Mielestäni paljon siitä, mitä ihmiset kutsuvat älykkyydeksi, johtuu vain uteliaisuudesta. Aaron Swartz

Maailmanhistorian suurista hahmoista monet ovat olleet silmiinpistävän uteliaita. Uteliaisuus onkin yksi kaikkien suurten ajattelijoiden ja luovien henkilöiden perusominaisuuksia.

Leonardo da Vincistä on sanottu, että kaiken mitä hän oppi, hän oppi käytännössä, kyselemällä, lukemalla, kokeilemalla, tekemällä. Leonardolla ei ollut mitään muodollista koulutus, mutta hänellä oli sammumaton uteliaisuus. Voimme yrittää oppia Leonardon uteliaisuudesta ja matkia sitä. Jos koet, että et osaa, uteliaisuus auttaa. Se innostaa kokeilemaan ja kokeilemisen avulla opimme uutta. On sanottu, että uteliaisuus on jopa parempi ominaisuus kuin älykkyys.

Toinen tunnettu nero, Albert Einstein on puolestaan todennut itsestään: ”Minulla ei ole mitään erityistä kykyä, olen vain intohimoisen utelias.” Albert Einstein oli kuitenkin enemmän kuin vain utelias. Hänellä oli myös kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä, jotka pitivät hänet ongelmien parissa pidempään kuin useimmat.

Uteliaisuus on yksi luonteenvahvuuksia. Yleisesti käytetyn Martin Seligmanin käsitteistön mukaan luonteenvahvuuksia on 24. Niitä ovat myös esimerkiksi urheus, rehellisyys, reiluus, itsehillintä, nöyryys, anteeksianto, käytännöllinen viisaus, luovuus, rakkaus, tunneäly, optimismi ja usko.

Uteliaisuus ja halukkuus kokeilla jotain uutta, toistuvasti, ovat onnistumisen ja menestymisen tärkeitä taustatekijöitä.

On tiedossa, että uteliaisuus ja ihmettely ovat oppimisen lähtökohtia. Mutta ne voivat olla myös kaiken aloittamisen lähtökohtia.

Aloittamisen kanssa painiskelevan kannattaa asettaa itselleen kysymyksiä:

Tilanteen voi kiteyttää yhteen asiaan: Vaikka et tiedä onnistutko, etkä tiedä tuletko olemaan lopulta paras tai huonoin, oletko silti valmis aloittamaan?

Se, että sinulla on rohkeutta aloittaa, on tärkeämpää kuin onnistuminen, koska jatkuvasti jotain uutta aloittavat ihmiset voivat päästä miten pitkälle tahansa.

Siksi kannattaa ottaa riski, aloittaa ja tehdä jotain. Sillä ei ole alussa merkitystä, miten onnistut tai miten pitkälle pääset. Tärkeintä on panna itsensä likoon, aloittaa ja yrittää. Opit enemmän itse huippuosaamisen tavoittelusta ja harjoittelusta, kuin sen saavuttamisen tuloksista. Se jo tuo sinulle onnistumisen tunteen.

Kun ihminen pohtii jonkin uuden asian aloittamista, siitä voi samalla tehdä ison numeron: NYT olen TODELLA päättänyt aloittaa espanjan opiskelun. Mutta saman tien ajatukset kiertyvät vanhoihin uomiin: Entä jos? Entä jos minulle ei olekaan aikaa riittävästi? Entä jos se onkin liian vaikeaa? Entä jos minulle nauretaan, kun yritän puhua espanjaa? Entä jos nolaan itseni täysin? Entä jos lopetankin kesken ja kaikki aika on mennyt hukkaan? Entä jo minulle ei ole riittävästi kykyä oppia? Entä jos olen tyhmä?

Kaikki tämä voisi saada sinut epäröimään ja lykkäämään aloittamista taas kerran.

Mutta jos lähdetkin liikkeelle vain sanomalla itsellesi, että olen vain utelias ja haluan selvittää, miten espanjan opiskelu sujuu. Entä jos vain tutkiskelen asiaa ja kokeilen. Vähän ajan päästä voinkin huomata, että nyt on kulunut jo puoli vuotta ja alan vähitellen päästä kärryille, mistä on kysymys ja kaikki tuntuu edistyvän hienosti. Ja olen edelleen utelias katsomaan miten pitkälle voin päästä seuraavan puolen vuoden aikana.

On tärkeämpää aloittaa kuin onnistua. James Clear

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *