Syksyllä 2021 edesmennyt Kirsti Paakkanen on kertonut kantaneensa lompakossaan kahta valokuvaa. Toisessa niistä oli Jaguar-auto ja toisessa afgaanivinttikoira. Ne olivat aina olleet hänen unelmiaan, jotka molemmat hän oli pystynyt hankkimaan. Hänestä tehdyssä kirjassa Paakkanen sanoi: ”Olen kirjoittanut aforismikirjani takakanteen lauseen, että pitää olla unelmia. Jos ei ole unelmia, ne eivät voi toteutua.”

Sinäkin voit unelmoida, se on hauskaa ja tuottaa paljon mielihyvää, hyvän mielen, iloa ja tyytyväisyyttä, ehkä nukkuukin paremmin. Mutta jos kuvittelet, että pelkästään sen avulla saavutat tavoitteesi, voit pettyä pahasti. Unelmien rooli onnellisen elämän ja menestyksen saavuttamisessa on uusien tutkimusten mukaan yliarvostettua, jopa itsensä pettämistä…

 

Unelmat ovat hyvä alku, mutta ne eivät riitä

Laajalle levinnyt käsitys unelmien ja visualisoinnin roolista on seuraava:

Saavuttaaksesi tietyn tavoitteen tulevaisuudessa, sinun on ensin visualisoitava se mielessäsi. Sinun on myös nähtävä tavoitteesi mielessäsi jo valmiina, saavutettuna. Tämä auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi tosielämässä.

Jos haluat ajaa Jaguaria, sinun täytyy nähdä ja tuntea ajavasi Jaguarilla mielikuvituksessasi. Jos haluat tulla Formula 1 maailmanmestariksi, sinun on nähtävä itsesi voittamassa ja juhlimassa mestaruutta, ja nähdä muiden ihmisten onnittelevan sinua voitostasi.

Tämän käsityksen mukaan visualisointi ja positiivinen ajattelu voivat auttaa sinua saavuttamaan melkein mitä tahansa.

Positiivisessa unelmoinnissa ei ole sinänsä mitään väärää, jos se saa sinut tuntemaan olosi hyväksi, kunhan et odota muuta kuin hyvää oloa.

Positiivinen unelmointi on kuitenkin ongelmallista näiden unelmien konkreettisessa toteuttamisessa, koska silloin teeskentelee, että on jo saavuttanut nämä toivotut tulevaisuudet. Rentoudut ja energiatasosi laskee.  Miksi kohdata enää tekemisen vaikeuksia näiden asioiden saavuttamiseksi tosielämässä, jos voit elellä mukavasti pelkkien unelmien varassa?

 

Pelkästään kuvittelu paremmasta tulevaisuudesta ei toimi

Lähtökohta on yksinkertainen: kun ajattelet ja visualisoit positiivisesti tavoitteesta tai unelmasta niin saavutat todennäköisemmin tuon tuloksen.

Mutta se ei ole totta. Todellisuus ei yksinkertaisesti toimi niin. On osoitettu, että itse asiassa jos vain kuvittelemme positiivisesti tavoitteestamme, sen saavuttamisesta tulee epätodennäköisempää.

Pelkästään positiivinen fantasiointi tavoitteen saavuttamisesta vähentää mahdollisuuksiamme saavuttaa tämä tavoite. Positiiviset fantasiat alentavat verenpainettasi ja saavat sinut tuntemaan olosi vähemmän energiseksi ja motivoituneeksi.

Syy on yksinkertainen – aivosi olettavat, että tavoite on helpompi saavuttaa kuin se todellisuudessa on. Se on ongelma. Koska alitajuntasi on erittäin tehokas, se varaa vain sen verran energiaa kuin tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, kaikki muu olisi turhaa. Jos se ajattelee, että tavoitteesi on erittäin helppo saavuttaa, se käyttää vähemmän energiaa.

Tämä käy ilmi Gabriele Oettingenin tutkimuksiin perustuvassa  kirjassa ” Rethinking Positive Thinking” .

Eräässä tutkimuksessa Oettingen mittasi kuinka paljon naiset laihtuivat vuoden aikana.

Tulokset olivat hämmästyttäviä. Naiset, joilla oli vahvat positiiviset fantasiat ja jotka visualisoivat itsensä jo hoikkina, näyttävän hyvältä bikineissä, vastustavan helposti roskaruokaa, näyttävän viehättäviltä jne., laihtuivat 24 kiloa vähemmän kuin naiset, jotka kuvasivat itseään negatiivisemmin.

Oettingen pystyi todistamaan tämän ilmiön muissakin yhteyksissä useissa tutkimuksissaan

Tutkimustensa pohjalta Oettingen kehitti ratkaisun, jolla saavutetaan tuloksia.

 

Ota huomioon mahdolliset esteet

Ratkaisu on yksinkertainen: Sen sijaan, että visualisoisit vain halutun tuloksen, visualisoit sekä halutun lopputuloksen että mahdolliset edessä olevat sisäiset esteet, jotka voivat vaikeuttaa saavuttamasta tulosta.

Gabriele Oettingen kutsuu tätä mentaaliseksi kontrastoinniksi, henkiseksi vastakkainasetteluksi.

Menetelmä on yksinkertainen:

Ensinnäkin määritä tavoite, jonka haluat saavuttaa. Mitä todella haluat saavuttaa tulevina päivinä, viikkoina, kuukausina tai tulevina vuosina? Mieti yksityiskohtaisesti jotain, jonka haluat saavuttaa.

Toiseksi kuvittele itsesi saavuttavasi tavoitteesi. Mikä on paras asia, joka syntyisi tämän tavoitteen saavuttamisesta? Miltä tämän tavoitteen saavuttaminen saisi sinut tuntemaan? Kuvittele positiivisesti tämä tulos. Se voi olla tunne, ylennys, ylistys, rahaa….

Kolmanneksi visualisoi mahdolliset esteet, jotka voivat estää sinua saavuttamasta tätä tavoitetta. Kysy itseltäsi, mitä sinusta itsestäsi johtuvia esteitä todennäköisimmin tulee tielle. Kuvittele nämä esteet.

Ja lopuksi, muotoile ”jos-niin” -suunnitelma siitä, mitä aiot tehdä, kun että joku este tulee esiin. Esimerkiksi ”Jos huomaan olevani ostamassa leivosta, muistan, kuinka hyvältä tuntuu jälkeenpäin, kun en ostanutkaan.”  Tai ”Jos huomaan alkavani selata Facebookia, suljen heti sen.”

Positiivinen ajattelu auttaa meitä ajattelemaan, mitä haluamme elämältä, mutta henkinen vastakkainasettelu koskee todellisuutta ja esteitä. Mitä minun oikeastaan ​​pitää tehdä, jotta nämä tavoitteet toteutuvat?

 

Menetelmä ei toimi kaikilla

Mutta on todettu, että henkinen vastakkainasettelu energisoi, motivoi ja pakotti toimintaan vain jotkut ihmiset.

Se lisää motivaatiota vain ihmisillä, joilla on korkeat odotukset menestyä ja jotka ovat vakuuttuneita siitä, että voivat saavuttaa tavoitteensa.

Menetelmän vaikuttavuus riippuu kokemusten mukaan menestysodotuksista. Kun henkilöt, jotka odottavat menestyvänsä, käyttävät henkistä kontrastointia, se toimii melko hyvin. Henkilöillä, joilla on korkeat menestysodotukset, se lisää tavoitteellista sitoutumista ja energiaa.

Eli periaatteessa, kun ihmiset tiedostavat esteet ja ymmärtävät, että heillä on hyvät mahdollisuudet voittaa ne, he motivoituvat enemmän.

Mutta kun henkistä kontrastia käyttävät ihmiset, joilla on alhainen menestysodotus, sillä ei ole saatu hyviä tuloksia. Näillä henkilöillä se johtaa tavoitteisiin sitoutumisen ja motivaation vähenemiseen.

Kun ihmiset ymmärtävät, että he eivät todennäköisesti voi voittaa esteitä, eli että heidän tavoitteensa on epärealistinen, he motivoituvat vähemmän.

Lopuksi

Vaikka positiivisen ajattelun etuja ei voi kiistää mielen, kehon ja stressitason suhteen, on mahdotonta pysyä optimistisena ja positiivisena 100 % ajasta. Tämä pätee erityisesti vakavien haasteiden ja mullistusten edessä.

Mentaalinen kontrastointi on todellisuuteen sidottu ja ratkaisukeskeinen käytäntö, joka voi auttaa sinua saavuttamaan uusia ulottuvuuksia lujalla motivaatiolla jopa elämän suurimpien haasteiden edessä. Sen harjoittelua kannattaa kokeilla.

Jos voit unelmoida siitä, voit tehdä sen. Walt Disney

 

Unelmista, tavoitteista ja positiivisesta ajattelusta menestymisen osatekijöinä tarkemmin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

 

Yksi vastaus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *