Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Mikään asia ei ole niin hyvä, että se välttämättä aina ja joka tilanteessa olisi hyvä.

Keskittymistä pidetään eräänä onnistumisen ja menestyksen perustana. Hyvin monet menestyneet ihmiset ovat maininneet keskittymiskyvyn ja keskittymisen menestyksensä lähteinä.

Mutta onko keskittyminen pelkästään hyvä asia, aina ja kaikkialla?  Vastaus on ei, sillä on olemassa paljon tilanteita ja alueita, joissa keskittymisen kanssa voi tulla ongelmia.

Keskittyminen väärään asiaan

Suurin ongelma keskittymisessä on, että se voi kohdistua vääriin asioihin. Jos keskityt johonkin koko voimallasi, on parasta olla varma, että keskityt oikeaan asiaan.  Jos keskityt väärään asiaan, ei se juuri auta lopputuloksen suhteen, usein päinvastoin.   Kuten on sanottu: ”Ei riitä, että hakkaat puita tehokkaasti. Pitää hakata oikeassa metsässä.”

Ranskalaisen johtamisopisto Inseadin julkistamassa tutkimuksessa haastatellut Nokian johtajat ja työntekijät totesivat Nokian kaatuneen viime kädessä siihen, että keskijohto keskittyi liikaa lyhyen aikavälin tavoitteiden täyttämiseen eikä sen vuoksi laittanut tarpeeksi voimavaroja pitkän aikavälin vastaiskun kehittämiseen Applelle.  Nokia keskittyi hiomaan yhä paremmaksi teollista tehokkuuttaan, mutta unohti seurata miten asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset muuttuivat.

Lillukanvarret

Huomion kiinnittäminen kokonaisuuden kannalta toisarvoisiin asioihin, lillukanvarsiin, on monen ihmisen ja organisaation ongelma.  Yhtiön johtoryhmässä saatetaan käydä kiihkeitä, pitkiä keskusteluja henkilökunnan jouluruokailun järjestelyistä samalla kun miljoonien investoinnit siunataan nopeasti, ilman syvällistä paneutumista asiaan.  Samat asiat pätevät monesti kunnallisessa päätöksenteossa.

Liian monta asiaa, joihin yrittää keskittyä, multitasking

Tehokkuutta yritetään usein saavuttaa keskittymällä tekemään montaa asiaa kerralla. Ihmisen aivokapasiteetti on kuitenkin rajallinen, multitasking ei toimi. Multitasking vähentää tuottavuutta ja suoriutumista, sillä aivot voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kun yritämme tehdä kahta asiaa samaan aikaan, eivät aivot pysty suoriutumaan molemmista tehtävistä onnistuneesti. Kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerralla.

Keskity ratkaisuun, älä ongelmaan

On asioita, joissa kannattaa keskittyä ongelmaan. Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen: “Jos minulla on tunti aikaa ratkaista tehtävä, käytän siitä 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisun keksimiseen.”

Mutta on myös paljon tilanteita, vaikeita ongelmia, joissa kannattaa ottaa etäisyyttä ongelmaan, ja keskittyä erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen luomiseen ja pohdintaa.  Kun pyrit etsimään ratkaisuja ja rakentavia keinoja parantaa tilannetta, myönteinen hallinnan ja aikaansaamisen tunne kasvaa.

Luovuus edellyttää sekä keskittymistä että hajauttamista

Tiukka keskittyminen johonkin tehtävään ei edistä inspiraatiota ja uusia ideoita. Eräässä mielessä luovuus on ahtaasti rajatun keskittymisen vastakohta. Siksi sen voi houkutella esiin päästämällä mielen vaeltelemaan.

Tutkijat ovat todenneet, että luovassa ideoinnissa on iso rooli hermoverkostolla, joka toimii, kun ihminen ei suorita mitään tiettyä älyllistä tehtävää.  Luovuus vaatii sekä keskittynyttä läsnäoloa että haaveilua. Jos keskittyminen on vain ulkoisessa maailmassa ja tietoinen kontrolli niskan päällä, sisäiselle pohdinnalle ei jää tilaa. Hajamielisyys ja luovuus kulkevat usein käsi kädessä.

Asioita, joissa hajauttaminen on parempi kuin keskittyminen

Sijoittaminen

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Kaikkia munia ei kannata pitää samassa korissa. Hajauttaminen vähentää riskejä. Se ei poista niitä kokonaan, mutta tuo ainakin pitkäaikaiselle piensijoittajalle sen turvan, mitä yleensä on saatavissa. Hajauttaminen tarkoittaa rahojen sijoittamista erilaisiin sijoituskohteisiin, osakkeisiin, korkoihin, kiinteistöihin, jne.  sekä ostojen ajoittamista pitkälle aikavälille.

Riskien välttäminen yleensä

Sijoittamisen idea hajauttamisesta pätee kaikkialla, missä kohtaat riskejä. Yleensä keskittäminen on järkevää ja tehokasta, mutta riskin huomiointi voi muuttaa asetelmaa. Yritystoiminnassa pyritään usein hajauttamalla pienentämään riskejä.

Keskittymisen riski

Jos keskityt liian tiiviisti johonkin asiaan, et välttämättä huomaa mitä ympäristössä tapahtuu. Jos olosuhteet muuttuvat radikaalisti, voi olla tarpeen muuttaa ajattelutapaa, toimintamallia, keskittymisen kohdetta. Jos katse on liian tiukkaan vain yhteen suuntaan, ei huomaa muutosta, ennen kuin se voi olla liian myöhäistä.

Keskittyminen ei saa johtaa siihen, että unohtaa seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Ympäristön muutokset voivat johtaa tarpeeseen muuttaa keskittymisen kohdetta. Joustavuus kärsii.  Joskus pitää osata katsoa kulman taakse.

Keskittymisen illuusio: Mikään asia ei ole niin hyvä tai paha miltä se tuntuu, kun ajattelet sitä. Daniel Kahneman

2 Kommenttia

  1. Mistä lienee kumpuaa sitten se väite. että ’minä pystyn kuuntelemaan paremmin, kun minä neulon/näplään kännykkää/selaan somea …” niin kuin toisinaan opetustilanteessa opiskelijat tyhmälle opettajalleen selittävät. Perusteluna on se, että kun kädet tekevät jotain näpertelyä, korvat, silmät, aivot keskittyvät aistimaan. Tai jotain sinne päin.

    ”Luovuus edellyttää sekä keskittymistä että hajauttamista” … mieli saa vaeltaa … Se kuulostaa mukavalta. Tieto vapauttaa minut itsesyytöksistä.

    1. Kun ihminen esimerkiksi kävelee tai ajaa autoa, kyseessä on niin juurtunut rutiini, että hän kyllä pystyy kuuntelemaan ja ajattelemaan samaan aikaan. Ja usein kävellessä paremminkin kuin muuten.

      Mutta vaikea on kyllä uskoa, että kännykkää näplätessä tai somea selatessa kukaan pystyy tietoisesti ja keskittyneesti kuuntelemaan mitään muuta. Mutta en tiedä, miten nykynuorison aivot toimivat, ehkä ne ovat jo kehittyneet erilaisiksi?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *