Hyvä tarina on parempi kuin hyvät numerot. Huonot tosiasiat voi peittää hyvällä tarinalla. Hyvä tarina vie pitkälle sosiaalisessa mediassa, politiikassa ja talouselämässä.

On monia tapoja päästä esille ja menestyä elämässä. Eräs menestystekijä nousee kuitenkin yhä useammin esille: tarina, tarinan kertomisen taito, tarinan voima. Se tulee voimakkaasti esiin tässä kerrottavassa Therenosin ja Elizabeth Holmesin tarinassa.

Tarinan voima tuodaan myös suoraan esille, sitä ei yritetä peitellä, vaikka itse tarinalla sitten peitelläänkin jotain, mitä ei erityisesti haluta tuoda esiin.

Kun puhutaan tarinoista, pitää puhua myös tarinaharhasta.

Tarinaharha

Tarinaharha tarkoittaa taipumustamme ymmärtää maailmaa kertomusten ja tarinoiden kautta. Jos jotain tapahtuu, me haluamme tietää, miksi se tapahtui. Kun tapahtuu jokin ennakoimaton tapahtuma, keksimme välittömästi selittävän tarinan, joka on yksinkertainen ja johdonmukainen.

 Selitysten etsiminen on automaattista, se on aivojen pitkän kehityksen tulos. Olemme kehittyneet miljoonien vuosien aikana käyttämään tietoa tarinan muodossa ja havainneet sen hyväksi.

 Me haluamme nähdä maailman loogisena syy-seurausketjuna ja pudottaa pois muut tosiasiat, jotka eivät sovi tarinaan. Siksi ihmiset näkevät syy-yhteyden pelkässä sattumassakin. Lisäksi on todettu, että mitä vähemmän on tosiasioita, sitä helpompi on keksiä tapahtumaa selittävä tarina.

 Aivot ovat myös kehittyneet niin, että jos jotain tietoa puuttuu, niin se saatetaan keksiä. Ihminen uskoo mieluummin hyvään tarinaan kuin tilastoon. Elämme tarinataloudessa. Tarinat johtavat usein meitä harhaan.

Theranosin tarina

Elizabet Holmesilla oli lapsuuden unelma tulla miljardööriksi. Opiskelijana hän halusi olla uusi Steve Jobs tai Bill Gates. 19-vuotiaana hän lopetti Stanfordin työskennelläkseen ”vallankumouksellisessa” veritestausyrityksessään nimeltä Theranos.

Theranosin avulla Holmes lupasi poistaa neulat verikoeprosessista väittäen, että hänen ”patentoitu” koneensa nimeltä ”Edison” voisi tuottaa halvempia ja nopeampia tuloksia yli 240 sairauteen yhdellä neulanpistolla ja veripisaralla. Theranos väitti kehittäneensä vallankumouksellisen veren testaustekniikan, joka mahdollistaisi reaaliaikaiset verikokeet kaikenlaisiin sovelluksiin käyttämällä vain muutamaa tippaa potilaan verta.

”Tärkein asia, jonka ihmiskunta on rakentanut”, Holmes väitti laatikostaan, jonka piti pystyä tekemään satoja erilaisia kokeita sormenpäästä otetusta veritipasta.

Elizabeth Holmes oli vakuuttava esiintyjä ja hän osasi rakentaa itsestään ja yrityksestään hyvän tarinan. Hän sai sijoittajat uskomaan tarinaansa ja keräsi heiltä kaikkiaan 700 miljoonaa dollaria Theranosin käynnistämiseen ja menetelmien kehittämiseen. Sijoittajina oli mm. tunnettuja yrittäjiä kuten Oraclen perustaja Larry Ellison. Theranos solmi yhteistyösopimuksia suurten terveysalan yritysten kuten Pfizerin ja Wahlgreensin kanssa.

Hän vakuutti tarinallaan myös monia julkisuuden henkilöitä ja keräsi yrityksensä hallitukseen tunnettuja nimiä, kuten kaksi entistä ulkoministeriä George Schulz ja Henry Kissinger.

Holmesin esiintymisessä ja puheissa oli paljon samaa kuin hänen esikuvakseen ottamassaan Steve Jobsissa. Hän matki Jobsin elekieltä ja pukeutumista ja käytti pelkästään samanlaisia mustia poolopaitoja kuin Jobs. Holmes kutsui jopa yhtiön tuotetta ”terveysalan iPodiksi” .

Hän halusi esiintyä terveysteknologian Steve Jobsina. Ja kun tämä oli kaikkien tuntema esikuva edistykselle ja kumoukselle, se tehosi myös sijoittajiin ja mediaan.

Totuus ja romahdus

Hehkutuksen ja isojen lupausten aikana Holmes ehti paisuttaa vuonna 2003 perustamansa yhtiön laskennallisesti miljardien dollarien arvoiseksi ja oman omaisuutensa niin suureksi, että hänestä tuli maailman nuorin naismiljardööri.

Kesällä 2015 Theranosin arvoksi arvioitiin yhdeksän miljardia dollaria.

Mutta sitten korttitalo alkoi sortua. Ilmeni, ettei yhtiön kehittämä analyysilaite toiminut esitetyllä tavalla. Asiakkaille tuotetut verianalyysit teetettiinkin perinteisillä menetelmillä itse ja myös muissa yrityksissä. Analyyseissä oli paljon virheitä, jopa potilasturvallisuus vaarantui monella tavalla. Tuloksia myös manipuloitiin paremmin vastaamaan oikeita käytäntöjä. Holmes salaili asiaa pitkään vedoten yrityssalaisuuksiin.

Eräät yhtiön työntekijät, mm. yrityksessä työskennellyt ulkoministeri Schulzin pojanpoika, lähestyivät valvovia viranomaisia ja varoittivat heitä yhtiön puutteellisista käytännöistä.

Tämän jälkeen The Wall Street Journal (WSJ) kirjoitti, että yhtiö oli tehnyt suuren osan testeistään muiden yhtiöiden kehittämillä laitteilla. Viranomaisten tarkastuksissa Theranosin toiminta paljastui suurimittaiseksi huijaukseksi.

Lopulta Theranosin toiminta ensin kiellettiin ja vuonna 2018 lopetettiin. Holmes sai oikeudessa tuomion neljästä petokseen liittyvästä rikoksesta. Holmesia uhkaa jopa 20 vuoden vankeus.

Mitä tästä opimme?

Theranosta tullaan varmasti käyttämään tulevaisuudessa varoittavana esimerkkinä monilla alueilla, esimerkiksi sijoitusmaailma, yritykset, liikkeenjohdon koulutus, mediayritykset.

Pääsanoma ja -oppi lienee, että kaikkia julistuksia, väitteitä ja lupauksia ei pidä uskoa vain siksi, että niiden takana on kiihottava tarina ja vakuuttava esittäjä.

Muita esiin tulleita ja opiksi otettavia asioita ovat mm.:

Tarinaharhaa ja muita ajattelun vinoumia käsitellään laajemmin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.