Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Jos tunnet olevasi introvertti, unohda puheet siitä, ettet voisi menestyä. Jos taas tiedät olevasi ekstrovertti, älä kuvittele, että se riittää menestykseen.

Kumpi menestyy paremmin

Usein toistuva keskustelunaihe on, kumpi menestyy paremmin, ekstrovertti vai introvertti.  Ja useimmiten vaaka kallistuu ekstrovertin puolelle. Yleinen ja vahva mielikuva menestyjästä on ekstrovertin tyyppinen henkilö. Introvertista sanotaan parhaimmillaan, että hänkin voi menestyä.

Kuitenkin jo lähtökohdat kysymyksenasettelulle ovat väärät.  Ensinnäkin menestymistä on erittäin vaikeaa määritellä ja mitata. Ja toiseksi kukaan ei ole menestynyt olemalla puhdas ekstrovertti tai puhdas introvertti.

Introvertitkin menestyvät

Tilannetta kuvaa ehkä se, että torjuakseen käsityksen ekstroverttien paremmista mahdollisuuksista menestyä, täytyy vastakkaista näkökulmaa puolustavien esittää pitkiä luetteloita introverteista, jotka ovat menestyneet. Ja näitä todella löytyy. Tunnettuja introvertteja ovat olleet mm. Paavo Nurmi, Mauno Koivisto, Martti Suosalo, Albert Einstein, Bill Gates, Barack Obama, Steven Spielberg, Isaac Newton, Mark Zuckerberg, Larry Page, Abraham Lincoln, JK Rowling, Charles Darwin, Meryl Streep, Warren Buffett, jne.

Erään arvion mukaan maailman rikkaimmat ihmiset ovat useimmin introvertteja, työssään parhaiten palkitut ekstroverttejä, menestyneimmät toimitusjohtajat taas introvertteja.

Jokin yksittäinen persoonallisuuspiirre, joita ekstroversio tai introversio ovat, ei mitenkään estä ihmisen mahdollisuuksia menestyä. Se vaikuttaa vain siihen, millä alueilla ja tavoilla ihmisen on helpompaa tai vaikeampaa menestyä. Kaikki muut luonteenpiirteet, lahjakkuus, ympäristöolosuhteet ja sattuma ovat yhdessä paljon merkittävämpiä tekijöitä.

Haetaan hyviä tyyppejä

Mutta se on totta, että nykyään ekstroverttejä suositaan. Kysymys on kulttuurisesta, vasta viime vuosikymmenien aikana esiin tulleesta ilmiöstä. Työpaikkailmoituksissa etsitään ”hyvää tyyppiä”, joka tarkoittaa sosiaalista, ulospäinsuuntautuvaa henkilöä, ekstroverttiä.

Psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on ongelmallista, jos joku persoonallisuuden piirre ohittaa osaamisen. Silloin ei välttämättä palkata pätevintä.

Persoonallisuuden vaikutusta korostetaan Keltikangas-Järvisen mukaan nykyään aivan liikaa.  Hänen mukaansa persoonallisuuden piirteet selittävät ihmisen käytöstä, mutta eivät ennusta sitä. Siksi on väärin ajatella, että kaikki introvertit tai ekstrovertit toimisivat samalla tavalla. Tiedoilla, taidoilla ja älykkyydellä ei ole vaikutusta siihen, onko ihminen perusluonteeltaan syrjäänvetäytyvä vai ihmisten parissa viihtyvä.

Oletko kaappi-introvertti?

Koska ekstrovertin arvostus on niin suuri, moni introvertti pyrkii kaikin tavoin muuttamaan omaa käyttäytymistään sen mukaiseksi. On sanottukin, että moni ihminen on nykyään ”kaappi-introvertti”, henkilö, joka haluaisi mieluummin olla oma itsensä kuin olla pakotettu esiintymään ja elämään ekstrovertin valeasussa.

Ominaisuudet

Molemmissa luonteenpiirteissä on omat vahvat ja heikot puolensa.

Ekstroverttiin liitetään yleensä useita positiivisia ominaisuuksia: sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, esiintymistaitoinen, aktiivinen, joukkuepelaaja, puhelias, avoin, nopea, vuorovaikutusta hallitseva. Aktiivista, puheliasta ja nopeaa ihmistä pidetään tehokkaana työntekijänä.

Korostettuina monet näistä ominaisuuksista voivat olla myös heikkouksia. Äänekkyys, liika puheliaisuus ja päälle puhuminen, pinnallisuus, lyhytjänteisyys, yleistäminen, liika sosiaalisuus ja touhuaminen, jne. ovat usein ekstrovertin ongelmia, joita hän itse ei välttämättä tunnista.

Introverteista taas yleensä luetellaan ensin heidän ekstroverteistä poikkeavat piirteensä: Nauttii ajan viettämisestä yksinäisyydessä. Ei pidä olosta huomion keskipisteenä. Arvostaa läheisiä ihmissuhteita. Ajattelee ennen kuin puhuu, ei ole puhelias. Tarvitsee aikaa yksin latautuakseen ja pohtiakseen. Työskentelee mieluummin hiljaisessa, itsenäisessä ympäristössä.  Keskittyy syvällisesti ja miettiä asioita. Voidaan pitää varautuneena.

Vasta sen jälkeen tuodaan ehkä esiin, että on heissä positiiviakin ominaisuuksia ja vahvuuksia. Introvertin vahvuuksia ovat: varovaisuus, paneutuminen, keskittymiskyky, kuuntelutaito, rauhallisuus, analyyttinen ajattelu, riippumattomuus, sinnikkyys, kommunikointi kirjoittamalla, myötäelämiskyky.

Eräs perusero näillä kahdella päätyypillä on se, että ekstrovertti saa henkistä energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa, kun taas introvertti lataa akkuaan omiin ajatuksiinsa ja tuntemuksiinsa keskittymällä.

Introvertti ja ekstrovertti ovat jatkumon ääripäitä

Ekstrovertin ja introvertin käsitteet tutkimuksissaan esiin tuonut Carl Jung totesi aikanaan: Puhdasta introverttia tai ekstroverttiä ei ole. Tällainen henkilö olisi mielisairaalassa.

Tämänkin luonteenpiirteen esiintyminen ihmisten keskuudessa noudattelee ns. normaalijakaumaa, jonka ääripäissä ovat puhtaat introvertti ja ekstrovertti. Kyseessä on jatkumo, suurin osa ihmisistä on näiden äärikäsitteiden välissä, puhutaan myös ambiverteistä. Tutkimusten mukaan yleensä kuitenkin toinen luonteenpiirre on enemmän tai vähemmän hallitseva. Mutta kuten kaikkien luonteenpiirteiden kohdalla, käsitettä pitää arvioida varovaisesti, yksi luonteenpiirre ei määritä, minkälainen ihminen todella on ja miten hän käyttäytyy ja toimii.

Testit

Myös tämän luonteenpiirteen testaamiseen on kehitetty paljon erilaisia testejä, myös itsetehtäviä. Todennäköisesti tiedät jo etukäteen ilman testaustakin, kumpi puoli sinussa on vallitsevampi, mutta testi voi tuoda esiin lisätietoa ja varmuutta asiasta.

Tässä kaksi esimerkkiä testeistä, joita voit kokeilla, suomenkielinen ja englanninkielinen.

Mistä erottaa suomalaisen introvertin ja ekstrovertin toisistaan? No siitä, että suomalainen introvertti katsoo omiin kenkiinsä ja ekstrovertti keskustelukumppanin kenkiin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *