Vetkuttelu, tehtävän aloittamisen lykkääminen, vaivaa joskus jopa ahkerimpia ja tunnollisimpia ihmisiä.

Vetkuttelua ohjaavat erilaiset ajatukset ja tottumukset, mutta pohjimmiltaan se johtuu siitä, ettet usko, että nauttisit jonkin asian tekemisestä. Lisäksi haluat välttää asiaan liittyviä muita negatiivisia tunteita tai pelkäät, ettet tee sitä hyvin.

Psykologit ovat tunnistaneet paljon vetkutteluun johtavia välittömiä syitä, ja jokaisella meistä on omakohtaisia kokemuksia monista tilanteista, joissa vetkuttelua käytännössä esiintyy.

Ihmisen on hyvin vaikeaa tietää syytä omaan vetkutteluunsa. Se ei kuitenkin ole ajan hallintaongelma, yleensä se on tunteiden hallintaongelma.

Syitä, tilanteita ja tekijöitä, jotka käynnistävät ihmisen limbisen järjestelmän vastarinnan, on paljon.  Ne saavat olosi tuntumaan epämukavalta, ikävältä, joskus jopa vaaralliselta.

Mitä korkeampi tunteenomainen vastenmielisyys johonkin tehtävään on, sitä todennäköisemmin lykkäämme sen aloittamista. Ja tällä vastenmielisyydellä voi olla monia lähteitä. 

 

Aloittamisen vaikeuden taustalla on käytännössä monia syitä

1.Tehtävän vaikeus. Tehtävän monimutkaisuus, laajuus ja haasteellisuus hämmentävät sinua, tehtävästä ei tahdo saada otetta etkä saa aloitettua. Olet kiireinen ja sinulla on paljon asioita tehtävälistallasi. Sinulla ei tunnu olevan mahdollisuutta varata aikaa jollekin uudelle juuri nyt. Jotkut tehtävät ovat luonnostaan ​​vaikeampia kuin toiset. Uuden ohjelmiston käyttö tai tehtävään liittyvä vieraskielinen sanasto voivat olla jo riittäviä lykätä aloittamista. Mitä korkeampi vaikeustaso, sitä todennäköisemmin lykkäämme aloittamista ja sen sijaan puuhastelemme helpompia mutta vähemmän tärkeitä asioita.

2. Tehtävän epäselvyys. Tehtävän suorittamiseksi meillä on oltava selkeä käsitys tehtävästä työstä, mitä yritämme saada aikaan. Esimieheltä saadut epämääräiset ohjeet tai tehtävään liittyvien ohjeiden selkeyden puute voivat laukaista vetkuttelun. Jos et oikein tiedä, mitä olet tekemässä, tavoite on epämääräinen, etkä tiedä mitä sinun pitäisi tehdä, olet luonnollisesti epävarma, ja se tekee aloittamisesta erittäin vaikeaa. Mitä selkeämmin työ on määritelty ja vastuu jaettu, niin sitä helpompi asiat on tehdä ilman viivyttelyä.

3. Tehtävän jäsentymättömyys. Vaikka lopullinen tavoite on selvä, emme ehkä tiedä tarkalleen, miten päästä sinne. Epäselvät tehtävät ovat epäselviä siitä, mitäon tehtävä, kun taas jäsentymättömät tehtävät ovat epäselviä siitä, mitentyö on tehtävä. Ne molemmat lisäävät todennäköisesti vastenmielisyyttä tehtävää kohtaan

4. Stressi. Olet väsynyt, stressaantunut tai hajamielinen syistä, jotka eivät johdu itse edessä olevasta tehtävästä. Et pysty keskittymään ja henkinen energia on vähissä, jolloin aloittaminen on vaikeaa. Jos haluat aloittaa uusia asioita, se kannattaa tehdä aamupäivällä, jolloin henkinen energia ja tahdonvoima vielä ovat korkealla, toisin kuin yleensä iltapäivällä. Stressitasosi vaikuttaa siihen, mitä teet. Kun stressi häiritsee, todennäköisesti lykkäät enemmän asioita ja kärsit vitkuttelun kertautuvasta vaikutuksesta. Kun tunnet olosi stressaantuneeksi, lykkäät asioita ja sitten tunnet olosi entistä stressaantuneemmaksi ajatellessasi, mitä olet jättänyt tekemättä. Jätät yhä enemmän asioita tekemättä ja tunnet olosi musertuneeksi. Tämä on klassinen noidankehä.

5. Huono itseluottamus. Sinulla on huono itseluottamus tehtävän vaatimien tietojen tai taitojen suhteen. Kun asia on sinulle uusi, sinulta puuttuu itseluottamusta, et ole varma osaatko. Vakuutat itsellesi, että sinulla ei ole riittävästi tietoa, rahaa, resursseja tai mitä ikinä ajattelet tarvitsevasi aloittamaan jotain uutta. Ajattelet, ettei ole hyvä koskaan ryhtyä taisteluun ilman täydellisiä resursseja. Siksi on parempi odotella, kunnes saat ne. Ja niin vetkuttelet. Ajattelet myös ehkä, että sinun on vaikea oppia uusia asioita. Mutta todellisuudessa käytännön kokemus, jota saat aloittaessasi toimia, on parasta ja tehokkainta oppimista. Vaikka teetkin virheitä aluksi, opit koko ajan ja tulet paremmaksi.

6. Negatiiviset tunteet. Jos tehtävään liittyy negatiivisia tunteita, se edesauttaa vitkuttelua. Kun joudut soittamaan ikävän puhelun tai kertomaan surullisen viestin jollekin, ne ovat esimerkkejä tilanteista, joissa vetkuttelet.

7. Tehtävän tylsyys. Joskus tehtävä ei vain ole tarpeeksi älyllisesti haastava, ja tunnet ikävystymistä ajatellessasi työskentelyä sen kanssa. Ikävystymisen ajatus on äärimmäisen vahva vetkuttelun laukaisin, joka voi usein estää meitä edes aloittamasta tehtävää.

8. Turhauttava tehtävä. Ennakoitu turhautuminen voi johtaa suurempaan tehtävän vastenmielisyyteen. Voit yrittää suunnitella verkkosivustoa vaivalloisella nettityökalulla tai yrittää löytää tietoja hitaalla Internet-yhteydellä. Turhauttavat tehtävät liittyvät usein hallinnan puutteeseen ja avuttomuuden tunteeseen, mikä voi johtaa vetkutteluun.

9. Epäkiitollinen tehtävä. Joistakin tehtävistä voi puuttua sisäiset edut, palkinnot. Esimerkiksi pitkän raportin parissa työskenteleminen ja palautteen tai tunnustuksen saamatta jättäminen tuntuu epämukavalta. Meillä on taipumus välttää tällaisia tehtäviä, koska emme tunne, että saisimme mitään vastineeksi työstämme.

10. Merkityksen puute. Viivyttelemme aloittamista todennäköisemmin, kun tehtävällä ei ole meille mitään henkilökohtaista merkitystä. Merkitys tietysti vaihtelee yksilöittäin. Pöydän siivoaminen voi liittyä identiteettiin, koska pidät itseäsi siistinä ja tiedät, että se saa sinut tuntemaan olosi mukavammaksi. Joku toinen taas voi nähdä sen täysin turhana tehtävänä. Vetkuttelua voi syntyä, kun emme löydä tehtävästä mitään henkilökohtaista merkitystä. Se voi tapahtua myös työn aloittamisen jälkeen.

11. Muutoksen pelko. Aloittamiseen liittyy aina muutos. Muutos ei ole vain vaikeaa, vaan usein myös pelottavaa. Siksi ihmisellä on luonnollinen taipumus haluta viivytellä aloittamista niin kauan kuin mahdollista. Muutos pelottaa, koska siihen liittyy riskejä. Siksi ihminen jää mieluummin nykytilanteeseen, vaikka se olisi huonokin, kuin ottaa riskin ja kohtaa tuntemattoman. Haluat jäädä mukavuusalueellesi, etkä kykene hyväksymään muutosta. Mutta ilman riskiä ei tapahdu kehitystä eikä menestystä.

12. Epäonnistumisen pelko. Kukaan ei halua epäonnistua ja epäröit aloittaa. Helpoin tapa välttää epäonnistuminen on olla aloittamatta ja tekemättä koskaan mitään (etenkään mitään uutta). Pelko epäonnistumisesta on kuitenkin useimmiten turha. Epäonnistuminen on suhteellista. Jokaisesta epäonnistumisestakin oppii jotain, olet ainakin yhtä kokemusta viisaampi. Jos ei edes yritä, ei voi onnistua. Ja yritys ei aina onnistu, mutta joka kerta opit jotain. Minkä hyvänsä taidon kehittyminen edellyttää satoja tai tuhansia pieniä epäonnistumisia, ja menestys on suorassa suhteessa epäonnistumisten määrään.

13. Häpeän pelko. Ehkä jopa pahempaa kuin epäonnistuminen on se, että näyttää typerältä tai pelko siitä, mitä muut sanovat. Kukaan ei halua kuulla, kun uusi hanke epäonnistui, että et ajatellut sitä perusteellisesti läpi tai valmistautunut kunnolla. Jotta niin ei tapahtuisi, ajattelet erilaisia vaihtoehtoja ja selvität olosuhteita ja tutkit yleensä kaikkea tutkittavaa. Voit aina tarkistaa vielä yhden asian tai tavata yhden henkilön, jonka kanssa voit puhua. Häpeäherkkä ihminen tarkkailee ja pohtii erityisen paljon sitä, millainen on muiden silmissä.

14. Liikaa häiriötekijöitä. Häiriötekijät, sähköpostit, musiikki, melu, puhelimen ilmoitukset, muiden henkilöiden yhteydenotot, jne. vievät huomiosi ja keskittymiskykysi, etkä pysty aloittamaan. Häiriöttömän ympäristön luominen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa vitkuttelua.

 

Vetkuttelun syyn selvittäminen auttaa aloittamaan

Kaikki nämä syyt ja monet muut, joita voit varmasti keksiä lisääkin, ovat sinänsä varteenotettavia.

Koskaan ei näitä kaikkia vetkuttelun lähtösyitä löydy samasta tehtävästä, mutta usein on monia syitä, jotka yhdessä johtavat vetkutteluun.

Koska vaiva on tavallinen ja yleismaailmallinen, sen torjuntaan on kehitetty lukematon määrä erilaisia ohjeita ja keinoja. Kun ihmisiä on monenlaisia ja syitä on vastaavasti paljon, on selvää, että vitkutteluun tarvitaankin erilaisia keinoja. Meillä on erilaisia luonteenpiirteitä, temperamentteja, joiden yhteydessä vitkuttelu ilmenee eri tavoilla.

Vetkuttelu ei itsessään välttämättä ole huono asia, joskus siitä voi olla jopa hyötyä. Mutta se on oire, joka on ymmärrettävä ja johon on puututtava. Aina kun huomaat viivytteleväsi, voi tarkistaa yllä olevasta syitä asialle tunnistaaksesi tilanteesi.

Vetkutteluun johtavien syiden selvittäminen avaa jo sinänsä ovet ratkaisulle. Syyn selvittämisen jälkeen voi käyttää erilaisia vetkuttelun poistamiseen tarkoitettuja keinoja.

Kun tiedät, mistä on pohjimmiltaan kysymys, näiden aloittamisen esteiden yli voi päästä. Jos todella haluat aloittaa jotain uutta, niin voit tehdä sen.

 

Nyt on sopiva aika vuodesta vetkutella. Menestymisen taitokin jää kesätauolle elokuun puoliväliin saakka.

Toivotan lukijoille terveyttä sekä lämmintä, aurinkoista ja kaikin puolin onnistunutta ja rentouttavaa kesää.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *