Strategia on keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Suomelta puuttuvat tällä hetkellä sekä tavoitteet että sen myötä keinot. Ja se tuntuu jokaisen kansalaisen kukkarossa.
Ensin hallitus kamppaili Kreikan velkaongelman kanssa 2 vuotta, sen jälkeen se on kamppailut Suomen oman velkaongelman ja julkisen talouden leikkausten kanssa. Lopun energian on vienyt hallitsematon sote- ja kuntauudistusprosessi.
Elinkeinopolitiikan, teollisuuden ja yrittämisen päämäärät ja tavoitteet ovat täysin kadoksissa. Työttömyys kasvaa, teollisuus tuotanto putoaa, kilpailukyky heikkenee, Suomi köyhtyy ja palaa sellun ja muiden raaka-aineiden tuottajaksi. Tosiasia on kuitenkin, että vain muutaman prosentin kasvulla velkaongelma ja kestävyysongelma katoaisivat välittömästi. Se mitä on tehty, on joukko selontekoja ja ehdotuslistoja, joita ovat laatineet talousviisaat, ja joihin hallituksella ja sen puolueilla ei ole rohkeutta tai poliittista tahtoa tarttua.
Myöskään elinkeinoelämällä ei ole selkeää sanomaa ja päämäärää, miten ja mihin suuntaan Suomen teollisuutta ja yritystoimintaa pitäisi ohjata. EK valittaa veroista ja maksuista, aivan kuin niistä johtuisi talouden, viennin ja uusiutumisen alamäki.
Talouselämä-lehdessä (15/2014) kaksi Suomeen kotiutunutta ulkomaalaista yritysjohtajaa, Keith Silverang, Technopoliksen toimitusjohtaja ja Oliver Rittgen, Bayer Nordicin toimitusjohtaja, tuovat esiin näkemyksiä, joihin voi yhtyä.
”Suomi on kylä. Konsensus on jo viety niin pitkälle, että se on insestiä. Ihan sama onko vallassa kokoomus, keskusta vai Sdp, kaikilla päättäjillä on samat siteet. Yhdenkään poliittisen päättäjän etuna ei ole purkaa nykyisiä rakenteita eikä kukaan ole itsenäinen päätöksissään.” (KS)
”Julkista sektoria pitää pienentää rajusti puuttumatta kuitenkaan esimerkiksi koulutukseen ja peruspalveluihin. Velkaantuminen pitää pysäyttää ja kaikki liikenevä julkinen raa pitää suunnata kasvuyrittäjyyteen.” (KS)
”Suomessa julkinen hallinto haluaa varmistaa oman hengissä pysymisensä. Tämä estää uudistumisen ja pahimmassa tapauksessa vääristää kilpailun. Esimerkiksi kasvuyrityksille on vaikeaa myydä konsulttipalveluja, koska he saavat kaiken ilmaiseksi julkiselta sektorilta. Markkinoita ei synny.” (KS)
Rittgenin mielestä Suomen tuleva talouskasvu voi perustua vain innovaatioihin. Siksi hallituksen pitäisi voimakkaasti houkutella tutkimusta tuotekehitystä.
Pelkistäen Suomen talousongelmien ratkaisu perustuu kahteen asiaa: Julkisen sektorin rajut rakenteelliset uudistukset sekä yrittäjyyteen ja innovaatioihin kohdistuvan talouspolitiikan toteuttaminen.