.
Vitkuttelu on normaali, lähes universaali ilmiö jokaisen elämän jossakin vaiheessa. Siksi on tärkeää tietää, miksi se iskee ja mitä tehdä sille. Vitkuttelun syiden ymmärtäminen auttaa sen torjumiseen.
Aloittamisen tai ryhtymisen ongelmatiikkaan liittyvä ilmiö tunnetaan monella nimellä: viivyttely, vitkuttelu, vetkuttelu, aloittamisen välttely ja lykkääminen, jahkailu, jäävääminen, aikaansaamattomuus, ryhtymättömyys ja hienosti ilmaistuna prokrastinaatio. Urbaani termi asialle on ryhtymisrajoitteisuus. (Sen on varmaan keksinyt ihminen, jolla oli vaikeuksia aloittaa tärkeä ja kiireellinen tehtävä. Hän ei saanut mitään aikaan ja ryhtyi miettimään, mistä on kysymys.)
Vitkuttelu ei ole tahallista
Psykologian tohtori Tapani Riekki puhuu eräässä artikkelissa tarkoituksella prokrastinaatiosta, ei vitkuttelusta. Vitkuttelulla on hänen mukaansa leima: aivan kuin se olisi jotain tahallista, vaikka prokrastinoinnissa on kyse nimenomaan itsesääntelyn hankaluudesta.
Prokrastinaatio on erään määritelmän mukaan sitä, että vapaaehtoisesti lykkää aikomaansa toimintaa, vaikka lykkääminen todennäköisesti pahentaa tilannetta. Tämä määritelmä perustuu Calgaryn yliopiston professori Piers Steelin katsaukseen prokrastinaation tutkimuksesta ja luonteesta.
Sana ”prokrastinaatio” tulee latinasta: sanasta ”pro”, joka tarkoittaa ”eteenpäin”, ja sanasta ”crastinatus”, joka tarkoittaa ”seuraavaan päivään asti”. Asia ja sen aloittaminen siirretään eteenpäin ainakin seuraavaan päivään saakka.
Lykkäämäsi tehtävä saa sinut tuntemaan olosi huonoksi. Ehkä se on tylsää, liian vaikeaa tai olet huolissasi epäonnistumisesta. Parantaaksesi oloasi tällä hetkellä, alat tehdä jotain muuta, kuten katsoa videoita. Sinua palkitsee siitä saatu välitön mielihyvä, joten vietät mieluummin aikaa helppojen ja kivojen asioiden parissa.
Vitkuttelun kierre
Vitkuttelu noudattaa aina samaa kierrettä tai sykliä. Kuvittele, että sinulla on tehtävä (1). Tehtävä saa aikaan negatiivisia tunteita, ja stressaannut (2). Pakenet tehtävää tekemällä jotain muita asioita, katsot esimerkiksi TikTokia (3). Tästä saat palkinnon, stressi vähenee ja tunnet olosi paremmaksi (4). Palkitsemisesta jää mieleesi myönteinen jälki, aivosi oppivat, että voit viivytellä (katsoa TikTokia) ja stressi häviää. Vitkuttelusta tulee tapa. Koulutat aivosi reagoimaan stressiin seuraamalla somea, pelaamalla videopelejä, nukkumalla päiväunilla tai mitä tahansa, mihin sitten eksytkin. Tämä kaikki tapahtuu alitajuisesti.
Helpotus on yleensä lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä viivyttely saa sinut tuntemaan olosi entistä huonommaksi. Tunnet syyllisyyttä ja vastuuntuntosi heikkenee. Et nauti vapaa-ajasta, koska et ole saanut valmiiksi sitä, mitä sinun piti tehdä. Stressaannut vielä enemmän, koska sinulle tulee kiire ennen määräaikaa etkä ehkä saa tehtävää tehtyä ajoissa.
Vitkuttelun perussyyt
Mitä enemmän tehtävän onnistunut suorittaminen ihmiselle merkitsee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän lykkää asiaa. Päästäkseen eroon epämukavista tunteista ihminen viivyttelee aloittamista, ja etsii joitain mukavampia sijaistoimintoja: seikkailee netissä, katsoo videoita, pelaa pelejä, lukee lehtiä, lähtee kahville, sytyttää savukkeen. Maailmassa on paljon hauskoja asioita, joita voi tehdä vitkutellakseen.
Psykologien ammattikielellä ihminen viivyttelee saavuttaakseen lyhyen aikavälin positiivisen hedonistisen kokemuksen, välittömän tyydytyksen, pitkän aikavälin tavoitteiden kustannuksella. Taistelussa lyhyen ajan palkinnon (Youtube videon katsominen) tuoma tyydytys voittaa pitkän aikavälin palkinnon (gradun valmistuminen). Koko päivä voi helposti täyttyä noista nopeaa tyydytystä tuovista tekemisistä.
Kun teet päätöstä, tilanteessa ovat vastakkain nykyhetken sinä ja tulevaisuuden sinä. Kun lykkäät tärkeään kokeeseen lukemista huomiseen, voit tehdä tänään jotain kivaa (nykyinen sinä). Huomenna kuitenkin ihmettelet, miksi et aloittanut lukemista jo aikaisemmin (tulevaisuuden sinä).
Aivotutkimuksissa on havaittu, että erotamme ajattelussamme nykyisen minä ja tulevan minän toisistaan. Ajattelemme tulevaa itseä ikään kuin muukalaisena. Siksi myös toimimme nykyistä minää suosien ja vitkuttelemme.
Vitkuttelun leiman saadakseen ryhtymisen kohteen täytyy olla sellaista tekemistä, että olisi todella oman edun mukaista kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Tehtävän murehtimiseen ja aloittamisen välttelyyn käytetään usein moninkertaisesti aikaa verrattuna siihen, mitä itse tekemiseen menisi. Olemme valmiit tekemään lähes mitä tahansa puuhaa, kunhan vain voimme välttää tylsiin tehtäviin tarttumisen.
Vitkuttelu käytännössä
Erään brittiläisen tutkimuksen mukaan viivyttelemme keskimäärin 218 minuuttia joka päivä, mikä tarkoittaa 55 päivää menetettyä aikaa vuodessa. Luku tuntuu hurjalta, mutta ehkä emme oikein itsekään tiedosta, kuinka paljon aikaa viivyttelyyn todellisuudessa menee.
Television katselun on yleisin vitkuttelutaktiikka: keskimääräinen britti viettää tunnin päivässä television ääressä jonkun asian tekemisen sijaan. Toiseksi yleisin on netti-vitkuttelu, joka vie 33 minuuttia ajasta. Sosiaalinen media imee 25 minuuttia päivässä.
Yleisimpien lykättävien asioiden luettelon kärjessä ovat terveyteen ja kuntoiluun liittyvät asiat. 47 prosenttia ihmisistä myönsi viivyttelevänsä liikuntaan liittyviä tekemisiä. Työ oli seuraava: 26 prosenttia ihmisistä ilmoitti viivyttelevänsä töissä. Henkilökohtaisen talouden hallinta oli kolmas vitkuttelun kohde.
Ihmiset kokevat, että vitkutteleminen on kielteistä. Yli 95 prosenttia vitkuttelijoista haluaisi vähentää sitä.
Vitkuttelu tekee helpoista asioista vaikeita, vaikeista vielä vaikeampia. Mason Cooley
Voit lukea lisää aloittamisesta, vitkuttelusta ja sen torjumisesta kirjasta Aloittamisen taito. Voit ostaa sen tästä.