Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Pörssikaupassa käytetään termejä aktiivinen strategia ja passiivinen strategia kuvaamaan sijoittajan omaksumia pääperiaatteita sijoitusten kohdistamisessa. Aktiivisessa strategiassa sijoittaja pyrkii aina etsimään ja poimimaan parhaan mahdollisen tuoton antavat osakkeet salkkuunsa. Passiivisessa strategiassa sijoittaja tyytyy vain seuraamaan markkinoiden kehitystä ja sijoittamaan pääasiassa markkinaindeksiä seuraaviin osakkeisiin tai rahastoihin.

Myös verkostoitumisen yhteydessä voidaan puhua aktiivisesta ja passiivisesta strategiasta.

Aktiivinen verkostostrategia tarkoittaa, että yrityksessä pohditaan tietoisesti ja jatkuvasti verkostostrategiaa, etsitään yrityksen strategiaan sopivia ja sitä kehittäviä verkostosuhteita, kehitetään niitä ja niihin perustuvia uusia liiketoimintamalleja.Verkostoituminen on tällöin yrityksen strateginen valinta ja kriittinen menestystekijä.

Passiivisessa verkostostrategiassa ei uusia verkostosuhteita aktiivisesti etsitä, strategiaa ei erityisesti pohdita tai kehitetä, uusiin verkostosuhteisiin reagoidaan vain niiden tullessa kohdalle. Tähän strategiaan liittyy usein myös passiivisuus verkostosuhteessa toimimisessa, niissä vain ollaan mukana.

Kumpi on parempi vaihtoehto? Pörssikaupassa ei ole pystytty selvästi osoittamaan kummankaan strategian ylivoimaisuutta. Paremmuus riippuu aina sijoittajan omasta ja pörssin kulloisestakin tilanteesta.

Yrityksissä voi verkostosuhteiden kohdalla myös olla tilanteita ja toimialoja, jolloin passiivisella verkostostrategialla voi pärjätä. Näin varsinkin, jos verkostosuhteita on vain harvoja ja niiden merkitys vähäinen.  Kuitenkin mitä suurempi merkitys niillä on yrityksen menestymisen kannalta ja mitä enemmän yrityksellä alkaa olla verkostosuhteita, sitä tärkeämmäksi tulee aktiivinen verkostostrategia. Ilman selkeitä linjanvetoja, periaatteita ja toimenpideohjelmia yritykselle kriittisten kumppanuuksien ja verkkojen kehittäminen ja hallinta on mahdotonta.

Verkostostrategia ei ole mikään kiveen hakattu kymmenen käskyä. Se elää ja kehittyy yrityksen ja ympäristön mukana. Voidaankin puhua aktiivisen ja passiivisen strategian välimuotoina vähitellen kehittyvistä verkostostrategioista:

–        ns. emergentti, esiin työntyvä strategia, joka kehittyy tarkoitetusta strategiasta yrityksen sisäisen oppimisen tai ulkoisten ennakoimattomien muutosten kautta ; samalla tavalla myös yrityksen verkostostrategia kehittyy ja muuttuu esimerkiksi kumppanuuksista ja verkostoista saatujen kokemusten kautta

–        vaiheittainen (inkrementalistinen) strategia, joka kehittyy yhdistettäessä jatkuva strategian laatiminen ja toteutus; yritys lähtee verkostoitumisessa ja kumppanuuksien rakentamisessa liikkeelle vähitellen ja muokkaa strategiaansa joustavasti matkan varrella.

Passiivisen ja osittain myös kokemusten ja oppimisen kautta syntyvän verkostostrategian eräänä vaarana on niin sanottu ajopuuilmiö, strategia jossa yrityksellä ei pysy kumppanuuksien ja verkostosuhteiden kokonaisuus hallinnassa, vaan se ajautuu toisten ehdoin suhteisiin ja niissä piileviin ongelmiin.

(Aiheesta enemmän kirjassa:  Verkostojen strategia. Menesty yhteistyössä.)

network

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *