Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.  Ikivanha viisaus, joka on siirtynyt muotoaan muuttaen ajasta ja kulttuurista toiseen. Sen sanojaksi on mainittu mm. Nostradamus, nobelisti Niels Bohr ja talousmies J. M. Keynes. Suomessa sen teki tunnetuksi ulkoministeri Ahti Karjalainen.

Kirjoitin vuosi sitten tässä blogissa jutun Loppuelämäsi ensimmäinen vuosi. Siinä uskaltauduin myös ennustamaan kirjoittaessani koronaviruksesta:

Päättyvää vuotta 2020 on sanottu kauhun vuodeksi, annus horribilis, maailmaa vaivanneen koronaviruspandemian vuoksi. Pandemiaan on sairastunut lähes sataa miljoonaa ihmisiä, se on tappanut melkein 2 miljoonaa ja vaikuttanut monella tavoin kaikkien elämään.

Kohta alkavaan vuoteen 2021 suhtaudutaan kuitenkin jo varovaisen optimistisesti: rokotukset ovat alkaneet ja niiden vaikutuksesta taudin arvioidaan olevan pääosin voitettu ehkä ensi syksyyn mennessä. Vuosi 2021 ei todennäköisesti voi olla ainakaan huonompi kuin päättyvä vuosi.

Ennusteisiin sisältyy aina epävarmuutta ja riskejä. Pieleen meni tämäkin ennuste. Nyt vuoden kuluttua virus leviää rokotteista huolimatta entistä nopeammin, tartuntaluvut ovat koko korona- ajan korkeimpia. Sairastuneita on (25.12.2021) maailmanlaajuisesti 278 miljoonaa ja kuolleita yli 5 miljoonaa.

Tosin optimisti voisi nytkin ennustaa, että tuleva vuosi on parempi. Virus ”laimenee” ja rokotukset alkavat todella vaikuttaa kolmansien ja ehkä neljänsien annosten jälkeen. Mutta pessimisti voi puolesta todeta, että viruskin voi muuttua ennakoimattomasti rokotukset läpäiseväksi.

Olen kahden koronavuoden aikana sivunnut tai maininnut koronaa useissa blogiartikkeleissa. Se on vaikuttanut meidän kaikkien elämään monilla tavoin tänä aikana. Tässä kertauksen vuoksi olennaisimpia otteita muutamista niistä. Koko artikkelin pääset lukemaan painamalla otsikkoa.

Korona – mahdollisuus muutokseen

Kaikissa asioissa voi nähdä hyvät puolet ja huonot puolet. Myönteinen ajattelu auttaa pääsemään kriiseistä paremmin yli. Koronaviruksen aiheuttamien poikkeuksellisten olojen aika tullee kestämään useamman kuukauden (?), mutta joskus se loppuu. Elämä jatkuu. Jatkuuko se entisellään, on monesta asiasta kiinni, myös sinusta itsestäsi.

Kriisi vaikuttaa lähikuukaudet tavalla tai toisella jokaisen elämään. Voimme sairastua itse, olla karanteenissa, tehdä etätyötä, joutua lomautetuksi ja muuten katsoa viisaammaksi pysytellä kotona. Kaikkien elämä on kuitenkin nyt erilaista. Kriisit ovat usein muutoksen kohtia ihmisen elämässä. Moni aikaisemmin mahdottomaltakin tuntunut asia voi sen myötä muuttua jokapäiväiseksi, tavalliseksi.

Älä anna kriisin mennä hukkaan. Voimme ajatella kriisiä myös tilaisuutena, hyvänä mahdollisuutena muuttua.

Elämää sääntökirjan mukaan

Suomalaistenkin elämä on näinä aikoina enemmän säännösteltyä kuin aikaisemmin. Ei saa tehdä sitä ja tätä, pitää tehdä niin ja näin. Kaikkea mitä vielä kolme kuukautta sitten pidimme normaalina ja asiaankuuluvana ei enää saakaan tehdä.

Olemme joutuneet koronaviruksen vuoksi muuttamaan elintapojamme ja noudattamaan meille uusia sääntöjä. Meidän on ainakin osittain elettävä enemmän kuin ennen jonkun muun antamien sääntöjen mukaan.

Mutta meillä on edelleen varmasti myös omia sääntöjämme, joita emme, ainakaan kaikkia, ehkä ole tietoisesti asettaneet tai edes huomanneet.  Ne kuitenkin säätelevät omaa elämäämme joka päivä. Ne ovat ajan mittaan omaksumiamme nyrkkisääntöjä tai päivittäisiä rutiineja ja tapoja tai periaatteita.

Onko korona-pandemia Musta joutsen?

Korona-viruksen aiheuttamaan pandemiaa on sanottu Mustaksi joutseneksi. Se on erään määritelmän mukaan erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on valtava kielteinen vaikutus. Mutta Maailman terveysjärjestön ennusteen mukaan korona-pandemiaa ei kuitenkaan voi pitää epätodennäköisenä, pikemminkin päinvastoin. (Myös termin keksinyt Nassim Taleb on itse tätä mieltä). Riskien hallinnan termejä käyttäen se ei ole sellainen tuntematon tuntematon, kuin Musta joutsen yleensä, vaan tunnettu tuntematon. Kysymys on ollut vain ajankohdasta, milloin se tapahtuu. Tieto asiasta ei ole kiinnostanut riittävästi yhteiskuntaa ja päättäjiä. Ainoastaan viruksen vielä ennakoituakin suurempien vaikutusten ja nopean leviämisen takia nimitys Musta Joutsen voi olla paikallaan.

Musta joutsen onkin Musta elefantti

Korona-virusta eli Covid 19 -pandemiaa on julkisuudessa kuvattu tyypilliseksi Musta joutsen-ilmiöksi: erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on valtava kielteinen vaikutus. Mutta korona-pandemiaa ei kuitenkaan voi pitää epätodennäköisenä, pikemminkin päinvastoin. Kysymyksessä onkin itse asiassa Musta elefantti, toinen ilmiöiden eläintarhan jäsen.

Mustaksi elefantiksi sanotaan sellaista tapahtumaa, kehityskulkua tai ongelmaa, joka on kaikkien nähtävissä, mutta jota kukaan ei halua käsitellä. Kaikki teeskentelevät, että sitä ei ole olemassa. Kun se sitten räjähtää käsiin, kaikki teeskentelevät yllätystä ja järkytystä, ja käyttäytyvät kuin se olisi Musta joutsen.

Musta elefantti on risteytys ”mustan joutsenen” (epätodennäköinen, odottamaton tapahtuma, jolla on valtavat seuraukset) ja ”elefantti olohuoneessa” välillä (ongelma, joka on kaikkien nähtävissä, mutta kukaan ei silti halua puuttua siihen).

Elefantti olohuoneessa on metaforinen ilmaisu jollekin tärkeälle, suurelle kysymykselle tai kiistanalaiselle asialle, joka on ilmeinen tai jonka kaikki tietävät. Sitä ei kuitenkaan kukaan mainitse tai halua keskustella siitä, koska se tekee olon epämukavaksi tai on henkilökohtaisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti kiusallista, kiistanalaista tai vaarallista. Siitä on myös käytetty termiä virtahepo olohuoneessa.

Rokota itsesi – vastoinkäymisille

Ennusteiden mukaan pääsemme rokotteiden avulla ensi vuoden kuluessa siirtymään lähes normaaliin elämänmenoon. Mutta mikä on rokotteiden tehtävä yleensä? Se voidaan pelkistää lyhyesti: Rokotteet valmistavat kehosi torjumaan taudin ennen kuin se todella pesiytyy kehoosi.

Tätä samaa periaatetta on mahdollista käyttää ja hyödyntää myös lääketieteen ulkopuolella.

Stoalainen rokote: Stoalaiset käyttivät rokotteen kaltaista työkalua omaan mieleensä. Tavallaan he rokottivat itsensä vastoinkäymisiä ja epäonnea vastaan. He valmistautuivat henkisesti pahojen asioiden tapahtumiseen. Menetelmä tunnettiin aikanaan nimellä premeditatio malorum, mikä tarkoittaa ”pahan (vastoinkäymisten) ennakointia”.

Se on myös yksi tärkeä syy perehtyä stoalaisen filosofiaan, yksi stoalaisen filosofian arvokkaimmista työkaluista: valmistautua tuleviin tapahtumiin pysyäkseen rauhallisena vastoinkäymisten edessä.

Stoalaiset uskoivat, että kuvittelemalla pahin mahdollinen skenaario etukäteen, he pystyisivät voittamaan pelkonsa negatiivisiin kokemuksiin ja tekemään parempia suunnitelmia niiden estämiseksi. Vaikka useimmat ihmiset keskittyvät siihen, miten he voisivat onnistua ja saavuttaa menestystä, stoalaiset pohtivat myös, kuinka he pystyisivät hoitamaan epäonnistumisen. Miltä asiat näyttävät, jos kaikki menisi pieleen huomenna? Ja mitä tämä kertoo meille siitä, kuinka meidän pitäisi valmistautua tänään?

20 sekunnin sääntö

20 sekunnin sääntö on varmasti tullut kaikille tutuksi korona-aikana. Viruksen tartuntavaaran pienentämiseksi suositellaan, että käsiä tulisi pestä toistuvasti saippuan kanssa ja pesun tulisi kestää vähintään 20 sekuntia. Samoin suositellaan käsidesin käyttöä ja senkin pitäisi antaa vaikuttaa vähintään 20 sekuntia.

Mutta 20 sekunnin säännöllä on myös toinen merkitys. Shawn Achor kuvaa kirjassaan The Happiness Advantage yksinkertaisen keinon, jota hän on käyttänyt muuttamaan käyttäytymistään positiiviseen suuntaan: 20 sekunnin sääntö.

Tämän periaatteen mukaan, jos teet jonkun asian aloittamisen sen verran vaikeammaksi, että se tarvitsee 20 sekuntia enemmän aikaa, et niin todennäköisesti tee sitä. Ja päinvastoin, jos teet jonkin asian suorittamisen helpommaksi, niin että sen aloittaminen vie vähemmän aikaa, aloitat sen todennäköisemmin.

Tälläkin hetkellä kannattaa olla realistinen optimisti

Korona-aikana moni varmaan miettii, mitä tällä hetkellä pitäisi ajatella tulevaisuudesta. Pitäisikö olla pessimisti vai optimisti? Voimmeko edelleen unelmoida ja asettaa itsellemme korkealle tähtääviä tavoitteita? Vai olisiko viisaampaa keskittyä vain nykyhetkeen, pohtia mikä voi vielä mennä pieleen tai mitä yleensä kannattaa tehdä.

On hyviä syitä molempien lähestymistapojen puolesta. Optimismi on kaikin puolin hyväksi, jos se ei mene liian pitkälle ja joskus pessimismi on viisaampaa. Jos tarkastelee ihmisten suhtautumista koronapandemiaan, voi ihmiset karkeasti jakaa oheisen kuvion mukaan neljään päätyyppiin:

Antihauras eli se, mikä ei tapa, vahvistaa.

Musta Joutsen-käsitteen lanseeraajalta Nassim Nicholas Talebilta on peräisin myös toinen nykyisen koronavirus-pandemian aikaan sopiva termi, antihauras. Se kertoo, miten Mustien Joutsenten maailmassa on elettävä.

Hauraan vastakohta ei Talebin mukaan ole murtumaton, vankka tai kestävä, vaan antihauras (antifragile). Antihauras on asia, joka ei ainoastaan kestä erilaisia häiriöitä, riskejä, epävakautta, mullistuksia, stressiä ja painetta, vaan tosiasiassa hyötyy niistä, ja tulee vahvemmaksi. Antihauraus on enemmän kuin joustavuus, resilienssi tai kestävyys. Joustava kestää iskuja ja pysyy samana, antihauras paranee niistä.

Klassinen esimerkki jostakin antihauraasta on Hydra, kreikkalainen mytologinen olento, jolla on monta päätä. Kun yksi pää leikataan pois, sen paikalle kasvaa kaksi uutta.

Lähes kaikki asiat maailmassa, jotka ovat kestäneet huomattavan pitkään ovat antihauraita järjestelmiä.  Tämä johtuu siitä, että hauraat asiat, jotka eivät kestä suuria muutoksia ja vastoinkäymisiä, ja jopa joustavat asiat, ovat hävinneet ajan mittaan, kun maailma on muuttunut niiden ympärille.

”Tärkein asia, jonka voit tehdä, jotta et arvioi väärin jonkin asian tärkeyttä, on välttää yksittäisiä, erillisiä lukuja. Älä koskaan, koskaan tarkastele jotain lukua yksin. Älä koskaan usko, että joku luku voi olla merkittävä sinänsä. Jos sinulle esitetään luku, kysy aina vähintään yksi lisää. Jotain, mihin sitä verrata. Ole erityisen varovainen suurten lukujen kanssa. Hassua, mutta tietyn koon ylittävät luvut näyttävät aina suurilta, jos niitä ei verrata johonkin. Ja miten jokin suuri ei voi olla tärkeä?”  – Hans Rosling

TOIVOTAN KAIKILLE LUKIJOILLE MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA 2022

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *