Onko lasisi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Vai onko lasissasi vettä enää lainkaan?

Syitä kaiken kattavaan pessimismiin löytää tällä hetkellä runsaasti: koronasta ei vain päästä eroon, Venäjä (= Putin) uhkaa koko maailmaa sodalla ja ydinaseilla, bensan hinnan nousulle ei ole näkyvissä kattoa, inflaatio ja maailmanlaajuinen lama uhkaavat, ulkoilemaan ei enää uskalla lähteä pääkallokelin tähden luitaan katkomaan. Ja useimmilla on tietysti näiden lisäksi omia henkilökohtaisia huolia ja murheita. Tilanne aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja pessimismiä monissa ihmisissä.

Optimismia voi näissä oloissa olla vaikea ylläpitää. Mutta kaikesta huolimatta optimistit ovat edelleen optimisteja ja suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, jos ei ehkä yhtä paljon kuin pari vuotta sitten, mutta kuitenkin.

Onko optimismi nykyoloissa järkevää tai ymmärrettävää? Tosin optimismiakin on monenlaista.

Mistä optimismi syntyy

Tutkimukset osoittavat, että optimismista on noin 25 prosenttia perinnöllistä. Geenien kautta saamamme temperamenttimäärittää sitä, onko ihminen perusvireeltään optimistinen vai pessimistinen. Perimän lisäksi optimismiin vaikuttavat kasvu- ja elinympäristö, perhe- ja sosiaalisen yhteydet, koulutus, työ, sosioekonominen asema ja omat kokemukset.

Optimismi syntyy perinnöllisen taustan ja käyttäytymisen yhteisvaikutuksesta, siitä miten ihminen tulkitsee elämäänsä.

Optimismin voi, ainakin pääosin, valita, sen sijaan että olisi aina pessimistinen. Jos kohtaa vastoinkäymisen, optimistinen näkökulma on, että se on vain tilapäistä, seuraavalla kerralla kaikki menee hyvin tai onnistun paremmin, syy ei ollut minussa tai että tästä voi oppia jotain.

Pessimistinen tulkinnan mukaan taas vastoinkäyminen osoittaa, että minulla menee jatkossakin huonosti, en pysty tai osaa tai että minulla on aina huono tuuri.

Optimismista huolimatta kaikki ei silti muutu hyväksi, vastoinkäymisiä, onnettomuuksia, katastrofeja tapahtuu, maailmassa riittää pahuutta. Mutta optimisti hyväksyy tilanteen ja sen, että kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta joihinkin voi, ja se on hyvä asia, siihen suuntaan kannattaa ponnistella.

Vastoinkäymisten edessä ratkaisee paljon se, miten tulkitsemme tilanteen.

Optimismia voi opetella

Vaikka olisi perinyt pessimistisen luonteenlaadun, voi optimistisempaa asennetta harjoitella ja oppia. On paljon asioita, jotka ovat omassa hallinnassamme ja jotka vaikuttavat asenteisiimme. Optimismista voi tehdä tavan.

 Kysymys on siitä, miten tulkitsemme eteemme tulevia tilanteita.  Ensimmäinen mieleen tuleva tulkinta ei välttämättä ole ainoa tai oikea. Tämä taito on keskeinen, jolla voi keventää omaa ajatteluaan ja lisätä sisäistä rauhaa. Ajatus “aina minulle käy huonosti” tai “ei minua kukaan auta” saa mielemme ja kehomme negatiiviseen tunnetilaan.

Pyri pitämään mieli avoimena kaikille vaihtoehdoille. Puhu itsellesi kannustavasti ja positiivisesti: ”kaikki on mahdollista” tai ”hyviä asioita tapahtuu”. Tällaisten lauseiden, ns. positiivisten affirmaatioiden, vahvistusten, on lukuisien tutkimusten mukaan havaittu todella auttavan. Alitajunta on siitä ihmeellinen, että se uskoo kaiken, mitä ajattelet todeksi. Alitajuntasi ei väittele vastaan, se hyväksyy sen, minkä tietoinen mielesi sille julistaa. Vähitellen alat myös tietoisesti uskoa sen. Tämä ei tietysti tapahdu hetkessä, se vie aikaa.

Ja muista: optimisti elää pidempään.

Miten ylläpitää optimismia

Vaikka itse olen ollut perusluonteeltani pessimismiin taipuvainen, olen kuitenkin löytänyt joitakin tapoja, joilla olen omaa optimismiani pystynyt kohottamaan. Niistä voi olla apua myös sinulle:

1. Rajoita uutisten ja sosiaalisen median uutisvirran ja päivitysten seuraamista. Mitä enemmän altistut median epäsymmetriseen uutistulvaan, sitä enemmän se työntää ajatteluasi ja tulkintaasi tilanteesta pessimistisemmäksi. Yleinen käsitys maailman tilasta vääristyy uutisissa ja sosiaalisessa mediassa aina negatiivisempaa suuntaan.

Televisiossa ja sanomalehdissä on aina enemmän huonoja uutisia kuin hyviä uutisia, koska he houkuttelevat suurta yleisöä. Tämä vaikuttaa kielteisesti yleiseen psykologiseen tilaan ja luo tarpeetonta taustamelua, joka häiritsee todellista elämää ja henkilökohtaisia ​​tavoitteita.

Nykytilanteessa voi tarkoituksellisesta tietämättömyydestä olla apua.

2. Vältä mahdollisuuksiesi mukaan kanssakäymistä negatiivisten ja pessimististen ihmisten kanssa. Negatiivisuus on tarttuvaa. Onneksi myös positiiviset tunteet voivat olla tarttuvia, kannattaa etsiytyä optimisten ihmisten seuraan.

3. Ota stoalainen asenne asioihin, maailman nykytilanteeseen.  Stoalaisuuden perusperiaate on: Muuta asioita, jotka voit, ja hyväksy asiat, joita et voi. Tunnusta, mitä hallitset ja mitä et voi hallita. Stoalaiset painottavat sitä, ettei ihminen voi koskaan hallita sitä, mitä hänelle tai hänen ympärillään tapahtuu. Ainoastaan omat teot ja ajatukset ovat sellaisia, joihin voi itse vaikuttaa. Vasta kun lakkaamme huolehtimasta siitä, mikä ei ole hallinnassamme, ja kiinnitämme sen sijaan huomiomme siihen, mikä on hallinnassamme, voimme saada mielenrauhan.

4. Älä ota muiden ihmisten kärsimyksiä ja maailman pahuutta omalle sydämellesi. Et voi pelastaa ja auttaa kaikkia. Jos voit auttaa, auta, mutta jos tällaista mahdollisuutta ei ole, voit jatkaa elämääsi ilman katumusta.

5. Ajattele ja ota huomioon positiivisia asioita: korona alkaa olla kaikesta huolimatta ohi, kevät ja kesä ovat tulossa, (ja muita sinun omia mukavia tulevia tapahtumiasi). Ajattele kuin eräs nuoruuden ystäväni vastoinkäymisen kohdatessaan: Tällä ei kahdeksansadan vuoden jälkeen ole merkitystä. Kaikki kriisit päättyvät joskus ja sitten juodaan kaljaa.

 Äärimmäiset tilanteet luovat tunteen, että koemme jotain ennennäkemätöntä. Mutta näin ei ole.

Elämä on kymmenen prosenttia sitä, mitä koet, ja 90 prosenttia sitä, miten suhtaudut siihen. Dorothy M. Neddermeyer

Optimismin ja positiivisuuden merkityksestä menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.