Etätyö on tullut jäädäkseen, koska sen edut on korona-aikana selkeästi todettu. Mutta siihen sisältyy myös haittatekijöitä, sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Miten yhdistää tuottavuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja viihtyvyys, sekä torjua vitkuttelua ovat avainasioita etätyön arvioinnissa ja kehittämisessä.

Etätyö on vähentynyt huipustaan

Taloustutkimuksen (14.12.2021) mukaan noin puolet Suomen työllisistä eli suunnilleen 1,3 miljoonaa henkilöä voi tehdä työtään etänä. Tästä joukosta 54 prosenttia tekee työnsä etänä kokonaan tai lähes kokonaan. 19 prosenttia tekee enemmän etä- kuin läsnätyöpäiviä. 27 prosentilla etätyöntekijöistä ”toimistopäivät” painottuvat enemmän kuin ”kotipäivät”.

Kaiken kaikkiaan etätyö on yleistynyt jo pitkään, koronakriisin etätyö­suositukset vain antoivat sille kunnon sysäyksen. 

Etätyö lähes kaksin­kertaistui vuonna 2020.  Neljäsosa kaikista työllisistä ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Etätyön määrä nousi vielä alkuvuodesta 2021, mutta on sen jälkeen laskenut.

Tuottavuus kasvoi aluksi etätyössä

Taloustutkimuksen mukaan ylemmistä toimihenkilöistä ja asiantuntijoista jopa 75 prosenttia uskoo etätyön tehokkuuteen. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä on kuitenkin vain 43 prosenttia, mikä viittaa siihen, että etenkin johtajat kokevat tärkeäksi sen, että ihmisiä näkee myös paikan päällä.

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jopa 68 % yrityksistä sanoo, että työntekijöiden tuottavuus on parantunut etätyön jälkeen. Kaiken kaikkiaan suuri osa pienyrityksistä, yrityksistä ja johtotehtävissä olevista on samaa mieltä siitä, että etätyöllä on ollut positiivinen vaikutus tuottavuuteen.

94 % työntekijöistä ilmoittaa tuntevansa, että heidän työtuottavuutensa on sama tai korkeampi kuin ennen etätyötä. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että kun työntekijät voivat työskennellä kotoa käsin, heidän suorituskykynsä kasvaa vähintään 22 %.

 63 % työntekijöistä on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että ”etätöissä työntekijä saa enemmän aikaan kuin työpaikalla”.

Mutta sitten tapahtui muutos

Nyt tutkimuksissa alkaa kuitenkin näkyä myös etätyön varjopuoli: työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle ja työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt. Työn imun laskuun liittyy myös vitkuttelun, prokrastinaation mahdollisuus, sanoo psykologian tohtori Tapani Riekki Ylen uutisessa.

Se, että tuottavuus on noussut, ei tarkoita, että se pysyy sellaisena. Jotkut yritykset ovat todenneet työntekijöiden kamppailevan sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteen kanssa. Työntekijöiden mielenterveys alkaa haitata tuottavuutta ajan myötä, mikä vähentää työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Yritykset näkivät suuren tuottavuuspiikin parin ensimmäisen koronakuukauden aikana, mutta ajan myötä kotitoimistossa työskentelyn yksinäisyys ja sosiaalisten yhteyksien puute vaikuttaa tuottavuuteen ja työtyytyväisyyteen.

Erityisesti yksinään asuvat alkavat helpommin olla tyytymättömiä. He ovat hyvässä psyykkisessä mielentilassa, mutta heidän sitoutumisensa työhön on vaarassa. He näyttävät kaipaavan toimistojen sosiaalista elämää ja tuntuvat menettäneen motivaation antaa parhaansa työssä.

Vitkuttelun vaara kasvaa etätyössä

Varsinkin opiskelumaailmassa vitkuttelu on lisääntynyt etäopiskeluun siirtymisen myötä, sanoo opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n psykologi Elina Marttinen Ylen uutisessa.

Vitkuttelu eli prokrastinaatio tulee helpommaksi, kun pitää itseohjautua ja arjessa pärjäillä ilman opiskeluyhteisön tuomaa tukea ja säntillisyyttä.

Ongelma ei ole kuitenkaan koske vain opiskelijoita. Kun etätyö lisääntyy, tekemisestä puuttuu rakenteita, välitavoitteita, palautetta, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisön tukea. Tämä kaikki altistaa vitkuttelulle, sanoo psykologien tohtori Tapani Riekki samassa Ylen uutisessa.

Prokrastinointi on tyypillistä varsinkin tilanteissa, joihin liittyy epävarmuutta tai haasteita. Tyypillisesti vitkuttelemme laajoja aihekokonaisuuksia, joista on vaikea saada kiinni tai niihin liittyy negatiivisia tunteita, Riekki sanoo. Kukapa meistä ei olisi lykännyt esimerkiksi vaikean puhelun soittamista?

Häiriötekijät etätyössä

Keskittymistä ja tuottavuutta heikentävät ja vitkuttelua edistävät etätyössä osittain samat, osittain eri tekijät kuin yleensäkin. Lähes kaikki etätyössä toimivat ovat kokeneet erilaisia häiriötekijöitä työssään.

Digitaaliset häiriötekijät ovat suurin haitta sekä lähi- että etätyössä. Digitaaliset häiriötekijät eivät ole vain lisääntymässä, vaan ne ovat itse asiassa kovenemassa ja vaativat enemmän huomiotamme. Ne ovat myös yleistymässä kaikkialla, kun niin suuri osa elämästämme ja työstämme siirtyy digitaalisiin ratkaisuihin.

Etätyössä, kotiympäristössäkin vaikuttavia häiriötekijöitä ovat edelleen työviestintä (sähköposti, Slack, yms.), sosiaalisen median sovellukset, tekstiviestit ja puhelut, uutisten seuraaminen.

Etätyössä on lisäksi monia uusia häiriötekijöitä. Keskittymistä heikentäviä ja vitkuttelua aiheuttavia asioita kotiympäristössä ovat esimerkiksi lastenhoito, kodinhoito, aikuiset perheenjäsenet ja improvisoidut työtilat.

Keskittymisen parantaminen ja vitkuttelun torjunta etätyössä

Luo mukava ja häiriötön työtila.  Tilan tulee olla mukava, ilman ylimääräisiä houkuttimia ((TV, Xbox jne.). Ja siinä on oltava kaikki mitä tarvitset työsi suorittamiseen.

Pidä asiat järjestyksessä. Ota käyttöön selkeä päiväsuunnitelma ja aikataulu. Tee myös viikoittainen työaikataulu ja tehtävälista. Sitoutuminen aikatauluun auttaa sinua luomaan johdonmukaisuutta ja rutiinia työhösi.

Sitoudu pienempiin, mutta intensiivisiin työjaksoihin. Aseta itsellesi sopivia aikoja, jotka pystyt työskentelemään keskittyneesti. Olet tuottavampi, kun, kun keskityt tarkasti pienemmiksi ajoiksi ja pidät sitten taukoja (esim. Pomodoro-tekniikka)

Pidä taukoja. Säännöllisten taukojen pitäminen antaa aivoille mahdollisuuden keskittyä ja rentoutua. Säännölliset tauot on paras tapa pysyä tuottavana.

Siirtyminen hybridityöhön

Microsoftin tutkimuksen mukaan yli 70 % työntekijöistä toivoo pystyvänsä hyödyntämään poikkeusolojen myötä kehittyneitä etätyöratkaisuita myös jatkossa. Toisaalta 65 % työntekijöistä haluaa viettää enemmän aikaa kollegoidensa kanssa. Tukeakseen tätä skenaariota, jossa työntekijät haluavat parhaat puolet etä- ja lähityöstä, 66 % päättäjistä ovat valmiita muokkaamaan yritystensä toimitiloja uuteen uskoon.

Hybridityöstä, työn vuorottelusta työpaikan ja etätyön välillä, onkin ilmeisesti tulossa uusi peruskäytäntö ainakin asiantuntijatyön järjestämisessä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kuitenkin muistuttaa, että hybridityön onnistumiseen vaikuttaa suuresti se, kuinka työnantaja on sen järjestänyt. Mitä enemmän työntekijä saa itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja -käytäntöihinsä, sitä paremmin hän olettavasti voi.

Alasoinin mukaan monien yritysten nyt suosima etä- ja lähityön yhdistäminen on kuitenkin osoittautunut tutkimusten valossa hyväksi ratkaisuksi. Hybridimallissa esimerkiksi työtyytyväisyys on paremmalla tolalla kuin muissa malleissa ja ”työn imu” on voimakkaampi.

Haluamme antaa ihmisille vapauden työskennellä missä he haluavat, tietoisena siitä, että heillä on intoa ja asiantuntemusta suoriutua erinomaisesti, olivatpa he työpöytänsä ääressä tai keittiössä. Richard Branson, Virginin perustaja ja puheenjohtaja

Etätyöntekijät ovat onnellisimpia, kun he käyttävät yli 76 % ajastaan ​​etätyöhön. State of Remote Working

 

Keskittymisestä, vitkuttelusta ja tehokkuudesta voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.