Joskus paras tapa onnistua on olla tekemättä mitään. Vanha totuushan on, että ainoa henkilö, joka ei koskaan tee virheitä, on se, joka ei koskaan tee mitään.
Sanotaan myös, että huonokin päätös on parempi kuin ei tehdä mitään päätöstä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Politiikka on hyvä esimerkki tästä. Hyvin usein jonkun poliitikon tai puolueen kannatus nousee, vaikka poliitikko tai puolue ei ole tehnyt mitään. Näin tapahtui Suomessa syksyllä 2015. Demarien kannatus nousi kuukaudessa 4 prosenttiyksikköä, vaikka puolueelta ei tullut mitään erityisiä ulostuloja tai kannanottoja.
Siirtymä oli peräisin lähes suoraan perussuomalaisilta, joiden kannattajat pettyivät puolueen tekemisiin hallituksessa. Kun hallituspuolue tekee ikäviä päätöksiä, opposition kannatus nousee. Junckerin syndrooma toimii.
Sama ilmiö esiintyy myös monessa urheilulajissa, sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Monesti onnistuva strategia on vain puolustaa passiivisesti ja odottaa vastapuolen alotteiden mukanaan tuomia virheitä.
