkeenkin.

Kaksi asiaa on ääretöntä: maailmankaikkeus ja ihmisen tyhmyys, enkä ole varma maailmankaikkeudesta. Albert Einstein

Tallennettu kategorioihin Politiikka, Talous, Todennäköisyys, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Erilainen tekniikka oppimiseen

Henkilö, joka sanoo tietävänsä, mitä ajattelee, mutta ei pysty ilmaisemaan sitä, ei yleensä tiedä, mitä hän ajattelee. Mortimer Adler

Asiantuntija vai asian tuntija

On kahdenlaisia tietämistä. Useimmat meistä keskittyvät vääräntyyppiseen tietoon. Ensimmäinen tyyppi tietämistä keskittyy tietämään jonkin asian nimen – mitä se on nimeltään. Toinen tyyppi keskittyy todella tietämään jotain – että ymmärtää asian.  Ensimmäinen henkilö on asian tuntija, toinen asiantuntija.

Mutta miten sitten me voisimme oppia tietämään asioista enemmän. Ensimmäinen askel on tietysti uteliaisuus, siitä lähtee kaikki oppiminen. Toinen asia on itse oppiminen, miten meidän pitäisi tai olisi hyvä oppia.

Oppimiseen on paljon erilaisia tapoja. Seuraavassa eräs hyvin yksinkertainen menetelmä, Feynman-tekniikka.

Feynman-tekniikka on täydellinen jonkin uuden asian oppimiseen, vanhan asian ymmärtämisen syventämiseen, asian muistamiseen tai kokeeseen opiskeluun. Se sopii kaikille, ei pelkästään opiskelijoille.

Kuka oli Feynman?

Feynman-tekniikka on ajattelumalli, jonka kehitti ja teki tunnetuksi amerikkalainen fyysikko Richard Feynman.  Hän sai yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itiro Tomonagan kanssa fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1965 tutkimuksistaan kvanttielektrodynamiikassa. Feynmania pidetään yhtenä maailman parhaista fyysikoista kautta aikojen.

Hän sai lisänimen ”suuri selittäjä” kyvyistään selittää monimutkaisiakin aiheita, kuten kvanttifysiikkaa, selkeästi käytännössä kenelle tahansa. Ja tästä on juuri Feynman-tekniikassa kyse. Feynman ymmärsi eron jonkin asian tietämisen ja jonkin asian nimen tietämisen välillä, ja se on yksi tärkeimmistä syistä hänen menestykseensä.

Feynman-tekniikka

Oletetaan, että lapsesi kysyy sinulta, miten koronavirus tarttuu. Sinulla on tai saattaa olla jonkinlainen käsitys asiasta, sen mukaan miten paljon olet seurannut lehtiä tai muuta mediaa. Mutta kovin yksityiskohtaista tietous ei kellään maallikolla yleensä ole. (Koronavirus on ajankohtainen, mutta toisaalta huono esimerkki, koska asiantuntijatkaan eivät ilmeisesti tällä hetkellä ole täysin varmoja kaikkiin leviämiseen liittyvistä tekijöistä. Perusasiat ovat kuitenkin selvillä.)

Mutta asiaa voi parantaa, ja oppia lisää Feynman-tekniikalla.

Feynman-tekniikan vaiheet:

  1. Valitse aihe (tässä tapauksessa koronaviruksen tarttuminen), jonka haluat ymmärtää, ja ala selvittää sitä. Kirjoita ensin muistikirjan tai muistivihon sivulle kaikki, mitä nyt itse tiedät aiheesta, ja lisää siihen aina, kun opit siitä jotain uutta.
  2. Kuvittele, että opetat aihetta 8-12 vuotiaille lapselle. Varmista, että pystyt selittämään aiheen yksinkertaisesti. Yksi tapa huijata itseään on käyttää monimutkaista sanastoa ja jargonia, joka peittää ymmärryksen puutteen. Kun kirjoitat asian alusta loppuun yksinkertaisella kielellä, jonka lapsikin voi ymmärtää, pakotat itsesi ymmärtämään konseptin syvemmällä tasolla ja yksinkertaistamaan ideoiden välisiä suhteita ja yhteyksiä.
  3. Tiedoissasi on varmasti paljon ilmeisiä aukkoja. Tunnista aukot selityksessäsi. Nyt voit todella aloittaa oppimisen. Palaa lehtiartikkeleihin, kirjoihin, nettiin, kun jäät jumiin.  Palaa ongelma-alueisiin, kunnes voit selittää aiheen kokonaan. Yksinkertaista, tiivistä ja käytä analogioita. Toista prosessi samalla, kun yksinkertaistat kieltäsi ja yhdistät faktoja analogien kanssa, jotta ymmärtäisit paremmin. Tiivistä asia tarinaksi.
  4. Voit tämän jälkeen ainakin tuttavillesi, perheellesi, lapsillesi ja naapurin uteliaille kakaroille kertoa asiantuntemuksen syvällä rintaäänellä, miten koronavirus tarttuu. Jos muut eivät ymmärrä kaikkea, mitä sanot, tiedoissasi on vielä täsmentämisen varaa. Perimmäinen testi tietämyksestäsi on kyky välittää se toiselle.

Ja ehkä saat tästä kimmokkeen oppia muitakin, vielä hyödyllisempiä asioita. Tämän mallin avulla voit nopeasti oppia uusia käsitteitä, tuoda esiin tietoaukkoja, joita sinulla on, palauttaa mieleen ideoita, joita et halua unohtaa, tai opiskella tehokkaammin.

Ja voit käyttää samaa periaatetta muutenkin. Kun keskustelet jonkun kanssa ja hän alkaa käyttää sanoja tai suhteita, joita et ymmärrä, pyydä häntä selittämään se sinulle kuin 12-vuotiaalle.

Muistikirjat

Muistikirjat ovat hyvä väline jatkuvaan oppimiseen. Feynman itse oli innokas niiden käyttäjä. Hänellä oli tapana ottaa käyttöön uusi muistikirja, jonka otsikkosivulle hän kirjoitti: Muistikirja asioista, joita en tiedä. Muistikirjan voi varata paikaksi, jossa tietosi kasvavat, jossa voit kehittää ideoitasi ja antaa sen toimia alustana jatkuvalle oppimiselle.

Monet muutkin suuret ajattelijat, keksijät ja innovaattorit ovat käyttäneet muistikirjoja jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen, tunnetuimpina Leonardo da Vinci ja Thomas Edison. Leonardon arvioidaan elämänsä aikana tuottaneen 20 000 – 28 000 sivua muistiinpanoja ja luonnoksia työhön liittyvistä aiheista ja kaikesta muusta, joka häntä kiinnosti. Edison oli yksi tuotteliaimmista muistiinpanojen tekijöistä, joita koskaan on ollut, hänen sanotaan keränneen yli viisi miljoonaa sivua muistiinpanoja.

 

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Oppiminen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Korona – mahdollisuus muutokseen

Kun emme enää pysty muuttamaan tilannetta, se haastaa meidät muuttamaan itseämme. Holokaustista selviytynyt Victor Frankl

Kaikissa asioissa voi nähdä hyvät puolet ja huonot puolet. Myönteinen ajattelu auttaa pääsemään kriiseistä paremmin yli.

Koronaviruksen aiheuttamien poikkeuksellisten olojen aika tullee kestämään useamman kuukauden, mutta joskus se loppuu. Elämä jatkuu. Jatkuuko se entisellään, on monesta asiasta kiinni, myös sinusta itsestäsi.

Kriisi vaikuttaa lähikuukaudet tavalla tai toisella jokaisen elämään. Voimme sairastua itse, olla karanteenissa, tehdä etätyötä, joutua lomautetuksi ja muuten katsoa viisaammaksi pysytellä kotona. Kaikkien elämä on kuitenkin nyt erilaista.

Kriisit ovat usein muutoksen kohtia ihmisen elämässä. Moni aikaisemmin mahdottomaltakin tuntunut asia voi sen myötä muuttua jokapäiväiseksi, tavalliseksi.

Älä anna kriisin mennä hukkaan?

Voimme ajatella kriisiä myös tilaisuutena, mahdollisuutena muuttua. Meillä on nyt joka tapauksessa, vapaa-ajan viettomahdollisuuksienkin kaventuessa, enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Silloin voisimme etsiä uusia tapoja elää, kasvaa, kehittyä, tehdä sellaisia muutoksia elämäämme, joita ehkä olemme pitkään miettineet.

Uusien tapojen, rutiinien oppimisen ja kehittämisen suurin este on pelko tai epävarmuus muutoksen onnistumisesta. Jaksanko, viitsinkö, kannattaako se?

Yksi keino ylittää aloittamisen kynnys on päättää, että kokeilen jotakin uutta asiaa, tapaa, vaikkapa kuukauden ajan, 30 päivää. Silloin aloittamiseen ei liity enää tuskaa ikuisuuteen jatkuvasta sitoutumisesta. Savukkeiden polttamisesta joskus eroon päässeenä tiedän, että on vielä suhteellisen helppoa sitoutua olemaan polttamatta päivän, viikon tai jopa kuukauden. Ongelma on usein sana pysyvä tai lopullisesti.

Toinen esimerkki on kuntoilu. Haluat kuntoilla enemmän.  Mutta monet kamppailevat tämän tavan kanssa, koska on vaikea kuvitella kuntoilevansa muutaman päivän viikossa koko loppuelämänsä.

Tee siis päätös, että lupaat itsellesi aloittaa uuden hyvän tavan, rutiinin, ja kokeilla sitä 30 päivän ajan. Asia, jota päätät kokeilla ja joka sopii korona-ajan kriisin tilanteeseen, voi olla lähes mitä tahansa:

  • kävelet 5000 (10000) askelta joka päivä
  • hymyilet päivän aikana 10 kertaa (peilille, itsellesi, puolisollesi, vastaantuleville)
  • opettelet käyttämään kahta uutta vieraan kielen sanaa päivässä
  • harjoitat meditaatiota/mindfulnessia/syvähengitystä 10 minuuttia päivässä
  • soitat yhdelle vanhalle tuttavalle joka päivä
  • jnpp.

Lisää hyviä ideoita löytyy paljon. Ja joitakin asioita sinulla on varmasti jo valmiina mielessäsi.

Miten kannattaa menetellä

Jotta saat kokeilustasi kaiken hyödyn, sitä kannattaa vähän suunnitella etukäteen.

Kokoa ja kirjaa seuraavat asiat päiväkirjaasi, muistikirjaan tai vain paperille:

  1. Syy miksi. On tarpeen perustella itsellesi, miksi tämä tapa on sinulle henkilökohtaisesti tärkeä. Se on kaiken motivaation perusta.
  2. Kuvaus. Kirjaa muistiin lyhyt kuvaus tästä tavasta, sen eri vaiheista ja toiminnoista. Siihen kannattaa sisällyttää myös kaikki tarvittavat välineet, esineet ja ympäristön liittyvät asiat, jotka auttavat tai estävät tätä uutta tapaa.
  3. Esteet. Yritä etukäteen tunnistaa kaikki asiat, jotka vaikeuttavat muutosta, tavan luomista. Kun niitä tulee esiin, kirjoita ne ylös. Ja kirjaa myös miten ja milloin, missä tilanteissa niitä esiintyy.
  4. Tulokset. Seuraa menestystäsi päivittäin jollain sopivalla mittarilla: kyllä/ei (teinkö tänään), määrä, aika, tms. Päivittäinen mittari on avain pysyvän tavan muodostamiseen. Voi olla päivä tai päiviä, jolloin ei kerta kaikkiaan pysty tai jaksa, mutta älä lannistu, jatka seuraavana päivänä. Menestys ei tapahdu yhdessä yössä. Edistymisen seuraaminen lisää myös motivaatiota.
  5. Arvio. Kuukauden kuluttua päätät, jatkatko vai et. Tuumaile ja analysoi hetki tuloksia. Auttoiko tapa, paransiko se elämääni jossain suhteessa? Voinko tehdä sitä jollain toisella tavalla? Teinkö itse kaikkeni?

Sinulla on periaatteessa kolme vaihtoehtoa. 1) Jatkat tapaa ja teet siitä pysyvän muutoksen. 2) Muutat sitä; jos teet sitä hieman toisin, se voi toimia paremmin. 3) Lopetat sen; tapa ei sinun kohdallasi osoittautunut hyväksi.

Uusia tapoja ja erityisesti suuria muutoksia ei kannata yrittää omaksua enempää kuin yksi kerralla. Vasta kun joku tapa on vakiintunut, on uuden aika.

Yksi pienikin oikeansuuntainen muutos tuo yleensä mukanaan muita uusia, hyviä asioita (sekä hyvät että huonot tavat kasaantuvat) ja voi muuttaa elämääsi yllättävään suuntaan.

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Psykologia, Tavat | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Ihmisen uusin elin tekee meistä tyhmempiä

Evoluutio on jatkuvaa. Nykyajan ihmiselle on kehittymässä tai jo kehittynyt uusi elin. Se on puh-elin. Tämä uusi elin kulkee jo ihmisen mukana aamusta iltaan. Monilla se vieressä nukkuessakin. Se on mukana kaikessa. Jos se katoaa, ihminen on hukassa. Se ei vielä ole liittynyt anatomisesti ihmiseen, mutta kehitys vie vääjäämättä siihen suuntaan. Ehkä jo seuraava sukupolvi tuntee puh-elimen vain implanttina päässä.

Me kaikki varmaan tiedämme, minkälaisia jotkin yhteiset tapaamiset tai kokoukset voivat nykyään olla huonoimmillaan. Joku puhuu tai esittelee jotain mielestään tärkeää asiaa (tai pitäisihän sen olla tärkeää kaikkien mielestä, kun kerran on kokoonnuttu yhteen), ja samanaikaisesti suuri tai suurin osa osallistujista näprää tai ainakin pitää silmällä puhelintaan.

Mutta puhelinta ei edes tarvitse pitää kädessään, kun se jo vaikuttaa kielteisesti. Se on sellaisenaan suuri este keskittymiselle.

Meistä on tulossa tyhmempiä?

Tutkimukset osoittavat, että älyllinen kapasiteettisi vähenee merkittävästi, kun älypuhelin on pelkästään ulottuvilla. Eräässä kokeessa osallistujat suorittivat useita testejä, jotka mitattiin käytettävissä olevaa henkistä kapasiteettia, aivojen kykyä omaksua ja käsitellä tietoja. Eli juuri sitä, mitä ihmisten pitäisi tehdä kokouksissa. Kaikki osallistujat käänsivät puhelimensa äänettömiksi. Sitten yksi ryhmä laittoi puhelimensa kuvapuoli alaspäin pöydälle. Toinen ryhmä laittoi ne taskuunsa tai laukkuunsa. Kolmas ryhmä jätti puhelimensa toiseen huoneeseen.

Mikä oli lopputulos? Ihmiset, joiden puhelimet olivat toisessa huoneessa, suoriutuivat huomattavasti paremmin kuin ihmiset, joiden puhelin oli pöydällä, ja hieman paremmin kuin ne, jotka laittoivat puhelimensa taskuun tai laukkuunsa.

Jo puhelimen pitäminen lähellä vaikuttaa henkiseen suorituskykyyn, vaikka osallistujat ilmoittivat kiinnittävänsä täyden huomionsa testeihin. Ja vaikka kukaan ei antanut periksi kiusaukselle tarkistaa puhelintaan. Tutkijoiden mukaan näemme lineaarisen kehityskulun, joka viittaa siihen, että kun älypuhelin muuttuu näkyvämmäksi, osallistujien käytettävissä oleva henkinen kapasiteetti vähenee. Pelkkä älypuhelimen läsnäolo riittää vähentämään älyllistä kapasiteettia.

Tietoinen mielesi ei ajattele älypuhelintasi, mutta se prosessi, joka vaatii itseäsi olemaan ajattelematta jotain, käyttää rajoitettuja henkisiä resurssejasi. Meistä tulee tyhmempiä.

Olemme kaikki syntyneet tietämättömiä, mutta on tehtävä kovasti töitä pysyäkseen tyhmänä. Benjamin Franklin

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Psykologia, Tuottavuus, Työ | Avainsanoina , , , , , | 2 kommenttia

Jos haluat olla maailman paras, toimi sen mukaisesti

Matti Heikkinen

Vuonna 2019 uransa lopettaneen hiihtäjä Matti Heikkisen uran suurin saavutus on kultamitali 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Oslon MM-kilpailuissa 2011. Aikaisemmin vuoden 2009 MM-kisoissa Liberecissä hän oli voittanut pronssia 15 kilometrin perinteisellä ja 4 × 10 kilometrin viestissä.

Maailmanmestaruuden jälkeen kehitys tuntui pysähtyneen.  Vasta uransa ehtoopuolella vuonna 2016 hän löysi jälleen uuden alun. (YLE) Hän päätti selvittää, mihin norjalaisten hiihtäjien menestys perustui ja olisiko siitä hänelle apua. Heikkinen muutti perheineen kuukaudeksi Osloon, pääsi tutustumaan Norjan urheilun pyhimpään, Olympiatoppeniin, ja harjoitteli maajoukkueen kanssa heidän avausleirillään.

”Jos haluat olla maailman paras, toimi sen mukaisesti.” Tuohon lauseeseen kiteytyi Heikkisen huippu-urheilufilosofia. Jos haluaa olla huippu, pitää mennä huippujen luo. Nähdä ja kokea, miten he harjoittelevat ja haistaa heidän hikensä. Siksi Heikkinen halusi päästä kokemaan lähempää Norjan maajoukkueen toimintaa.

Hän sanoo, että oli käänteentekevä hetki, kun näki, mitä se vaatimus- ja toiminnan taso oli jo toukokuussa ja minkälaisessa fyysisessä tilassa urheilijat olivat. Se avasi todella paljon silmiä. ”Kun se porukka lähti rullilla liikkeelle, niin minua pelotti.” Silloin hän ymmärsi, että vuosikymmenten rääkistä huolimatta hänen perustasonsa oli paljon heikompi kuin Norjan parhaiden yksilöiden. Eikä vuoden 2011 maailmanmestari saisi eroa kiinni, ellei hän panostaisi entistä enemmän.

Saamiensa ideoiden ja hyvän harjoituskauden jälkeen Heikkinen voittikin vielä Lahden MM-kilpailuissa 2017 pronssia 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa.

Tarkoituksellinen harjoittelu

Matti Heikkisen tarinassa näkyvät tarkoituksellisen harjoittelun perusasiat. Se on ydinasiaa myös 10 000 tunnin säännössä, joka on alkuaan ruotsalaisen psykologian professorin K. Anders Ericssonin 1990-luvulla esittämä teoria. Ericsson totesi tutkimuksissaan, että jokainen tutkittu maailman huipputekijä oli harjoitellut omalla alallaan tarkoituksellisesti vähintään kymmenentuhatta tuntia.

On kuitenkin olemassa oikea tapa ja paljon vääriä tapoja käyttää aikaa. Pitkät päivät eivät sinänsä ole kovaa työtä eivätkä tarkoituksellista harjoittelua. Ne ovat vain pitkiä päiviä. Vain tarkoituksellinen kova työ, harjoittelu, jossa on riittävästi määrää, laatua ja palautetta, on kyvykkyyden perusta.

Anders Ericssonin ja Robert Poolin mukaan tarkoituksellisen harjoittelun periaatteet ovat:

  • Kirkkaat tavoitteet. Kehittyminen tarvitsee selkeän suunnan ja kohteen. Vain niiden avulla voi arvioida edistymistä.
  • Tavoitteen mukainen harjoittelu. Keskitytään tiettyjen suorituskyvyn osien parantamiseen ja yksityiskohtien hiomiseen.
  • Mukana valmentaja. Asiantunteva valmennus tuo mukaan uusimman tietouden ja auttaa harjoittelemaan tarkoituksenmukaisesti.
  • Sisäinen palaute.  Valmennus kehittää yksityiskohtaisia ja tehokkaita ajattelumalleja, jotka opastavat sinua tekemisissäsi tai miten ja miksi epäonnistut. Se pitää motivoituneena jatkuvilla edistymisen merkeillä.

Tärkeä osatekijä oikeanlaisessa tarkoituksellisessa harjoittelussa on oikeanlainen palaute.  Ehkä suurin ero tarkoituksellisen harjoittelun ja pelkän toiston välillä onkin palautteessa.

Eräs syy, miksi kehittymään pyrkivät urheilijat haluavat harjoitteluunsa apua huppuvalmentajilta, on palautteessa. He eivät ainoastaan halua neuvoja harjoittelujaksoihin. Paljon tärkeämpää on, että huippuvalmentajat pystyvät suunnittelemaan harjoitukset niin, että niihin on kytketty mukaan palaute, joka johtaa automaattisesti harjoitteen uudelleen säätämiseen.

Matti Heikkinen oli 2016 jo niin kokenut hiihtäjä, että hän pystyi itse saamaan harjoituksestaan palautetta. Heikkinen teki tilanneanalyysiä itselleen välillä viikoittain, tarvittaessa päivittäin. Kun hän oli jäsennellyt asiat itselleen, hänen piti toimia tavoitteen mukaisesti. Minkään tekosyyn tai asian taakse ei voinut piiloutua.

Tärkeintä hänen mukaansa on objektiivisuus ja kriittisyys omaan tekemiseen, virheet ja heikkoudet pitää pystyä myöntämään rehellisesti. Kritiikki satuttaa aina hetken, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden kehittyä.

Voittajia ei synny. Heidät tehdään. Matthew Syed

Tallennettu kategorioihin Menestys, Tavoitteet, Urheilu | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Päätös joka korvaa sata päätöstä

Iltapäivällä tehdyt päätökset ja valinnat ovat huonompia kuin aamupäivällä tehdyt.

Teet päivittäin kymmeniä, satoja jopa tuhansia päätöksiä ja valintoja. Suurin osa niistä on lähes huomaamattomia mikropäätöksiä, kuten katsotko sähköpostisi heti, kun saapuneen viestin merkkiääni kuuluu, tai otatko lounaalla yhden vai kaksi leipäpalaa. Mikropäätökset tehdään usein alitajuisesti ja niihin kehittyy helposti oma rutiininsa.

On myös suuri määrä tietoisen mielen käyttöä vaativia päätöksiä. Jokainen tietoisesti tehty päätös kuluttaa aivojen energiaa. Ja mitä suurempia ja tärkeimpiä ne ovat, sitä enemmän energiaa kuluu. Aivot kuluttavat normaalisti 20 % ihmisen energian käytöstä, mutta mitä enemmän tietoinen mieli kuormittuu, esimerkiksi juuri suuresta määrästä päätöksiä, sitä enemmän energiaa kuluu. Päätökset kuluttavat tahdonvoimaa ja tietoisen mielen toimintakykyä.

Siksi myös päätösten laadulla on taipumus heikentyä päivän mittaan. Ilmiö tunnetaan nimellä päätösväsymys.

Eräässä tutkimuksessa lääkärit antoivat viimeisen vastaanottotunnin aikana turhan reseptin 26 % todennäköisemmin kuin ensimmäisen tunnin aikana. Antibioottien määrääminen nousi sekä diagnooseille, joita pitäisi hoitaa, samoin kuin sellaisille diagnooseille, joita ei pidä hoitaa lääkkeillä. Sama ilmiö on todettu monessa muissakin tilanteissa.

Siis jos sinun pitää tehdä merkittävä päätös, sitä ei kannata lykätä myöhään iltapäivään. Aamulla tietoinen mieli on vielä kutakuinkin voimissaan. Ja kaikki tiedämme sen tunteen kun tulee illalla töistä kotiin; ei jaksa päättää tai edes miettiä juuri mitään.

Mutta päätösväsymystä voi torjua tai ainakin vähentää.

Yksi tapa on etsiä sellaisia yksittäisiä päätöksiä, jotka poistavat kymmeniä tai satoja muita päätöksiä.

Monet päätökset kuuluvat samaan päätösluokkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaa koskevat valinnat.

Sen sijaan että päätät ja valitset aina erikseen, syönkö sitä tai tätä, teet päätöksen, että syön vain tuota ja tuota. Silloin ei tarvitse miettiä ja päättää muiden kohdalla enää mitään.  Jos haluat syödä terveellisesti, päätät, ettet syö lihaa lainkaan tai syöt pelkästään kasvisruokaa. Tai äärimmilleen vietynä, syöt joka päivä samaa (terveellistä) ruokaa.

Tai sen sijaan, että joka kerta kun saat tekstiviestin tai sähköpostin, päätät katsonko sen heti vai myöhemmin, tee päätös, että katsot ne kaksi kertaa päivässä – paitsi, jos työhösi olennaisesti liittyy viestittely tai jos odotat jotain tärkeää viestiä.

Tai osta vain samanlaisia sukkia, niin et koskaan enää mieti, mitkä sukat laitat jalkaasi tai joudu pyykin jälkeen etsimään sukallesi paria. Tai käytät samanlaisia vaatteita joka päivä (kuten Steve Jobs) , ei tarvitse aamulla päättää, mitä panee päälleen.

Tee tänään päätös, joka vähentää päätöksiä.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Tavat, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Kiinalainen juttu

Totuus on, että tiedämme niin vähän elämästä, että emme oikeastaan ​​tiedä, mitä hyvät uutiset ovat ja mitä huonot uutiset ovat. Kurt Vonnegut

Kiinasta tulee paljon muutakin kuin korona-virus ja verkkokauppapaketteja. Kiinalaisissa sananlaskuissa ja tarinoissa tulee esiin paljon ikivanhaa viisautta, joka on nykyaikanakin varteenotettavaa.

Seuraava tarina ” Sāi Wēng kadotti hevosensa” kuvastaa hyvin vanhaa kiinalaista filosofiaa ja ajattelua:

Olipa kerran kiinalainen talonpoika Sai Weng, joka työskenteli köyhällä tilallaan yhdessä poikansa ja hevosensa kanssa. Kun hevonen karkasi pois eräänä päivänä, naapurit tulivat lohduttamaan häntä: ”Kuinka valitettavaa sinulle!” Sai Weng vastasi: ”Ehkä, ehkä ei.” Kun hevonen palasi mukanaan villihevoslauma, naapurit kokoontuivat ympärille ja huudahtivat: ”Mikä onni sinulle!” Sai Weng pysyi rauhallisena ja vastasi: ”Ehkä, ehkä ei.” Yrittäessään kesyttää yhtä villeistä hevosta, Sai Wengin poika putosi sen selästä ja katkaisi jalkansa. Hänen piti vain maata eikä hän voinut auttaa maatilan askareissa. ”Kuinka surullista sinulle”, naapurit huusivat. ”Ehkä, ehkä ei”, sanoi Sai Weng. Pian sen jälkeen naapurimaiden armeija uhkasi kylää. Kaikki kylän nuoret miehet värvättiin taistelemaan hyökkääjiä vastaan. Monet kuolivat. Mutta Sai Wengin poika oli jätetty taisteluista murtuneen jalkansa vuoksi. Ihmiset sanoivat hänelle: ”Olipa hyvä onni, ettei poikasi voinut taistella!” ”Ehkä, ehkä ei”, Sai Weng sanoi.

Talonpoika pidättäytyi vakaasti ajattelemasta asioita vain siltä kannalta, oliko kyseessä voitto tai tappio, etu tai haitta, koska ei koskaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Moni asia näyttäytyy erilaisena, riippuen katsotaanko sitä lyhyemmällä vai pidemmällä tähtäimellä.

Elämä on niin valtavan monimutkaista asioiden keskinäisten riippuvuuksien vuorovaikutusta, että on todella mahdotonta heti sanoa, onko joku siinä tapahtuva hyvää vai huonoa.

Usein me leimaamme tilanteen ”huonoksi”, jos vihaamme sitä. Ja ”hyväksi”, jos pidämme siitä. Mutta huonoa ei voi olla olemassa ilman hyvää, ja päinvastoin. Mitä tahansa elämässämme tapahtuukin, emme koskaan ole varmoja seurauksista, joita se voi tuoda tulevaisuudessa. Kuten filosofi Alan Watts on sanonut:

”Koskaan et tiedä, mitä on seurausta epäonnesta, tai koskaan et tiedä, mitä tulee hyvän onnen seurauksena”.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Onni | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Suunnittele huominen tänään

Joku päivä ei ole viikonpäivä. Janet Dailey

Onko sinulla liikaa aikaa?

Jos vastaat kyllä, olet todella harvinainen poikkeusyksilö. Nykyään jokainen, onko hän sitten työssä käyvä, yrittäjä tai eläkeläinen tuntuu valittavan ajanpuutetta.

Mutta ajasta ei ole puutetta. Jokaisen päivän jälkeen tulee toinen, ja näköpiirissä on aikaa vaikka kuinka paljon. Kysymys onkin asioiden priorisoinnista, ajankäytön hallinnasta ja toiminnan tehostamisesta.

Jos sinulla ei ole mitään ajatusta tai suunnitelmaa tai rutiineja ja periaatteita päiväsi varalle, sen ajankäytön ratkaisevat muut ihmiset, puhelin, sähköposti, sosiaalinen media. Ja tulokset ovat sen mukaisia. Illalla ihmettelet, mihin se aika meni, mitä tapahtui, miksi en saanut juuri mitään aikaan, miksi huomenna ovat edessä jälleen samat tekemättömät työt. Ja todennäköisesti, jos olet vähänkin tunnollinen ihminen, nukut huonosti, koska ainakin alitajunta pyörittää keskeneräisiä ja päättämättömiä tehtäviä.

Ratkaisu

Tässä tilanteessa erästä yksinkertaista perusratkaisua ongelmaan kannattaa kokeilla.

Se lähtee siitä, että on järkevintä ajatella, suunnitella ja kirjata jo edellisenä päivänä, iltapäivällä ennen töiden loppumista tai kotona illalla ennen yöhön rauhoittumista joitakin asioita seuraavan päivän varalle.

Silloin sekä tietoinen mieli että alitajunta vapautuvat painiskelemasta ratkaisemattomien valintojen ja päätösten kanssa, ja nukut yösi kunnolla ja olet aamulla valmis.

Tämä esityö on tietysti mahdollista tehdä myös heti ensimmäisenä asiana aamulla. Silloin on kuitenkin vaara, että ajaudut ennakoimattomien tapahtumien pyörteeseen jo ennen kuin ehdit tehdä sen. Mutta jos varaat siihen aikaa ennen kaikkea muuta, se onnistuu aamullakin.

Suunnittelun luonne riippuu tietysti siitä, oletko tehtävässä, jossa suurin piirtein koko päivä on jo tavallaan ohjelmoitu työn luonteen takia, tai tilanteessa, jossa pystyt hyvin pitkälle itse määrittelemään tekemisesi. Ensimmäisessä tapauksessa suunniteltavaa on työn osalta vähän ja painopiste voikin olla sen ulkopuolisissa tekemisissä.

Miten suunnitella

Päivän suunnitteluun voit käyttää joko muistikirjaa, kalenteria tai jotain digitaalista työkalua (kalenteria, tms.). Pelkkä paperinlappukin riittää.

Yksinkertaisuus on valttia ajankäytön tehostamisessakin. Jos aloittaa puhtaalta pöydältä kannattaa edetä vähitellen yksinkertaisesta hienostuneempaan.

  1. Yksinkertaisin keino saavuttaa motivaatiota lisäävää tulosta on asettaa seuraavalle päivälle vain yksi tärkeä tehtävä tai tavoite, normaalien päivän rutiinitehtävien lisäksi. Mutta sekin kannattaa kirjata ylös.
  2. Paljon käytetty keino on ns. kolmen lista, kolmen asian tehtävälista. Mietit etukäteen ja kirjaat paperille kolme tärkeintä asiaa, tavoitetta tai tehtävää, jotka haluat toteuttaa seuraavana päivänä.
  3. Seuraavaksi voikin jo kokeilla jotain kehittyneempää metodia, esimerkiksi:
    • Listaa tai merkitse päiväsuunnitelmaan kiinteät, etukäteen sidotut asiat (aikatauluun ja muiden tekemisiin sidotut asiat, kokoukset, tapaamiset, jne.), joita ei voi enää muuttaa. Kun asetat nämä asiat suunnitelmaan, varmista, että otat huomioon matka- ja mahdolliset puskuriajat.
    • Listaa kolme tärkeintä työhösi liittyvää muuta asiaa tai tavoitetta, jotka ehdottomasti haluat saada aikaan seuraavana päivänä.
    • Listaa työn ulkopuoliset, itseesi, perheeseesi, harrastuksiisi tms. liittyvät asiat, joka seuraavana päivänä pitää tai haluat hoitaa.
    • Voit sijoittaa tehtävät tärkeysjärjestykseen ja tehdä ne sen mukaan päivän mittaan tai sijoittaa läpikäydyt asiat päivän kalenteriin aikatauluun sidottujen tehtävien lomiin.
    • Kannattaa muistaa, että useimmille ihmisille sopivin aika tehdä vaikeita ja tärkeitä tehtäviä on aamupäivällä. Rutiinitehtävät on järkevintä, jos mahdollista, hoitaa vasta niiden jälkeen ja iltapäivällä.

Jos jotkut kolmesta päätavoitteestasi ovat aikaa vieviä, ne voi olla tarpeen jakaa pienempiin tehtäviin ja ajoittaa useammalle päivälle.

Jokainen voi kehittää itselleen sopivan menetelmän suunnitella ajankäyttöään ja saada tuloksia aikaan. Ohjeita ja työkaluja on paljon.

Jokainen suunnitelma on kuitenkin parempi kuin ei mitään suunnitelmaa.

Huomenna on usein kiireisin viikonpäivä. Espanjalainen sananlasku

Tallennettu kategorioihin Tavat, Tavoitteet, Tuottavuus | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Päätös tarkoittaa valintaa

Photo by Cenk Batuhan Özaltun on Unsplash

Päättäminen tarkoittaa valinnan tekemistä. Ongelmana valinnassa on usein se, että kun valitset jotain, joudut samalla hylkäämään jotain muuta.

Päätöksenteon ensimmäinen edellytys on, että tiedät mitä haluat. Ja pitää muistaa, että se ei ole sama asia kuin mitä luulet, että sinun pitäisi haluta.

Päätös voidaan tehdä monella eri tavalla:

  • Päätät nopeasti sen kummemmin miettimättä, ensimmäisen impulssin perusteella, ja sitten ehkä kadut kaikessa rauhassa
  • Mietit hetken, teet sitten päätöksen intuition perusteella, valitset sen, mikä tuntuu hyvältä
  • Teet perusteellinen hyvät puolet/huonot puolet – analyysin, ehkä jopa pisteytät asioita ja päätät sitten
  • Päätät nopeasti, mutta muutat sitten mieltäsi, soudat ja huopaat valintojen välillä, päätät ja muutat taas mieltäsi
  • Pelkäät tehdä päätöstä, koska jos valitset jonkun, joku toinen jää valitsematta, kokeilet vähän kaikkia, et päätä mitään

Päättämättömyys on yksi suosituimmista tavoista pysyä jumissa omalla turvallisella mukavuusalueellaan. Siksi monia menestyneitä ihmisiä yhdistää taipumus tehdä nopeita päätöksiä ja muuttaa niitä hitaasti.

Nopea päätös ei tarkoita, että olisit heti varma tilanteen tullessa mikä päätös on, vaan että otat asian heti haltuusi ja aloitat päätöksentekoprosessin saman tien. Se voi tarkoittaa, että listaat hyviä ja huonoja puolia ja niiden plussia ja miinuksia, puntaroit asiaa puolelta ja toiselta, kyselet muiden näkemyksiä ja mielipiteitä, keräät lisätietoa tai nukut yön yli. Mutta sen jälkeen teet päätöksen suhteellisen hyvällä mielellä ja itseluottamuksella.

Täydellisyyteen pyrkiminen on yksi aikaansaamisen ja myös päätöksenteon suuri este. Kannattaa muistaa, ettet koskaan pysty kokoamaan saati ennakoimaan kaikkia lopputulokseen vaikuttavia tietoja ja tekijöitä. Eikä lopputulos riipu pelkästään sinun vaikutettavissasi olevista asioista.

Päätöksentekotaitoa, ”päätöksentekolihasta”, voi treenata pienillä päätöksillä. Pyri tekemään kaikki pienet päätökset nopeasti. Aseta itsellesi määräaikoja, joiden kuluessa teet päätöksen. Päätä esimerkiksi, että valitset viinin (tai oluen tai muun juoman) 15 sekunnissa. Voit myös luoda itsellesi päätöksenteon tai valintojen peukalosääntöjä.

Ota aikaa harkita, mutta kun toiminnan aika on saapunut, lopeta ajattelu ja toimi. Napoleon Bonaparte

Tallennettu kategorioihin Oppiminen, Psykologia, Tavat, Tavoitteet, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kolmas vaihtoehto optimismille ja pessimismille

Optimismin ja pessimismin lisäksi on kolmaskin tapa suhtautua tulevaisuuteen.

Kun optimisti katsoo juomalasia, hän näkee sen olevan puoleksi täynnä. Pessimisti taas näkee saman lasin olevan puoliksi tyhjä. Mutta sitten paikalle tulee kolmas kaveri. Hän kaataa lasin täyteen ja juo sen. Tämä kolmas kaveri on melioristi.

Käsitteen meliorismi toi aikanaan esiin filosofi William James välimuotona optimismille ja pessimismille. Sen mukaan onnellista lopputulosta ei voi etukäteen varmistaa, mutta se on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Käsitteen kantasanana on latinan meliora, paremmin.

Meliorismi pitää sekä optimismia että pessimismiä huonoina elämänasenteina, koska kumpikin johtaa lopulta siihen, että ei kannata tehdä mitään. Optimisti uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua riippumatta siitä, mistä on kysymys. Pessimisti taas uskoo, että mikään ei toimi riippumatta siitä, mistä on kysymys. Melioristi tunnustaa, että asiat voivat mennä pieleen, mutta silti voidaan tehdä jotakin.

Melioristi uskoo, että ihmisen toiminnalla on vaikutusta, on aina olemassa mahdollisuuksia parempaan. Melioristi tekee asioita. Ahkeruus ja viisaus tuottavat parempia tuloksia kuin laiskuus ja tyhmyys.

Meliorismista voi käyttää myös sanaa possibilismi. Sanan on viimeksi tehnyt tunnetuksi ruotsalainen lääkäri Hans Rosling, joka yhdessä poikansa ja miniänsä kanssa kokosi teoksen Faktojen maailma. Siinä todistetaan faktojen avulla, että kaikesta pessimismistä huolimatta suurin osa asioista maailmassa on menossa parempaan suuntaan.

En ole optimisti, näen mitä on mahdollista. Olen possibilisti. Hans Rosling

Possibilisti on ihminen, joka uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua, kun olosuhteet ovat oikeat, työskentelemme kovasti ja pysymme avoimina uusille mahdollisuuksille. Possibilisti on Roslingin mukaan mahdollisuuksien etsijä.

Meliorismin mukainen hyvä elämänasenne on hyväksyä se, mitä on tapahtunut ja yrittää parantaa sitä, mitä tapahtuu.

Tallennettu kategorioihin Ajattelu, Persoonallisuus, Psykologia | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti