Kumpi menestyy paremmin, ajattelija vai tekijä? Yleensä kai ajatellaan, että tekeminen on tärkeämpää. Menestymiseen tarvitaan kuitenkin sekä ajattelua että tekemistä. Toisaalta on sanottu, että kaikkien menestyneiden ihmisten menestymisen takana on erilainen ajattelu. Toisaalta tiedetään, että menestyminen on ennen kaikkea tekoja, toimintaa. Ilman tekemistä et saavuta koskaan mitään.

Ehkä olennainen kysymys onkin, mikä on sopiva ajattelun ja tekemisen suhde, kuinka paljon aikaa kummallekin pitäisi antaa.

 

Mikä on oikea ajattelun ja tekemisen suhde

Ajattelun ja tekemisen suhde riippuu ensinnäkin hyvin paljon siitä, mikä on toimintasi kohde tai ammattisi. Tekijät elävät maailmassa, joka palkitsee heidät suorituskyvystä (yrittäjä, kirurgi, kokki). Ajattelijat toimivat maailmassa, joka palkitsee heitä korkealaatuisista ideoista ja teorioista (ekonomisti, tutkija, analyytikko).

Ihmiset ovat myös erilaisia, jokaisella on erilaiset perityt ja opitut luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Toiset, ajattelijat, ovat luonnostaan ihmisiä, jotka viettävät paljon aikaa lukemalla, ajattelemalla, ideoimalla.

Toiset, tekijät, eivät pidä tällaisesta lainkaan. On jopa ihmisiä, jotka vihaavat ajattelua.  He haluavat koko ajan tehdä jotain.

Opetus on, että jokainen on erilainen. Sinä olet luultavasti joku, joka haluaa ajatella, muuten et lukisi tätä artikkelia. Henkilö, joka vain toimii eikä koskaan ajattele, ei käytä muutamaa minuuttia tämän lukemiseen.

Jotkut ihmiset ovat luonnollisia ajattelijoita. He rakastavat viettää aikaa ajattelemalla, pohtimalla, mietiskelemällä. He rakastavat lukemista ja uusien ideoiden kehittelystä ja niistä puhumista.

Esimerkkejä tällaisista ihmistä ovat tunnetut sijoittajat Warren Buffett ja Charlie Munger, vaikuttajat Berkshire Hathaway nimisen suuren ja menestyneen pörssiyhtiön takana.

 

Warren Buffett ja Isaac Asimov

On tunnettua, että Warren Buffett viettää suurimman osan ajastaan ​​lukemalla ja ajattelemalla. Se on ensimmäinen asia, jonka hän tekee tullessaan toimistoonsa. Elämäkertansa kirjoittajan Alice Schroederin mukaan Buffett lukee vähintään viisi tuntia päivässä. Hän lukee sanomalehtiä, aikakauslehtiä, vuosikertomuksia ja kirjoja. Monille lukeminen näyttää passiivisuudelta. Lukemisessa ei ole mitään aktiivista. Ja ulkopuolelta näyttää siltä, ​​ettet tee mitään.

Buffett käyttää jopa 80 % ajastaan ajatteluun (laajasti ottaen). Hänen tarvitsemansa ajattelun määrä riippuu hänen työstään. Warren Buffett on arvosijoittaja. Hän tekee hyvin vähän päätöksiä. Mutta kun hän tekee, hän tekee valtavia päätöksiä ja suuria panoksia.

Toisenlainen esimerkki on tekijästä, joka myös ajatteli.  Tunnettu tieteiskirjailija Isaac Asimov oli yksi 2000-luvun tuotteliaimmista kirjailijoista. Hän kirjoitti yli 500 kirjaa vuosien 1950 ja 1992 välillä (esimerkiksi Säätiö-sarjan) eli noin yhden kirjan kuukaudessa!  Se merkitsee todella paljon tekemistä. Hänellä tekemisen suhde ajatteluun on täytynyt olla lähellä 100, tai sitten hänellä oli taito yhdistää ajattelu ja tekeminen yhdeksi prosessiksi. Mutta se on harvinainen kyky, teemme yleensä joko yhtä tai toista.

Länsimainen yhteiskunta onkin  on puolueellinen tekemisen suuntaan. Ajattele vain, kuinka usein ihmiset esittävät sinut ensimmäistä kertaa tavatessaan kysymyksen: Mitä teet ? Harvoin kysytään : Mitä ajattelet?

 

20/80-sääntö

Useimmilla meistä ei ole aikaa eikä tarvetta käyttää ajatteluun 80 % ajastamme. Mutta joku määrä aikaa, tilanteesta ja henkilöstä riippuen, ajattelulle on järkevää varata.

Ehkä yleispätevin ohje ajattelun ja tekemisen suhteen voisi olla Pareton periaatteen eli 20/80-säännön mukainen jakauma.  Silloin ajastasi 20 % kuluisi ajatteluun (lukemiseen, pohdintaan, suunnitteluun) ja 80 % tekemiseen.

Tämän periaatteen mukaan eräät yritykset ovat antaneet työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää esimerkiksi tietyn määrän aikaa vapaaseen ajatteluun ja ideointiin oman harkintansa perusteella. Ainakin Google on kannustanut luovaa henkilöstöään käyttämään yhden päivän viikossa joka viikko henkilökohtaisten projektien parissa.

Mutta useimmiten ajattelu ja tekeminen kuuluvat yhteen, ne ovat tiiviissä kytköksessä keskenään, kuten Isaac Asimovilla. Ajattelulle pitää vain varata riittävästi aikaa tekemisen lomassa.

Tärkeintä ei ole kuitenkaan ajattelumme määrä, vaan sen laatu . Jos vietät esimerkiksi 40 % ajastasi ajattelemiseen, mutta olet päättämätön ja hajoitat mielenkiintosi monelle alueelle, todennäköisesti tuhlaat vain aikaasi.

Jos et ajattele asioita läpi, saatat päätyä tekemään vääriä asioita. Ratkaisevaa on ajattelusi laatu.

Kun käytät aikaa ajatellaksesi asioita, et todennäköisesti tee emotionaalisia päätöksiä.

 

Ajattele kaksi kertaa ja tee vain kerran

Vanha timpurin sanonta kuuluu: Mittaa aina kaksi kertaa ja sahaa vain kerran.  Hauska ja opettavainen sanonta, joka muistuttaa, että omiin aivoihin ei kokeneenkaan kannata sataprosenttisesti heti luottaa.

Sitä voisi soveltaa kaikkeen tekemiseen: Ajattele kaksi kertaa ja tee vain kerran.

Aivot ja ajattelu menevät myös helposti halpaan. Ajatteluhan on tunnetusti altis monenlaisille virheille, harhoille ja vinoumille, joita emme itse useinkaan tunnista. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä erilaisia ajatusvirheitä. Osa niistä on jokapäiväisiä – ja niitä tapahtuu kaikille.

Mutta myös tekeminen on altis virheille, ja ehkä vielä enemmän kuin ajattelu. Mutta tekemisen virheet tunnistaa ja huomaa helpommin. Ja tekemisen virheistä on mahdollista oppia, tietysti mieluummin muiden tekemistä virheistä kuin omistaan. Mutta omat virheet jäävät paremmin mieleen ja ovat siinä mielessä opettavaisempia kuin kaverin tekemät mokat.

Mutta kun ajattelet riittävästi ennen tekemistä, sinun ei tarvitse niin usein katsoa taaksepäin ja ajatella: Mitä oikein ajattelin?

 

Löydä oma optimisi

Vain harvoin ihminen on vain joko ajattelija tai tekijä. Me emme myöskään ole aina samanlaisia. Roolimme ajattelijana ja tekijänä vaihtelee tilanteen ja ajan mukaan. Voit myös itse vaikuttaa, missä roolissa toimit. Menestyminen vaatii tasapainoa, ajattelua ennen tekemistä, oikeisiin asioihin keskittymistä, asioiden yksinkertaistamista ja asioiden tekemistä oikein.

Mitä kiireisempi olet, sitä vähemmän aikaa sinulla on ajatella. Mutta mitä vähemmän aikaa sinulla on ajatella, sitä vaikeampaa on todella menestyä. Jos et ajattele, käy jonkun päätöksen perusteluja kunnolla läpi, teet todennäköisemmin huonon päätöksen.

Mutta voit myös tehdä väärin, toteuttaa sinänsä hyvän päätöksen huonosti. Eli tällöin viime kädessä tekeminen ratkaisee, hyvän päätöksen voi pilata toteuttamalla sen huonosti. Mutta huonosta ajattelusta ja päätöksestä ei tekemällä enää saa hyvää lopputulosta.

Nämä kaksi asiaa riippuvat toisistaan. Tekeminen ilman ajattelua on järjetöntä ja ajattelu ilman tekemistä on typeryyttä. Mieti ennen kuin teet, mutta varmista, että teet sen. Tekemättä et koskaan saavuta mitään.

Ehkä paras neuvo voisi olla: Älä ole ajattelija. Ole tekijä, joka ajattelee. Muista varata riittävästi aikaa ajattelulle.

Maailma tarvitsee kuitenkin myös ajattelijoita.

Ajattelijat ajattelevat ja tekijät tekevät. Mutta kunnes ajattelijat tekevät ja tekijät ajattelevat, kehittyminen on vain uusi sana mielen jo ylikuormitetussa sanastossa. Francois de La Rochefoucauld

 

Ajattelun roolia menestymisessä käsitellään laajemmin kirjassani Menestymisen taito.  Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *