Hyvin toimivaan yritysten väliseen yhteistyöhön liittyy käsite strateginen sidonnaisuus. Se tarkoittaa yritysten välistä liiketoiminnallista yhteisyyttä ja läheisyyttä.
Verkoston ja sen yritysten yhteisestä strategiasta ja sen tarpeellisuudesta on järkevää puhua vain, jos yrityksien välillä on riittävästi strategisia sidonnaisuuksia.
Kysymys on keskinäisten liiketoimintasuhteiden läheisyydestä ja kiinteydestä yritysten strategioiden kannalta. Mitä kiinteämmin suhde vaikuttaa yhtiöiden strategisesti tärkeiden tekijöiden toteuttamiseen, sitä läheisempi verkostosuhde on strategisesti. Strategisesti tärkeitä tekijöitä ovat ydinosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, kriittisten menestystekijöiden kehittäminen, kilpailustrategian toteuttaminen, erilaistaminen ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen.
Mitä strategisempi suhde on, sitä enemmän osapuolet tarvitsevat suhdetta koskevalle liiketoiminta-alueelle yhteisiä strategisia linjanvetoja, yhteistä strategiatyötä. On nimenomaan korostettava, että yhteinen strategiatyö koskettaa vain verkostosuhteen piiriin kuuluvaa osaa molempien liiketoiminnasta, ei koko liiketoimintaa. Tämä osa voi jollakin osapuolella olla merkittävä koko toiminnasta, kun taas jollekin toiselle se voi muodostaa vain pienen osan toiminnan kokonaisvolyymista.
Jokaisella yrityksellä – eri toimialoilla, eri tilanteissa – on omat lähtökohtansa ja tarpeensa, joiden perusteella se arvioi verkostosuhteittensa merkitystä ja strategisuutta sekä tarvetta yhteiseen strategiatyöhön ja strategiaan. Jokaisen yrityksen tulisi kuitenkin tiedostaa ja pyrkiä määrittelemään joillain tavoin nämä kriteerinsä, jotta se voisi paremmin hallita verkostosuhteittensa kokonaisuutta.
Vision ja verkostostrategian tarvetta ja merkitystä kumppanuuksissa ja verkoissa – tai yleensä liiketoimintasuhteissa – voi arvioida esimerkiksi seuraavien tekijöiden valossa. Mitä merkittävämpi ja painavampi asia on osapuolten toiminnan kannalta, sitä enemmän on tarvetta yhteisen strategian luomiseen ja toteuttamiseen:
- Verkostosuhteen taloudellinen merkitys (liikevaihto, kannattavuus). Mitä suurempi verkostosuhteen merkitys on taloudellisesti mukana oleville yrityksille
- Verkostosuhteeseen liittyvän osaamisen (resurssien tms.) merkitys. Mitä enemmän suhteeseen liittyy erikoisosaamisia (-resursseja tms.), jotka täydentävät ja parantavat omaa tai toisten ydinosaamista
- Verkostosuhteen liittymät yritysten strategisiin tavoitteisiin, kilpailuetuihin ja kriittisiin menestystekijöihin. Mitä tärkeämpi verkostosuhde on yritysten strategisen tavoitteiden saavuttamiselle, kilpailuetujen luomiselle ja kriittisten menestystekijöiden parantamiselle
- Osapuolten korvattavuus. Mitä vaikeampaa on korvata osapuolten tuomaa osaamista, resursseja jne. muilla vastaavilla
- Verkostosuhteen suunniteltu elinikä/kesto. Mitä pidemmäksi ajanjaksoksi suhdetta on suunniteltu
- Verkostosuhteeseen liittyvät kasvu- ja kehittymismahdollisuudet (liikevaihto, markkina-asema, oppiminen). Mitä suuremmat kasvu- ja kehitysmahdollisuudet suhteeseen liittyy
- Verkostosuhteeseen tehdyt panostukset (aikaa, rahaa). Mitä enemmän osapuolet sijoittavat suhteen kehittämiseen
- Verkostosuhteeseen liittyvät riskit. Mitä suuremmat riskit suhteeseen liittyy
sitä strategisempi verkostosuhde on ja sitä tärkeämpää on yhteinen strategiatyö.
On muistettava, että suhde voi olla mitä tärkein ja strategisin jollekin pienyritykselle, kun taas sen kumppanina toimivalle suuryritykselle se voi olla lähes merkityksetön. Tällöin ei yhteistä strategiaa tai strategiatyötä välttämättä edes tarvita.
