Paranoidi optimismi tarkoittaa sitä, että kaiken pelon ja hämmennyksen keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kuitenkin oltava paranoidi sen suhteen, mikä voi kenties mennä vikaan. Näin varaudutaan ongelmiin, sillä ongelmia on aina, myös silloin kun muut väittävät ettei niitä ole. Risto Siilasmaa, Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdan Nokian murroksessa.
Risto Siilasmaa toi kirjassaan Nokiasta esiin harvemmin kuullun käsitteen paranoidi optimismi. Nimenä se kuulostaa jonkinlaiselta sairaudelta. Kysymyksessä on kuitenkin yksi monista optimismin lajeista tai vivahteista.
Optimismi on hyväksi
Kokemukset ja tutkimukset viittaavat siihen, että optimismi on hyvä asia. Ainakin sen katsotaan olevan parempi kuin pessimismi. Vahva pessimistinen asenne on todettu monin tavoin vaaralliseksi. Ja jos haluat menestyä, kannattaa olla tai oppia olemaan optimisti, siitä on todistetusti paljon apua.
Riippuu kuitenkin osittain tilanteesta, kumpi on parempi elämänasenne. Jossain tehtävissä tarvitaan enemmän tarkkuutta ja virheiden välttämistä, jossain taas vaaditaan lujaa uskoa itseensä.
Optimismia on monenlaista
Mutta optimismia ja optimistejakin on hyvin monenlaista. Emme ole optimistisia samalla tavalla. Optimismi ei ole joko tai asia. Siinä on paljon värisävyjä ja vivahteita, aivan kuin useimmissa muissakin persoonallisuuspiirteissä. Meillä voi jopa olla samaan aikaan sekä optimistinen että pessimistinen puolemme, jotka tulevat esiin eri tilanteissa ja elämänvaiheissa.
Tässä muutama esimerkki optimismin tyypeistä.
Realistinen optimismi
Realistinen optimisti yhdistää kaksi käyttäytymismallia, optimismin ja realismin. Hän on erittäin optimistinen ja uskoo saavansa asiat tapahtumaan. Hän arvioi tarkasti tosiasioita ja erilaisia vaihtoehtoja ja kuvittelee mahdollisia seurauksia. Hän pysyy positiivisena vaikka näkee haasteita ja esteitä edessään. Hän uskoo kykyihinsä ja kehittymiseensä, valmistautuu hyvin ja tekee kovasti työtä.
Paranoidi ja realistinen optimismi on itseasiassa aika lähellä toisiaan, kyseessä on vain vivahde-ero. Paranoidi optimisti on ehkä astetta varovaisempi, kaivelee ja painottaa enemmän mahdollisia tulevaisuuden riskejä.
Epärealistinen optimismi
Epärealistinen optimisti on vakuuttunut, että onnistuminen tapahtuu hänelle aina miltei automaattisesti. Hän ajattelee onnistuvansa tekemättä juuri mitään. Joku jopa voi ajatella ja toivoa, että kun vain lähettää ilmoille positiivisia ajatuksia, maailmankaikkeus palkitsee hänet muuttamalla hänen toiveensa ja pyrkimyksensä todellisuudeksi. Ylioptimistit elävät optimismi-harhan vallassa, pilvilinnoja rakentaen.
Naiivi optimismi
Se on epärealistisen optimismin lähisukulainen. Naiivi optimisti uskoo, että hyvä lopputulos on todennäköisempää ja huono epätodennäköisempää omalla kohdalla kuin muilla ihmisillä.
Tilannekohtainen optimismi
Se viittaa hyvän lopputuloksen odotukseen tietyssä tilanteessa. Vaikka optimismista puhutaan kuin se olisi vain yksi asia, on mahdollista olla optimisti tietyillä elämän alueilla mutta pessimisti toisilla. Oletko luottavainen ja optimistinen työurasi suhteen mutta paljon varovaisempi henkilösuhteissasi? Tunnetko olevasi valmis tähän päivään mutta entä tulevaisuus? Tai päinvastoin? Tilannekohtainen optimismi viittaa juuri hyvän lopputuloksen odotuksiin tietyssä yhteydessä tai tilanteessa.
Yleensäkin voidaan sanoa, että optimismi koskee jotain tilannetta, kun taas positiivisuus tai positiivinen ajattelu on enemmänkin koko henkilön luonnetta koskevaa.
Opittu optimismi
Martin Seligmanin esiintuoma opittu optimismi lähtee ajatuksesta, että pessimismi on elämän mittaan opittua, mutta siitä voidaan oppia pois, eli oppia optimistiksi. Oppiminen tapahtuu, ei epärealistisen myönteisellä käsityksellä maailmasta ja sen tapahtumista, vaan ei-kielteisellä sisäisellä ajattelulla. Siinä haastetaan jatkuvasti tietoisesti kaikki sisäinen negatiivinen puhe. Sen sijaan että sanot itsellesi ”Olen liian lihava”, korvaat sen sanomalla ”Painoni on juuri sopiva minun ruumiinrakenteelleni.” tai ”Taas minä epäonnistuin” sanomalla ”Nyt kävi huono tuuri, ensi kerralla onnistun varmaan”.
Jako kolmeen
Tutkija Sonja Lyubomirsky on jakanut optimismin kolmeen lajiin:
Laaja optimismi: Yleinen tuntemus, että asiat tulevat menemään hyvin ja että nyt on hyvä aika elää. Tätä voi kutsua myös positiiviseksi ajatteluksi.
Suppea optimismi: Optimismi koskee jotain tiettyä ajankohtaista tilannetta – pärjäät hyvin kokeessa tai bussi tulee ajallaan. On samaa kuin tilannekohtainen optimismi.
Hyvin vähäinen optimismi: Vähemmän positiivinen mutta silti rauhoittava usko, että selviät kuitenkin tästä päivästä tai tästä vuodesta.
Optimisti: Lasi on puoliksi täynnä. Pessimisti: Lasi on puoliksi tyhjä. Insinööri: Lasi on kaksi kertaa suurempi kuin sen tarvitsisi olla. Fyysikko: Lasi on täynnä, puolet nestettä ja puolet ilmaa. Kyynikko: En usko, että lasissa on mitään.