Virheistä oppii, sanotaan. Oikeastaan pitäisi sanoa, että virheistä voi oppia. Usein kun käy niin, että ihminen panee epäonnistumisen jonkin ulkoisen tekijän syyksi (”en minä, mutta kun tuo Ville sanoi, ettei sieltä ketään vastaan tule”).
Mutta mitä virheistä ja epäonnistumista voi oppia? Ainakin sen, että tämä tapa ei toiminut. Eli ensi kerralla – jos sellainen vielä tulee – pitää toimia toisella tavalla. Vain niistä virheistä voi oppia, joista selviää hengissä. On paljon tilanteita, joissa toista kertaa ei saa.
Yleensä yritä ja erehdy-metodi kuitenkin toimii. Monet menestyneet liikemiehet ja keksijät ovat käyttäneet sitä onnistuneesti. Thomas Edisonin kerrotaan tehneen tuhansia turhia yrityksiä, ennen kuin hehkulamppu syntyi.
Onnistumisista oppimisesta puhutaan paljon vähemmän. Esimerkiksi huippu-urheilijoiden saavutusten takana on onnistumisista oppiminen. Ensin opitaan virheiden kautta, lopuksi opitaan onnistumisista suoritusten huipputaso ja sen säilyttäminen.
Onnistumisissakin kannattaa kyllä miettiä, mikä painoarvo ulkoisilla tekijöillä oli. Muuten voi tulla liian itsevarmaksi, mikä pysäyttää oppimisen. Mutta yleensä onnistumisista oppii sen, mikä toimii ja mitä kannattaa kehittää ja käyttää uudelleen.
Synteesi: Kaikesta, sekä virheistä että onnistumista, voi oppia. Tärkeintä on, että oppii.