Miksi Islanti menestyy jalkapallossa ja Suomi ei?
Muistamme kaikki Raamatusta Daavidin ja Goljatin taistelun. Sitä käytetään paljon vertauskuvana urheilussa, kun joku vähemmän tunnettu ja heikommaksi arvioitu urheilija tai joukkue kohtaa suuren ja ylivoimaisen vastustajan.
Vuoden 2016 jalkapallon EM-kisoissa tällaisena otteluna hehkutettiin Islannin ja Englannin kohtaamista. Tuossa ottelussa Islanti, jonka asukasluku on runsaat 300.000, yllätti Englannin, jossa sanotaan olevan rekisteröityjä jalkapalloilijoitakin yli kymmenen kertaa enemmän kuin Islannissa asukkaita.
No, yllätti ja yllätti. Kun raamatun tarinaa Davidin ja Goljatin taistelusta on tarkemmin analysoitu (esimerkiksi Malcolm Gladwell kirjassaan Daavid ja Goljat), on voitu osoittaa, että tarina onkin myytti. Se on myytti siinä mielessä, että itseasiassa Daavidin voitto ei ollut onnea, tai sattuma tai yllätys, vaan perustui Daavidin vahvuuksiin ja Goljatin heikkouksiin.
Näin myös Islannin kohdalla. Siitä Suomikin voisi ottaa mallia.
Suuri koko ei ratkaise, se voi olla päinvastoin vain haitta.
Goljatilla oli suuria heikkouksia: hän oli iso ja kömpelö, hidas, ilmeisesti puolisokea, ja varustautunut vain mies miestä vastaan käytävään lähitaisteluun haarniskan, kilven ja miekan kanssa. Daavid sen sijaan oli nopea ja ketterä, pysyi kaukana Goljatista, ja käytti aseenaan linkoa, jota vastaan Goljat oli täysin suojaton.
On sanottu, että Goljatilla oli itse asiassa yhtä paljon mahdollisuuksia Daavidia vastaan, kuin miekalla varustetulla miehellä on nykyaikaisella automaattisella käsiaseella varustettua miestä vastaan (katso Indiana Jones).
Daavidilla oli suunnitelma. Hän tiesi, missä hänen vahvuutensa olivat. Hän ei pelannut Goljatin peliä tämän säännöillä. Daavid pelasi aivan eri peliä ja muutti säännöt omaksi edukseen.
Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, eikä kukaan, joka näyttää ylivoimaiselta, ole voittamaton.
Elämässä on paljon tilanteita, joissa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Altavastaajaksi arvioitu voi oikein toimien ollakin voittaja. Etukäteen paremmalta tuntuva vaihtoehto voikin olla kaukana parhaasta. Vahvimmalta tuntuva voikin olla vain jättiläinen savijaloilla.
Daavid vastaan Goljat asetelma on tuttu paitsi arkielämässä, yhteiskunnan kriiseissä, sodassa (esimerkiksi Suomi-Neuvostoliitto, Pohjois-Vietnam-USA) ja urheilussa, myös yritystoiminnassa.
Yritystoiminnassa ketterä voittaa kankean ja hidasliikkeisen.
Historia on täynnä tapauksia, joissa alkujaan pieni ja vaatimaton kilpailija on vuosien mittaan kasvanut ja lopulta saavuttanut tasavertaisen aseman markkinoilla ja joskus jopa työntänyt suuremman yrityksen konkurssiin (esimerkiksi Netflix).
Itse asiassa lähes jokainen alkava yritys on Daavidin tilanteessa.
Ja parhaat mahdollisuudet päästä alkuun, pysyä elossa ja kasvaa ovat juuri yrityksillä, jotka käyttävät Daavidin keinoja Goljatin voittamisessa.
Tarvitaan luovuutta, sitkeyttä, mielikuvitusta, nopealiikkeisyyttä, kokeilua ja ketteryyttä. Kun Daavidin ase Goljatia vastaan oli erilainen ase, linko, samoin yritysmaailman Daavidit tarvitsevat uusia aseita, uusia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin, uutta lähestymistapaa ja liiketoimintamallia, toimialan perinteisten toimintatapojen, sääntöjen muuttamista sekä uutta teknologiaa.
Sääntöjä voi muuttaa.
Toimialan sääntöjen muuttamisesta on ehkä tunnetuin esimerkki halpalentoyhtiöt. Vuonna 1967 toimintansa aloittanut Southwest Airlines oli ensimmäinen uutta liiketoimintamallia käyttävä yritys. Se on nykyään suurin lentoyhtiö USA:n sisäisessä liikenteessä.
Halpalentoyhtiöt toimivat radikaalisti erilaisilla periaatteilla kuin perinteiset lentoyhtiöt. Halvat hinnat perustuvat minimoituihin palveluihin, kaikki lisäpalvelut maksavat, tilankäyttö on tehokasta, lennot suosittuihin kohteisiin, lyhyet lentoajat, jne.
Uudempi esimerkki on Tesla. Se pyrkii sähköautoilla muuttamaan autoalan pelisäännöt: sähköauton valmistus on täysin erilainen maailma kuin polttomoottoriauton. Tesla on jo markkina-arvoltaan suurempi kuin aikanaan maailman suurin valmistaja General Motors, ja ohittanut myös Fordin ja BMW:n.
Jättiläiset eivät ole mitä ajattelemme niiden olevan. Samat ominaisuudet, jotka näyttävät tekevän niistä vahvoja, ovat usein suuren heikkouden lähde. Malcolm Gladwell