Onko sinun inflaatiosi korkeampi kuin minun? Luvuilla on oma taustansa, yksi numero ei kerro kaikkea. Asiat voivat todellisuudessa olla aivan erilaisia.

Meillä suomalaisilla menee nyt taloudellisesti heikommin kuin vuosikymmeniin niin sanotulla kurjuusindeksillä mitaten. Se laskee yhteen inflaatio- ja työttömyysasteen. Erityisesti inflaatio on ollut hurjassa kasvussa.

Nykyisellä noin kahdeksan prosentin inflaatiolla suomalaisten menot nousevat keskimäärin 3 350 euroa vuodessa.

Mutta mitä inflaatio todella tarkoittaa? Mitä inflaatiolla mitataan?

Tilasto­­­keskuksesta eläköityneen hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtisen mukaan inflaatio mittaa aina keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä. Lehtinen havainnollistaa esimerkillä, ettei kuluttajahintaindeksissä esiintyvää keskimääräistä kotitaloutta ole tosielämässä kuitenkaan olemassa.

” Keskimääräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra-asunnossa ja omistusasunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja on samaan aikaan joukkoliikenteen käyttäjä. Tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy, hän kirjoittaa.

Suuri ero selittyy pääosin neljällä tekijällä: energian, rakentamisen, vuokrien ja tupakan hintakehityksellä, inflaatio voi toisella olla 1,5 % toisella 4,8 %, keskimäärin 3,5 %

Otetaan esimerkiksi kaksi kotitaloutta. Ensimmäinen, maaseutu­talous asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakot­italossa pienellä paikkakunnalla. Autolla ajetaan paljon ja alkoholiin ja tupakkaan menee rahaa keskimääräisen kotitalouden verran. Ruokaan menee keskimääräistä enemmän rahaa. Kulttuuri­palvelujen käyttö on pientä ja ravintoloissa käydään harvemmin.

Toinen, kaupunkilaistalous asuu vuokralla, ei omista autoa vaan käyttää julkisia liikennepalveluja sekä polkupyörää. Tupakka ei kuulu ostoskoriin. Talous on kulttuuri-, ravintola- ja viestintä­palvelujen suurkuluttaja. Ruokakaupassa käydään harvakseen. Tämän talouden menoihin energian hintojen tai rakennus­kustannusten nousulla ole ollut juuri merkitystä.

Keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,5 prosenttia joulukuussa 2021. Esimerkkimme maaseutu­talouden inflaatio oli 4,8 prosenttia, kaupunkitalouden 1,5 prosenttia.”

Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää

Inflaatioluku on yksi esimerkki käsitteestä, joka ei kerro kaikkea tai joka kertoo asiasta vain yleisellä tasolla.

Aivan samalla tavalla sinun on oltava tarkkana, kun käsittelet ja arvioit mitä tahansa lukua tai arvoa, erityisesti talouden ja yhteiskunnallisilla alueilla. Lukujen takana voi olla monenlaisia totuuksia ja jotain aivan muuta kuin ensisilmäyksellä tuntuu.

Yksi asiaa periaatteellisella tavalla hyvin kuvaava esimerkki on Anscomben sarjat. Siinä on kysymys lukusarjoista, jotka ovat teoriassa identtisiä, mutta todellisuudessa kertovat täysin erilaisia ​​tarinoita.

Viisikymmentä vuotta sitten matemaatikko Frank Anscombe keksi neljä numerosarjaa, Anscomben kvartetin, joilla jokaisella oli identtiset ominaisuudet – sama keskiarvo, varianssi ja korrelaatio desimaalipilkkua myöten. Numerosarjoissa ei tunnu olevan mitään eroja paperille painettuna. Jokainen tietojoukko koostuu yhdestätoista (x,y) pisteestä.

Mutta kun joukot piirretään graafisesti, jokainen joukko näyttää hyvin erilaiselta:

Anscomben kvartetti

Matematiikan oppikirjoissa sitä käytetään osoittamaan, kuinka tarkat laskelmat voivat vääristää todellisuutta.

Anscombea ei todennäköisesti ollut kiinnostunut taloustieteestä. Mutta hänen kvartettinsa voi olla hyvä tapa selittää, miksi niin monet ihmiset ovat eri mieltä inflaatiosta.

Anscomben kvartettia pidetään hyvänä myös esimerkkinä siitä, miten joltakin alueelta (matematiikka) peräisin olevaa ideaa voi käyttää selittämään ilmiöitä aivan muilla alueilla. Samalta näyttävät asiat ovatkin todellisuudessa aivan erilaisia, kun niitä tarkastellaan eri näkökulmasta.

Ja toisaalta näistä joltain alueelta olevista luvuista ja käsitteistä voi olla paljon opittavaa omalla osaamisalueellasi, niitä sille soveltamalla. Kun ymmärrät oman ammattisi perusperiaatteet, voit ehkä saada enemmän asiantuntemusta ja uutta näkemystä seuraamalla ja lukemalla asioita oman alasi ulkopuolelta kuin omalta alaltasi.

Tapoja, joilla maailma toimii

Esimerkkejä tällaisista uusia näköaloja avaavista ideoista ja käsitteistä ovat vaikkapa seuraavat:

Cromwellin sääntö (tilastotiede): Älä koskaan sano, että jotain ei voi tapahtua tai tulee varmasti tapahtumaan, ellei se ole loogisesti totta (1+1=2). Jos jollakin on yksi miljardista mahdollisuudesta olla totta ja olet vuorovaikutuksessa miljardien asioiden kanssa elämäsi aikana, olet melkein varma, että koet hämmästyttäviä yllätyksiä, ja sinun tulisi aina jättää avoimeksi mahdollisuus käsittämättömään toteutumiseen.

Liebigin minimilaki (maatalous): Kasvin kasvua rajoittaa yksittäinen niukin ravinne, ei kokonaisravinteiden määrä. Jos sinulla on kaikkea muuta paitsi typpeä, kasvi ei menesty. Liebig kirjoitti: ”Maaperän runsaimman ravinteen saatavuus on vain niin hyvä kuin maaperän niukimman ravinteen saatavuus.” Useimmat monimutkaiset järjestelmät ovat samanlaisia, mikä tekee niistä hauraampia kuin oletamme. Yksi huono pankki, yksi jumissa oleva konttilaiva tai yksi rikkinäinen syöttöjohto voi pilata koko järjestelmän toimivuuden.

Pysyvä olotila (tilastotiede): Oletus, että menneisyys on tilastollinen opas tulevaisuuteen, perustuu ajatukseen, että järjestelmään vaikuttavat suuret voimat eivät muutu ajan myötä. Kun haluat tietää, kuinka pitää rakentaa tulvapato, katsot tulvatiedot viimeisiltä 100 vuodelta ja oletat, että seuraavat 100 vuotta ovat samanlaiset. Pysyvä olotila on upea, tieteeseen perustuva käsite, joka toimii aina siihen asti, kun se ei toimi. Sen mukaan toimitaan ja sitä pidetään kuitenkin tärkeänä taloudessa ja politiikassa. ”Asioita, joita ei ole koskaan ennen tapahtunut, tapahtuu koko ajan”, Stanfordin professori Scott Sagan on sanonut.

Kolme miestä tekee tiikerin (kiinalainen sananlasku): Jos yksi henkilö kertoo sinulle, että naapurustossasi vaeltaa tiikeri, voit olettaa, että hän valehtelee. Jos kaksi ihmistä kertoo sinulle, alat ihmetellä. Jos kolme sanoo, että se on totta, olet vakuuttunut siitä, että naapurustossasi on tiikeri ja juokset henkesi edestä. Sananlasku tuli esiin ensimmäisen kerran satoja vuosia sitten, mutta se on luultavasti ajankohtaisempi kuin koskaan sosiaalisen median aikakaudella. Ihmiset uskovat mitä tahansa, jos tarpeeksi ihmiset sanovat heille, että se on totta.

Lisää luovuuttasi

Luovuus on taito ja kyky tuottaa uusia, usein yllättäviä, merkityksellisiä ideoita tai teoksia.

Eräs luovuuden yksinkertaisimpia selityksiä on kyky yhdistää kaksi ennestään tunnettua asiaa tai ideaa ja luoda niistä kokonaan uusi asia tai idea.

Seuraamalla oman osaamisalueesi ulkopuolella olevia aloja ja löytämällä niiltä ideoita, joita voit yhdistää oman alueesi ideoihin, voit nostaa luovuutesi uudelle tasolle. Laaja-alaisuus tukee luovuutta, koska erilaisten mielleyhtymien esiintulo tulee silloin mahdolliseksi.

Luovuus on vain asioiden yhdistämistä. Kun kysyt luovilta ihmisiltä, ​​kuinka he tekivät jotain, he tuntevat hieman syyllisyyttä, koska he eivät todellakaan tehneet sitä, he vain näkivät jotain. Se näytti heistä itsestään selvältä hetken kuluttua. – Steve Jobs

Ajattelumalleista ja luovuudesta ja niiden merkityksestä menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito.  Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.

2 Kommenttia

  1. Kiitos Matti!
    Älykkäitä ja oivaltavia artikkeleita!
    Nyt kun on näitä lukenut, ei voi jättää seuraavia lukematta. Kiitos!
    Anna-Maija M.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *