Suomen kansantalouden suurin ongelma on monen asiantuntijan mukaan tällä hetkellä se, että tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt.
Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki. Maan kyky parantaa elintasoaan ajan mittaan riippuu lähes kokonaan sen kyvystä lisätä tuotostaan työntekijää kohti. Paul Krugman
Suomi ei ole tämän ongelman kanssa yksin, mutta kehitys on ollut kilpailijamaita heikompi.
Tuntuu jotenkin yllättävältä ja nurinkuriselta, ettei tuottavuutemme ei ole kasvanut, vaikka jokainen meistä on ympäröity aikaa säästävällä huipputeknologialla. Digitalisaatio on edennyt harppauksin, sitä on joka paikassa ja kohta olemme siirtymässä tekoälyaikaan.
Et itse voi kovin paljon vaikuttaa koko kansantalouden tuottavuuteen, mutta omaan henkilökohtaiseen tuottavuuteesi voit.
Kaksi eri näkemystä tuottavuudesta
Todennäköisesti useimmat työssä käyvät ihmiset tällä hetkellä ajattelevat tai kokevat, että ainakin heidän tuottavuutensa on noussut. Heillä on koko ajan kiire, ylitöitä tehdään paljon, stressitaso on korkealla. Myös työuupumus ja burn out ovat työhön liittyen yleisiä.
Miksi tuottavuus ei kuitenkaan todellisuudessa ole noussut, miksi sen ylläpitäminen kokonaisuudessaan on niin vaikeaa?
Henkilötasolla, yksittäisen työntekijän tasolla tämän vaikeuden pääasiallinen syy voi olla se, että meillä on kaksi erilaista käsitystä siitä, mitä tuottavuus tarkoittaa.
Ensinnäkin meillä on edellä kuvattu subjektiivinen tuottavuuden tunne. Kyse on nimenomaan tunteesta tai tuntumasta, jonka jokapäiväinen kiire ja paine synnyttää.
Toinen käsitys tuottavuudesta on todellinen, objektiivinen toiminnan tulos. Se on se työn tulos, joka saadaan aikaan. Kuinka monta tuotetta on tehty, montako asiakasta palveltu, montako riviä koodia tai montako sanaa kirjaa kirjoitettu.
Hyvin lyhyellä aikavälillä subjektiivinen ja objektiivinen näkemys tuottavuudesta usein kohtaavat. Yleensä on niin, että kun tunnemme olevamme subjektiivisesti tuottavia, tuloksia myös syntyy enemmän.
Kova työ ei riitä
Pidemmällä aikavälillä subjektiivisilla ja objektiivisilla tuottavuuskäsityksillä ei kuitenkaan usein ole mitään tekemistä keskenään.
Kauhukirjailija Stephen King on kirjoittanut urallaan yli 60 kirjaa. Scifi-kirjailija Isaac Asimov on kirjoittanut tai ollut mukana yli 500 kirjan kirjoittamisessa. Jotkut kirjailijat saavat urallaan aikaan vain muutaman teoksen jatkuvista ponnisteluistaan huolimatta.
Toiset huippututkijat, ohjelmoijat ja yrittäjät saavat urallaan paljon enemmän aikaan kuin heidän tyypilliset kollegansa. Se ei kuitenkaan yleensä johdu vain siitä, että he yrittävät todella kovasti.
Kovalla työllä koko päivän ei ole väliä, jos se tehdään väärissä tehtävissä väärällä tavalla. Tuottavuuden kannalta kriittisin tekijä on se, minkä parissa päätät työskennellä ja miten teet sen.
Tuottavuus on subjektiivista
Tuottavuus tai ainakin se kuinka tuottavana pidät itseäsi, on hyvin subjektiivista. Johtajien, esimiesasemassa olevien ja yleensäkin kaikkien henkistä tai luovaa työtä tekevien työ ei välttämättä tunnu kovin tuottavalta.
Strategioiden pohtiminen, suunnitelmien laatiminen, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, koulutus, kirjoittaminen, ideointi jne. ovat asioita, joiden tulokset ovat epävarmoja ja heikosti mitattavissa.
Toisaalta jotkin vähemmän merkitykselliset työt, kuten sähköpostikansion läpikäynti, voivat jättää sinulle mielikuvan tuottavasta tuokiosta.
Myös se, mitä tunnet saaneesi aikaan, on usein aika epäloogista. Jos sinulla on 10 asiaa, jotka olisit halunnut saada päivässä valmiiksi, ja saat vain viisi, olet todennäköisesti turhautunut. Et ole ollut tuottelias.
Mutta jos sinulla on ollut tehtävälistallasi viisi asia, jotka saat kaikki valmiiksi, olet tyytyväinen, vaikka ne olisivat aivan samat kuin 10 tehtävän listalta tehdyt viisi asiaa. Tuottavuutesi on ollut sama, mutta tunnet toisin.
Se mitä teet ratkaisee
Siksi järkevä strategia on olla tekemättä liian laajoja tehtävälistoja. Kun saavutat tavoitteesi, se lisää motivaatiotasi ja saa aikaan positiivisen tunteita. Tämä puolestaan lisää tutkimusten ja kokemusten mukaan tuottavuutta.
Joskus onkin järkevää pitää tehdyt työt-listaa, koska se parantaa motivaatiota.
Erään seurantatutkimuksen mukaan vain puolet kaikista tehtävälistakohteista valmistuu päivässä ja 41 prosenttia ei valmistu ollenkaan. Se on ongelma, koska energiset, motivoituneet ihmiset ovat tuottavampia kuin masentuneet. Ja mikä on sen epämotivoivampaa kuin että keskeneräiset tehtävät roikkuvat mukana päivästä toiseen.
Useimmilla ihmisillä on todettu olevan vain noin kaksi tuottavaa tuntia päivässä. Toisten arvioiden mukaan neljä tuntia intensiivistä työtä päivässä on maksimi. Nekin saattaisivat riittää, jos ne voisi käyttää kokonaan hyödyksi, jos ne kuuluisivat kokonaan sinulle.
Ihmiset ovat kuitenkin sosiaalisia olentoja. Useimmat ihmiset työskentelevät mieluummin muiden kanssa kuin yksinään. Kun muut pyytävät sinulta jotain, joka vie aikaasi, sanoa kyllä tuntuu hyvältä ja on helppoa. Ein sanominen tuntuu pahalta ja on vaikeaa.
Ajan tuhlaaminen vähentää tuottavuutta
Kun Franklin Covey tutki äskettäin 350 000 ihmistä ympäri maailmaa, vastaajat tunnustivat käyttävänsä 40 prosenttia ajastaan asioihin, jotka ovat vähäarvoisia tai suorastaan turhia. Mutta monet eivät tiedä tarkalleen, miten he tuhlaavat aikaansa.
Meidän pitäisi tuottavuuden kohottamiseksi pystyä paremmin erottamaan, milloin tehtävä on tärkeä ja milloin kiireellinen. Usein kuitenkin kiireelliset työt vievät valtaosan päivästämme ja tärkeät asiat jäävät vähemmälle.
Voit käyttää esimerkiksi Eisenhowerin matriisin tapaista menetelmää parantamaan tilannetta omalla kohdallasi.
