Optimismin ja pessimismin lisäksi on kolmaskin tapa suhtautua tulevaisuuteen.
Kun optimisti katsoo juomalasia, hän näkee sen olevan puoleksi täynnä. Pessimisti taas näkee saman lasin olevan puoliksi tyhjä. Mutta sitten paikalle tulee kolmas kaveri. Hän kaataa lasin täyteen ja juo sen. Tämä kolmas kaveri on melioristi.
Käsitteen meliorismi toi aikanaan esiin filosofi William James välimuotona optimismille ja pessimismille. Sen mukaan onnellista lopputulosta ei voi etukäteen varmistaa, mutta se on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Käsitteen kantasanana on latinan meliora, paremmin.
Meliorismi pitää sekä optimismia että pessimismiä huonoina elämänasenteina, koska kumpikin johtaa lopulta siihen, että ei kannata tehdä mitään. Optimisti uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua riippumatta siitä, mistä on kysymys. Pessimisti taas uskoo, että mikään ei toimi riippumatta siitä, mistä on kysymys. Melioristi tunnustaa, että asiat voivat mennä pieleen, mutta silti voidaan tehdä jotakin.
Melioristi uskoo, että ihmisen toiminnalla on vaikutusta, on aina olemassa mahdollisuuksia parempaan. Melioristi tekee asioita. Ahkeruus ja viisaus tuottavat parempia tuloksia kuin laiskuus ja tyhmyys.
Meliorismista voi käyttää myös sanaa possibilismi. Sanan on viimeksi tehnyt tunnetuksi ruotsalainen lääkäri Hans Rosling, joka yhdessä poikansa ja miniänsä kanssa kokosi teoksen Faktojen maailma. Siinä todistetaan faktojen avulla, että kaikesta pessimismistä huolimatta suurin osa asioista maailmassa on menossa parempaan suuntaan.
En ole optimisti, näen mitä on mahdollista. Olen possibilisti. Hans Rosling
Possibilisti on ihminen, joka uskoo, että mitä tahansa voi tapahtua, kun olosuhteet ovat oikeat, työskentelemme kovasti ja pysymme avoimina uusille mahdollisuuksille. Possibilisti on Roslingin mukaan mahdollisuuksien etsijä.
Meliorismin mukainen hyvä elämänasenne on hyväksyä se, mitä on tapahtunut ja yrittää parantaa sitä, mitä tapahtuu.