Sanan ryhtymisrajoitteisuus on varmaan keksinyt ihminen, jolla oli vaikeuksia aloittaa tärkeä ja kiireellinen tehtävä, mutta ei saanut mitään aikaan ja ryhtyi miettimään mistä on kysymys.
Ryhtymisen problematiikkaan (toinen muodikas termi!) liittyvä ilmiö tunnetaan myös nimillä viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu, jahkailu ja hienosti ilmaistuna prokrastinaatio.
Jotain tarttis tehdä, mutta mitään ei tapahdu. Tilanne lienee meille kaikille tuttu. Meillä on tavoite ja suunnitelma, mutta alkuun ei pääse. Siirrämme toistuvasti aloittamista ja keksimme erilaisia sijaistoimintoja: näpläämme puhelinta, surfaamme netissä, käymme kahvilla, juttelemme kavereiden kanssa.
Olen kirjoittanut jo aikaisemminkin aloittamisen vaikeudesta.
Jokin aika sitten satuin lukemaan Merlin Mannin jutun keinosta päästä eroon vetkuttelusta.
Spurtti
Mann kutsuu menetelmää nimellä dash, spurtti tai pyrähdys.
Se on yksinkertaisesti lyhyt spurtti keskittynyttä tekemistä, jonka aikana pakotat itsesi tekemään vain viivyttelyn kohteena olevaa asiaa hyvin lyhyen ajan – ehkä vain minuutin. Kun saat aikaan pienenkin osan tarvittavaa tehtävää, saat samalla psyykattua itsesi ulos toimettomuudesta, joka on stressannut sinua.
Tekemällä vain vaatimattoman osan vastenmielistä tehtävää, olet saanut aikaan sen mitä hetki sitten pidit mahdottomana: olet päässyt alkuun. Kun tajuat, kuinka paljon ahdistusta olet kokenut päässäsi, koet suunnattoman helpotuksen tunteen ja annat itsellesi tönäyksen oikeaan suuntaan.
Voit tehdä spurtin milloin tahansa ja minkälaisessa asiassa tahansa. Ei juuri ole mitään tehtävää, jota ei voisi jakaa pienempiin osiin ja spurtattavaksi.
Tärkeintä on valita tavoite, joka on naurettavan vaatimaton. Nyt ei ole aika asettaa kunnianhimoisia tavoitteita. Sellaiset ovat todennäköisesti juuri syy vetkuttelulle.
Spurtteja on kolmenlaisia
- Aikaan perustuvia: valitse aika, jossa jo ehdit tehdä jotain, mutta joka on riittävän lyhyt, niin ettei se herätä masennusta. Aika voi olla minuutti, kaksi minuuttia tai kymmenen minuuttia. Käytä vaikka ajastinta apuna.
- Määrään perustuvia: jos se sopii tehtävän luonteeseen, voit valita määrään perustuvan spurtin (luen yhden sivun, kirjoitan viisi lausetta, kerään kaksi poisheitettävää tavaraa, teen yhden etunojapunnerruksen)
- Yhdistelmiä: monissa tapauksissa paras ratkaisu on yhdistelmäspurtti, jolloin teet viivyttelyn kohteena olevaa asiaa, kunnes saavutat joko aika- tai määrätavoitteesi.
Aseta tavoite, jossa et voi epäonnistua
Muista aina, että tarkoituksena on tehdä jotain, asettaa tavoite, jonka varmasti saavutat, jossa et voi epäonnistua.
Kun olet tehnyt spurtin, ja saavuttanut edistystä viivyttelyn kohteena olleessa asiassa, tapahtuu ehkä kaksi asiaa.
Edistyminen, vaikka hyvin vähäinenkin, herättää sinussa mielihyvää ja kasvattaa itsetuntoa ja motivaatiota. Ja voit myös palkita itsesi jollakin tavalla.
Ja toiseksi, kun toteat ettei se nyt niin kamalaa ollutkaan, ajattelet todennäköisesti, että tätä voisi vielä jatkaakin. Teetkin saman tien 10 punnerrusta tai luet kirjaa tunnin.
Ja aina voit ottaa toisen spurtin.
Kahden minuutin sääntö
James Clear on esittänyt samaan asiaan kahden minuutin säännön. Mitään tavoitetta ei pysty saavuttamaan kahdessa minuutissa. Mutta jokaisen tavoitteen saavuttamisen voi aloittaa kahdessa minuutissa tai nopeamminkin. Ja siinä on säännön voima.
Näitä kannattaa kokeilla. Eihän sitä muuten tiedä, mikä toimii.