Optimismi kannattaa
Oletko optimisti vai pessimisti?
Monessa suhteessa kannattaisi olla optimisti. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan negatiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvien keskimääräinen eliniän ennuste on jopa kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein positiivisimmin.
Tilastollisessa analyysissä kävi ilmi, että pessimistejä harmittaa useammin, pidempään ja intensiivisemmin. Se heijastuu haitallisesti elintapoihin ja elinajan odotteeseen.
Pessimismi on vaarallinen elämänasenne, josta seuraa kohonnut kolesterolitaso, lisääntyvää alkoholin ja tupakan käyttöä sekä ihmissuhdevaikeuksia.
On yllättävää, että analyysin mukaan positiivisuudella on myös suora vaikutus tuloihin. Positiivinen tienaa keskimäärin kymmenentuhatta euroa vuodessa enemmän kuin negatiiviseksi itsensä katsova.
V-indeksi
Tutkijat loivat analyysin yhteydessä ”v-indeksin”, jonka mittasi harmituksen aiheuttamaa kuormaa. Mukaan laskettiin harmituksen useus, paljous ja kesto.
Myös v-indeksillä todettiin olevan yhteys elinikään. Jos indeksiin kertyi paljon pisteitä, eliniän ennuste lyheni vuosia, miehillä noin 75 vuodesta alle 70 ikävuoteen. Naisilla vaikutus oli vähäisempi.
Mitä valoisammin ihminen suhtautui tulevaisuuteen, sitä vähemmän arkiset vastoinkäymiset kuormittivat häntä. Ja toisinpäin: mitä negatiivisempi suhtautuminen oli, sitä enemmän ihmistä harmitti.
Pessimisti ei ehkä pety, mutta häntä harmittaa useammin, pitempään ja enemmän, tutkijat päättelivät.
Vastaus Paavo Väyrysen elämää suurempaan kysymykseen ”Voiko vitutukseen kuolla?” on: ”Ehkei suoraan, mutta kyllä se merkittävästi riskejä suurentaa”.
Optimismin oppiminen
Uudet tutkimustulokset positiivisen psykologian ja aivotutkimuksen alueilta näyttäisivät osoittavan, että pessimistin ei kannata lopullisesti vajota epätoivoon tilansa vuoksi.
Optimismi on luonteenpiirre, joka määräytyy pääasiassa kasvatuksen ja oppimisen kautta. On arvioitu, että optimismin perinnöllisyys olisi noin 25 %. Lapset syntyvät optimisteina, mutta ajan mittaan jotain (elämä) tapahtuu.
Optimismia on mahdollista oppia. Se kylläkin vaatii sitkeää harjoittelua. Optimismi on tapa.
Määrätietoisella harjoittelulla jokainen meistä voi opetella olemaan onnellisempi.
Eräs toimivaksi havaittu keino ottaa ensimmäinen pieni askel optimismin suuntaan on hyvin yksinkertainen: kirjoita joka ilta muistikirjaan kolme hyvää asiaa tai tapahtumaan kuluneelta päivältä.
Näiden asioiden ei tarvitse olla suuria tai monimutkaisia, mutta mielellään yksityiskohtaisia. Esimerkiksi: hyvä ateria, mukava rupatteluhetki tuttavien kanssa, hyvä kävelyilma töistä tullessa, vanhan ystävän tapaaminen, ystävällinen huomautus työkaverilta, kaunis auringonlasku.
Tämä tapa valmentaa sinut panemaan merkille myönteiset jutut, mikä on yksi optimistisen ihmisen luonteenomaisia piirteitä. Se saa myös aivoissa aikaan uusia hermokytkentöjä, joiden avulla alamme ajatella positiivisemmin.
Kun harjoitamme kykyämme etsiä ja olla tietoinen elämän positiivisista puolista, me samalla torjumme aivojen luontaisen taipumuksen etsiä ja paikantaa kielteisiä asioita.
Paras asia tällaisesta harjoituksesta ovat sen pitkäaikaiset vaikutukset. Eräässä tutkimuksessa ihmiset, jotka tekivät ”kolmen hyvän asian” harjoitusta, tunsivat olonsa onnellisemmaksi ja vähemmän masentuneeksi jo muutamassa viikossa. Mitä pidempään harjoitusta jatketiin sitä positiivisemmaksi henkilöiden olo muuttui.
Muita optimismia edistäviä ja mielialaa kohentavia keinoja on tutkimuksissa todettu paljon, esimerkkeinä meditointi ja mindfulnes-harjoitteet sekä niinkin tavanomainen keino kuin luonnossa oleilu.