Tavoitteiden asettaminen on yleisesti todettu hyväksi tavaksi saavuttaa asioita, joita ihminen tai yritys haluaa. Ne antavat meille motivaatiota ja pystymme kohdistamaan ajatuksemme ja työntekomme oikein. Tavoite on meidän kompassimme.
Miten asettaa tavoitteet oikein
Mutta tavoitteisiin, niiden asettamiseen ja saavuttamiseen liittyy myös ongelmia. Väärä tavoite voi olla henkilökohtaisesti vahingollinen ja yrityksen kohdalla johtaa konkurssiin.
Onneksi on olemassa eräitä ajattelumalleja, joilla tavoitteisiin liittyviä vaaroja voi vähentää ja onnistumisia lisätä.
Yksi paljon käytetty nyrkkisääntö, millä voi varmistaa tavoitteen sopivuuden, on niin sanottu SMART-testi. Pohdi, onko tavoite: Seikkaperäisesti määritelty, Mitattavissa oleva, Aikaan sidottu, Realistinen, Tärkeä ja olennainen. Testillä saa helposti esiin suurimmat puutteet tavoitteen asetannassa.
Oikeat tavoitteet ovat aina konkreettisia ja täsmällisiä. Koska alitajunnalla on suuri vaikutus tavoitteiden toteuttamisessa, kannattaa tavoite käydä mielessään läpi ja myös kirjoittaa ikään kuin puhuisi lapselle. Siis kuvata tavoite selkeästi, yksinkertaisesti ja konkreettisesti, ja kerrata asiaa usein. Silloin alitajunta varmasti ymmärtää mistä on kysymys, ja tavoite iskostuu muistiin. Sen jälkeen alkaa mieli (myös alitajunta) toimia niiden hyväksi.
Positiiviset tavoitteet
Tietoinen mieli syöttää alitajuntaan ajatuksia jatkuvasti. Siitä voi jokainen itse pitää huolen, että ajatukset ovat oikean suuntaisia tai tarkoituksen mukaisia. Positiivinen ajattelu on tässä suhteessa tärkeää.
Esimerkiksi liiketoiminnassa tavoitteet ja mittarit määritellään yleensä positiivisesti. Korkeampi tuotanto, korkeampi kannattavuus tai parempi asiakaspalvelu ovat kaikki esimerkkejä positiivisista tavoitteista, joissa enemmän on parempi.
Myös henkilötasolla tavoitteet kannattaa yleensä asettaa positiivisesti. Paljon käytetty esimerkki tulee golfin piiristä.
Kun sinun pitää lyödä golfpallo vesiesteen yli, on ajateltava nimenomaan lyöntiä, jossa pallo lentää veden yli. Golflyönti on visualisoitava yksityiskohtaisesti. Maailman kaikkien aikojen paras golfpelaaja Jack Nicklaus on sanonut, ettei hän koskaan lyö palloa, ei edes harjoitellessaan, ilman ettei hän muodosta lyönnistä ja pallon lennosta tarkkaa kuvaa mielessään. Oikean mielikuvan käyttäminen on välttämätöntä.
Kun oikea lyönti on visualisoitu ja tehty tarvittavat rutiinit juuri tuota lyöntiä varten (eli annettu alitajunnalle oikeat ajatukset, ohjeet), pitää vain luottaa itseensä ja suorittaa lyönti. Alitajunta ja aikaisempi harjoittelu hoitaa loput.
Jos sen sijaan ryhdyt mielessään kuvittelemaan sitä mahdollisuutta, että lyöt pallon veteen, tuo ajatus jää alitajuntaan ja sitten myös toteutuu. ”Älä lyö palloa veteen” muuttuu alatajunnassa vain pallon lyömiseksi veteen. Alitajunta ei osaa tulkita oikein ei sanaa. Alitajuntaan ei kannata syöttää negatiivisia ajatuksia.
Negatiiviset tavoitteet eli vastatavoitteet
Mutta tavoitteiden asettamisessa on tilanteita, joissa perinteiset ja muuten hyväksi havaitut menettelyt kannattaa korvata erilaisilla tavoilla. Luovuutta voi käyttää myös tavoitteiden asettamisessa.
Eräs keino saavuttaa mitä haluaa, on käyttää tavoitteiden asettamisessa inversiota.
Sana inversio tarkoittaa päinvastaista, peilikuvaa, käänteistä. Inversio-ongelmilla tarkoitetaan ongelman ratkaisua ”takaperin”. Tällaisen ongelmanratkaisun teki aikanaan tunnetuksi saksalainen matemaatikko Carl Gustav Jacob Jacobi.
Inversion ja sen mukana negatiivisten tavoitteiden, eli vastatavoitteiden, käytön on tehnyt tunnetuksi, ainakin sijoitusmaailmassa, sijoittaja, Warren Buffettin liikekumppani ja Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja Charlie Munger. Hän on kuuluisa lausumastaan: ”Haluan vain tietää, missä kuolen, jotta en koskaan mene sinne.”
Hän on myös todennut, että sijoitustoiminnassa kannattaa käyttää inversiota: ”Typeryyden välttäminen on helpompaa kuin yrittää olla loistava.” Se on yksi hänen tunnetuimmista ajattelumalleistaan. Siis tavoite on nimenomaan jonkin (typeryyden) välttäminen kuin jonkin toisen asian saavuttaminen (olla loistava).
Toimiessaan erään yrityksen hallituksen puheenjohtajana Munger kirjoitti yhtiön osakkeenomistajille: ”Wesco jatkaa yrittämällä tehdä tulosta keskittymällä vain olennaiseen, eikä pyri mihinkään ihmeelliseen. On huomionarvoista, kuinka paljon pitkäaikaista hyötyä olemme saaneet yrittämällä olla jatkuvasti ei-typeriä, sen sijaan että olisimme yrittäneet olla hyvin viisaita. Vanhassa sanonnassa: Juuri hyvät uimarit hukkuvat, täytyy olla jotain viisautta.”
Liike-elämässä myös esimerkiksi turvallisuutta voidaan parantaa asettamalla negatiivisia tavoitteita ja mittareita. Mitä vähemmän loukkaantumisia tulee, sitä parempi.
Omassa elämässämme voisimme sen sijaan, että pohtisimme, miltä haluaisimme täydellisen päivämme näyttävän, ajatella pahinta kuviteltavissa olevaa päivää. Sitten miettisimme, minkälaisilla keinoilla voimme välttää sen ja asettaa tämän mukaisia tavoitteita. Ja Mungerin mukaan ”Paljon menestystä elämässä ja liiketoiminnassa tulee tiedosta, mitä haluaa välttää: varhaisen kuoleman, huonon avioliiton jne.”
Miten voimme auttaa Ukrainaa?
Eräs Mungerin käyttämä esimerkki koski kehitysapua. Hän sanoi: ”Ongelmat helpottuvat usein, jos käännät ne toisinpäin. Toisin sanoen, jos haluat auttaa Intiaa, sinun ei pitäisi kysyä kysymystä ”miten voin auttaa Intiaa”, vaan ”mikä aiheuttaa pahimman vahingon Intiassa ja miten voin estää sen?”
Voisimme tuoda tämän ajatusmallin nykyhetkeen. Sen sijaan, että kysyisimme: Miten voimme auttaa Ukrainaa?, kysymme: Mikä aiheuttaa pahimman vahingon Ukrainassa ja miten voimme estää sen?”
Pahimman vahingon aiheuttaa tietysti Venäjä, mutta miten voimme estää sen?
Riittävätkö jo tehdyt toimenpiteet, pakotteet, ym., ja mitä voimme itse tehdä henkilökohtaisesti tässä suhteessa?
Luonnon rautainen laki on: Saat mistä palkitset. Jos haluat muurahaisia, laita sokeria lattialle. Charlie Munger
Tavoitteita menestymisen osatekijänä käsitellään tarkemmin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.