”Lokakuu on yksi erityisen vaarallisista kuukausista harjoittaa spekulointia osakemarkkinoilla. Muut ovat heinäkuu, tammikuu, huhtikuu, marraskuu, toukokuu, syyskuu, maaliskuu, kesäkuu, joulukuu, elokuu ja helmikuu.”
Tämä Mark Twainin, tunnetun ja suositun (mm. Huckleberry Finnin seikkailut) kirjailijan, aforismi kuvaa hyvin hänen itseironista asennettaan.
Kirjailijana menestynyt Twain nimittäin epäonnistui usein ja toistuvasti yrityksissään sijoittaa ja rikastua. Se, että hän menestyi kirjailijana, ei tehnyt hänestä yhtään parempaa sijoittajaa kuin tavallinen kaduntallaaja.
Hänellä oli suuri joukko epäonnistuneita sijoituksia ja lisäksi hän esimerkiksi kieltäytyi sijoituksesta Bellin keksimän puhelimeen, josta tuli valtava menestys.
Sama pätee alalla kuin alalla. Monet kuuluisat ja menestyneet julkisuuden henkilöt ovat sortuneet mitä alkeellisempiin virheisiin sijoituksissaan. Esimerkiksi 2/3 huippuluokan NBA- pelaajista, jotka ovat urallaan tienanneet kymmeniä tai jopa satoja miljoonia, ovat uransa päätyttyä tehnyt henkilökohtaisen konkurssin.
Menestys jollakin elämänalueella ei automaattisesti käänny menestykseksi jollakin muulla alueella, esimerkiksi sijoittamisessa.
Tosin myös monet tunnetut ja arvostetut sijoittajat ovat tehneet karmeita virheitä sijoituksissaan, esimerkkeinä Benjamin Graham, Warren Buffett ja Charlie Munger. Buffett ja Munger ovat kuitenkin onnistuneet huomattavasti useammin kuin epäonnistuneet.
Suutari pysyköön lestissään
Sanonta tulee antiikin aikaisesta tarinasta suutarista, joka kritisoi kreikkalaisen maalarin Apelleksen työtä, sanoen että maalauksen kenkää ei oltu kuvattu oikein. Seuraavana päivänä, kun suutari totesi, että taiteilija oli korjannut tämän virheen, hän alkoi kritisoida kuvaan maalattua henkilön jalkaa. Silloin Apelles närkästyneenä huomautti, ettei suutarilla pitäisi olla mielipidettä, joka menee suutarin ammatin ohi. Suutari pysyköön lestissään.
Sanonnalla tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että meistä jokaisen olisi parempi tehdä sitä mitä osaa ja mihin on tottunut.
Kannattaa pysytellä omalla pätevyysalueella
Eli ei pitäisi mennä sähläämään omien tietojensa ja taitojensa ulkopuolella. Eikä ainakaan silloin, kun joutuu ottamaan riskin menettää rahansa. Kannattaa pysyä omalla pätevyysalueella.
Yritystoiminnassa on paljon esimerkkejä yritysjohtajista ja yrityksistä, jotka ovat kurkottaneet liian pitkälle oman pätevyysalueensa ulkopuolelle. Suomen taloushistoriassa pahimpia tapauksia ovat aikanaan konkurssiin ajautuneet Mancon ja Hankkija, jotka rönsyilivät liiallisesti eri puolille. Myös Marimekon ongelmat aikanaan johtuivat samasta virheestä.
Sählääminen oman pätevyysalueensa ulkopuolella muilla elämän aloilla (politiikassa, taiteissa, tms.) ei välttämättä pahimmillaan johda muuta kuin itsensä munaamiseen julkisuudessa. Riski on tällöin vielä hallittavissa.
Meidän ei pitäisi yrittää olla asiantuntija jokaisessa asiassa, jonka tunnemme.
Parhaimmillaan jonkun alan ulkopuolisen toiminta, puheet tai kirjoitukset, voivat kuitenkin tuoda sopivasti liikettä ja uusia näkökulmia alalle ja virkistää sen kehittymistä.