Vitkuttelu ei ole aina huono juttu. Itse asiassa se voi olla avain luovuuteen ja tehokkuuteen.
Vitkuttelua on kahdenlaista: huonoa, joka estää sinua tekemästä tärkeitä asioita, ja hyvää, joka auttaa sinua keskittymään olennaiseen.
Vitkuttelu pikkuasioissa
Jos vitkuttelulla tarkoitetaan sitä, että lykkää asioiden tekemistä, jokainen on vitkuttelija.
Sinullakin on aina iso määrä tekemättömiä pikkuasioita odottamassa: sähköposteihin vastaaminen, Facebookin tai Instagramin silmäily, pyykin pesu, pöydän siivoaminen, soittaminen äidille tai ystävälle.
Tosiasia on, että et voi tehdä kaikkea, mitä sinun pitäisi tehdä. Joten kysymys ei ole siitä, miten vältetään vitkuttelu, asioiden lykkääminen, vaan kuinka se tehdään oikein
Vitkuttelua on kolmea tyyppiä riippuen siitä, mitä teet sen sijaan, että tekisit jotain: (a) et tee mitään, (b) teet jotain vähemmän tärkeää tai (c) teet jotain tärkeämpää.
Viimeistä tyyppiä voi sanoa hyväksi vitkutteluksi
Kaikkein menestyneimmät ja tuottavimmat ihmiset ovat vitkuttelijoita. He ovat tyypin c vitkuttelijoita: he lykkäävät pienten asioiden tekemistä toimiakseen isojen ja tärkeiden juttujen parissa.
The Guardian-lehden toimittaja Oliver Burkeman kertoo kirjassaan Neljätuhatta viikkoa : ”Hyvä vitkuttelija hyväksyy sen tosiasian, että hän ei saa kaikkea tehtyä, ja päättää sitten mahdollisimman viisaasti, mihin tehtäviin keskittyä ja mitä laiminlyödä. Sitä vastoin huono vitkuttelija huomaa halvaantuneensa juuri siksi, että hän ei voi päästää irti ajatuksesta, että hän saa kaiken valmiiksi. Kaikkea ei voi tehdä.”
Hyvää vitkuttelua on välttää pikkuasioita tehdäkseen tärkeää, merkityksellistä työtä.
Pikkuasioille kannattaa luoda omat rutiininsa, koota niitä yhteen ja tehdä ne tiettyinä aikoina.
Luovan työn vitkuttelu
Toinen hyvän vitkuttelun muoto on tuttua kaikille luovien prosessien kanssa työskenteleville.
Luova työ, uusien ideoiden ja luovien teosten tuottaminen ei ole juuri koskaan suoraviivaisesti etenevä prosessi. Siinä on useimmiten jaksoja, jolloin asia on pakko jättää lepäämään tunneiksi, päiviksi tai viikoiksi.
Noiden päivien tai viikkojen aikana mieli saa vapaasti vaeltaa ja löytää uusia lähestymistapoja ja uusia ideoita. Työn lykkääminen on hyödyllistä lopputuloksen kannalta.
Vitkuttelu voi auttaa myös tekemään parempia päätöksiä. Se antaa aikaa miettiä useampia vaihtoehtoja ja niiden etuja ja haittoja. Vitkuttelun aikana intuitio pääsee työstämään päätöstä oikeaan suuntaan
Usein tämä luova vaihe on jo alussa, puhutaan tyhjän paperin syndroomasta tai valkoisen paperin kammosta. Alkuun ei pääse, vaan edessä tuntuu olevan korkea luovuuden tukahduttava este.
Huono vitkuttelu on kuitenkin täysin toinen asia. Siinä ihminen lykkää työn aloittamista, vaikka tietää, että sillä on huonot seuraukset.
Kotviminen, luovaa vitkuttelua
Luovaa vitkuttelua on kutsuttu myös kotvimiseksi.
Se on määritelty työn tekemiseen olennaisesti kuuluvana taukona, jota ilman työ ei valmistu; käsillä olevaan työhön liittymätöntä toimintaa, joka vie työtä eteenpäin; ajan ottamista ajattelulle.
Kotvimisesta on monenlaista hyötyä. Erityisesti aivotutkimuksen mukaan, kun joutenolossa aivot saavat levätä ärsykkeiltä, ne palautuvat ja alkavat tuottaa uusia ajatuksia. Siinä tilassa syntyy luovia ideoita.
”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on aina tehokkainta. Esimerkiksi ideointi, luovuus ja oppiminen vaativat myös jonkinasteista vitkastelua”, sanoo aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.
Kotviminen ylläpitää mielenterveyttä, tukee luovuutta ja tuo uusia ideoita. Kotviminen on sitä paitsi aina ollut osa ihmisluontoa, eikä vain joitain yksilöitä kiusaava ominaisuus.
Kotvimisen voi käsittää aktiiviseksi vitkutteluksi, jos ajan käyttää tietoisesti ja tehokkaasti vaikkapa tehtävä-listalla olevien muiden asioiden tekemiseen. Kun ne on saatu tehtyä, voi varsinainen päätehtävä olla jo valmis aloitettavaksi.
Taru sormusten herrasta – teoksen kirjoittaja J.R.R. Tolkien on itse todennut kirjoittaneensa tätä fantasiaromaania useiden vuosien aikana vitkutellessaan hänen varsinaiseen työhönsä kielitieteen tutkijana ja professorina kuuluneiden töiden tekemistä.
Mitä voit tehdä
- Vitkuttelet hyvin, kun osaat päättää, mihin keskittyä ja mitä laiminlyödä
- Kun vältät tai lykkäät pikkuasioita tehdäksesi jotain sinulle tärkeää ja merkityksellistä työtä, vitkuttelet hyvin
- Luo pikkuasioiden tekemiselle omat rutiininsa, koko niitä yhteen ja tee ne kerralla
- Voit vitkutella aktiivisesti, kotvia, kun käytät luovassa työssä välttämättä syntyviä pohtimisjaksoja erilaisten pikkutehtävien tekemiseen
- Älä vitkuttele tekemällä vähemmän tärkeitä töitä ensisijaisen tehtävän sijasta. Saat asioita tehtyä, mutta ne ovat vääriä asioita
Artikkeli on lyhennelmä kirjasta Aloittamisen taito. Lue lisää aloittamisesta, ajanhallinnasta ja vitkuttelun torjumisesta kirjasta Aloittamisen taito. Voit ostaa sen tästä.