Kaikki varmaan muistamme, kuinka ollessamme lapsia aika joulun edellä kului hitaasti. 10 päivää jouluun, 9 päivää jouluun… Odottavan aika oli silloin tosiaan pitkä, varsinkin viimeiset päivät ennen joulua ja erityisesti jouluaatto tuntuivat kestämättömän pitkiltä. Odotimme, milloin joulupukki tulee ja milloin vihdoinkin saa avata salaperäisiä paketteja, joista paljastui paljolti ennalta-arvattavia lahjoja.

Mutta olet varmaan myös huomannut, että mitä enemmän sinulle tulee ikää, sitä nopeammin aika tuntuu kuluvan. Yksi silmiinpistävimmistä asioista ikääntymisessä onkin se, miten ihmisen käsitys ajasta muuttuu vuosien mittaan.

Jokainen ihminen kokee tämän ilmiön, eli on täysin normaalia, että päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet tuntuvat koko ajan kuluvan yhä nopeammin ja nopeammin.

Kun olet lapsi, aika tuntuu jatkuvan ikuisesti: viikko voi tuntua vuodelta ja vuosi voi tuntua eliniältä. Mutta ikääntyessä aika näyttää nopeutuvan. Tosin myös aikuisena on hetkiä tai kausia, jolloin aika tuntuu kuluvaan hitaammin, esimerkiksi joskus erityisen haastava työpäivä saattaa tuntua kestävän pitkään. Mutta vuodet kuluvat näennäisesti sekunneissa, ja saatat löytää itsesi miettimässä, mihin edellinen vuosikymmenen meni.

 

Mihin tämä ilmiö perustuu? 

Ilmiötä selittämään pyrkiviä teorioita on monia.

Ensinnäkin kokemuksen uutuus vaikuttaa siihen, miten aivosi tiedostavat sen.

Tutkimuksissa on todettu, että aivomme käsittelevät tuttua tietoa nopeasti. Mutta kun niiden eteen tulee uutta tietoa, tietojen järjestäminen ja syntetisointi kestää kauemmin, mikä tekee kokemuksesta mieleenpainuvamman. Tuoreista ja jännittävistä kokemuksista kootut muistot ovat niin tiiviitä ja eläviä, että ne luovat käsityksen, että aika todella hidastuu.

Ihmisen aivot eivät enää myöskään vanhemmiten kykene käsittelemään signaaleja yhtä nopeasti kuin nuorena, yhdysvaltalaisen Duken yliopiston professori Adrian Bejan esittää European Reviews -lehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Nuoren ihmisen aivot pystyvät käsittelemään ja ottamaan vastaan enemmän ärsykkeitä kuin vanhempana. Tästä syystä päivät tuntuvat sitä lyhyemmiltä, mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Nuoresta taas tuntuu siltä kuin yhden päivän aikana olisi ehtinyt tapahtua vaikka mitä.

Toinen ajan hidastumisen tuntua käsittelevistä teorioista liittyy juuri ajan suhteuttamiseen: mitä vähemmän ihmisellä on takanaan elettyä elämää, sitä suurempi merkitys on yhdellä viikolla, kuukaudella tai vuodella. Yksi vuosi kymmenvuotiaan elämässä on 10 prosentti siihenastisesta elämästä, mutta viisikymmenvuotiaalla vain 2 prosenttia. Siksi myös esimerkiksi joulua edeltävä kuukausi voi kuusivuotiaasta tuntua pidemmältä kuin 60-vuotiaasta: kuusivuotiaana yksi kuukausi on paljon isompi osuus elämästä kuin iäkkäämpänä.

 

Tilanteet ja tunteet

On myös muita tilanteita, joissa aika tuntuu hidastuvan. Jossain onnettomuudessa uhkaava tilanne panee aivojen sisäiset prosessit niin hurjaan vauhtiin, että ulkomaailma ja sen tapahtumat tuntuvat samalla hidastuvan.

Uudet tilanteet kytkevät toimintamme automaattiohjauksen pois päältä. Uudessa tilanteessa meidät pakotetaan läsnäoloon ja keskittymiseen. Tämä johtuu siitä, että emme voi ennakoida, mitä odottaa ja miten vastata, rikkoen transsin, joka johtaa elämään pikakelauksella. Se voi jopa hidastaa ajantajuamme, mikä selittää, miksi aika vaikutti hitaammalta ollessamme lapsia. Kaikki oli silloin uutta ja opimme jatkuvasti.

Myös tunteet vaikuttavat ajan kulumiseen kokemiseen. Koetun ajan pituus tuntuu muuttuvan, kun ihmisen valtaa voimakas tunne. Esimerkiksi stressihormonit synnyttävät automaattisen mekanismin, joka saattaa nopeuttaa aivojen prosessointia silloin kun ihminen on vaarassa.

Lapselle elämä on myös täynnä uusia jännittäviä asioita, mutta iän myötä ihminen ikään kuin turtuu – paitsi jos hankkii uusia nautinnollisia kokemuksia, jolloin aivoissa vapautuu mielihyvää tuottavaa dopamiinia.

Tähän perustuu se, että viikko uudessa lomakohteessa tuntuu pidemmältä kuin viikko kotona arkisissa askareissa.

 

Rutiinit

Aivomme rakastavat ennustettavuutta. Ihmisaivot ovat kehittyneet pitämään meidät ennustettavan rutiinin mukavuusalueella, koska se paransi selviytymismahdollisuuksiamme alkukantaisissa ympäristöissämme. Esimerkiksi luotettava rutiini, joka auttoi meitä löytämään säännöllisesti ruokaa, piti meidät hengissä.

Miksi aika kuluu niin nopeasti ikääntyessämme? Syynä on rutiini. Kun olet nuori, uudet kokemukset tekevät selviä jälkiä muistiisi, jolloin voit havaita pidentyneen ajan. Mutta kun teet saman asian uudestaan ​​ja uudestaan, aivosi yhdistävät toistetun toiminnan yhteen muistoon, jolloin tuntuu siltä, ​​että aika on supistunut.

”Rutiini tappaa muistomme vastaavasti”, psykologi ja aikatutkija, tohtori Marc Wittmann sanoo. ”Jos mitään merkityksellistä ei ole tapahtunut, meillä ei ole mitään, mitä aivomme voivat tallentaa, ja aika kutistuu subjektiivisesti.” Siksi esimerkiksi on vaikea muistaa yksittäisiä työmatkoja, koska aivosi muuttavat 100 automatkaa yhdeksi muistoksi.

 

Keinoja ajan hidastamiseen 

Itse ajan kulumista ei voi hidastaa, mutta on olemassa keinoja hidastaa millä tavalla aika tuntuu kuluvan. Tässä muutamia vinkkejä: 

Muuntele rutiinejasi

Jos rutiini on ajan (ja muistin) tappaja, paras tapa säädellä ajan kulumisen tunnetta on rikkoa tämä rutiini. Säännöllisille velvoitteille, kuten työlle, et voi tehdä paljon, mutta voit tehdä säröjä päivien samanlaisuuteen: työmatkareitin muutteleminen, lounas eri paikoissa, erilaisia ruokia, erilaisten kirjojen ja lehtien lukeminen, jne.

Matkustaminen

Yksi parhaista tavoista pidentää aikaa on matkustaa uuteen paikkaan. Jopa yksi viikonloppu pois voi saada aikaan tuntua pidemmältä kuin kotona hyvin tutulla sohvalla.

Jaa tavoitteesi pieniksi osatavoitteiksi

Kun jaat suuren tavoitteen pieniksi osatavoitteiksi tehtävälistaan, voit toteuttaa niitä helpommin ja saat tunteen edistymisestä ja uusia muistoja tuloksista.

Havainnoi aktiivisesti uusia asioita

Pitämällä silmällä pieniä muutoksia omassa tutussa ympäristössäsi autat uusia muistoja murtamaan rutiinin.

Mietiskele

Yleensä enemmän läsnäoloa hidastaa aikaa, ja meditaatio on loistava tapa saavuttaa se. Mindfulness -tekniikat ja hengitykseen keskittyminen auttavat sinua hallitsemaan ajattelua.

Pidä päiväkirjaa

Aivosi eivät ehkä pidä kirjaa kaikista toistetuista muistoistasi, mutta päiväkirjasi voi. Jos kirjoitat muistiin muutamia ajatuksia, tunteita ja muistoja päivässä, säilytät nämä muistot ennen kuin aivosi yhdistävät ne, ja palaaminen niihin myöhemmin auttaa sinua muistamaan muuten menetetyn ajan.

Ota valokuvia

Kuten päiväkirjan kirjoittaminen, valokuvien ottaminen auttaa luomaan kerronnan, joka säilyttää muistosi myös sen jälkeen, kun aivosi sammuttavat ne. Älä kuitenkaan ota liikaa valokuvia, koska tutkimukset osoittavat, että valokuvien ottaminen voi heikentää todellista muistiasi tapahtumasta, jota yrität dokumentoida, mikä kumoaa tarkoituksen.

 

Uteliaisuus auttaa 

Elämä on lyhyt ja se voi mennä nopeasti ohi, jos annat sen tapahtua. Uteliaisuus elämää ja kaikkia sen eri piirteitä ja ilmiöitä kohtaan auttaa sinua ymmärtämään, mitä on edessäsi ja mikä on mahdollista ja oppia. Samalla uteliaisuus auttaa sinua hidastamaan elämääsi.

Siksi kannattaa olla utelias ja tehdä joka päivä jotain uutta, liikkua oman mukavuusalueen ulkopuolella. Ensimmäiset kerrat, hetket, jotain uutta asiaa ovat kaikkein mieleenpainuvimpia, ne muuttavat meitä ja samalla hidastavat koettua aikaa.

Elämähän on vain sarja hetkiä. Pyri saamaan elämääsi enemmän ensimmäisiä hetkiä, joilla on sinulle merkitystä, niin pieniä kuin suuria. Kehitä uteliaisuuttasi, hidasta elämääsi ja opi.

 

Haluan toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista Joulua

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *