
Ihmisten keskittymiskyky vähenee kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöntekijät 3 minuuttia.
Nykymaailmassa keskittymiskyky on entistä arvokkaampi voimavara. Sen säilyttäminen on kuitenkin monelle haaste.
Ulkoiset ja sisäiset häiriötekijät
Johann Harin mukaan keskittymiskyvyn puute ei johdu nykyihmisten heikosta itsekurista, vaan monesta ympäristömme osatekijästä. Sosiaalinen media ja älypuhelin ovat suurimpia syyllisiä. Muita ovat stressi ja unen vähyys, jotka myös usein liittyvät älypuhelimen liialliseen käyttöön, sekä ruuan huono laatu (nopeat hiilihydraatit), saasteet, lyijy ja kemikaalit kuten hyönteismyrkyt.
Ympäröivä maailma on täynnä ulkoisia ärsykkeitä. Usein kuitenkin unohtuu, että suurin keskittymisen este löytyy omasta mielestämme: sisäiset häiriötekijät.
Ne voivat olla tunteita, ajatuksia tai jopa fysiologisia reaktioita, jotka vievät tarkkaavaisuutemme pois siitä, mitä haluaisimme tehdä.
Amerikkalaisen tietokirjailija Nir Eyalin keskeinen sanoma kirjassa Indistractable on, että häiriötekijät eivät johdu pelkästään teknologiasta, vaan pohjimmiltaan sisäisistä tunteistamme, kuten epämukavuuden välttämisestä.
Vaikka kaikki suorat ulkoiset häiriötekijät poistettaisiin, oma mielemme ja sisäiset häiriötekijät jäävät kuitenkin keskittymiskyvyn heikentäjäksi. Niidenkin taustalla on kuitenkin usein ulkoisia tekijöitä.
Toisaalta Katri Saarikiven mukaan lyhytjänteinen keskittymiskyky on ihmisillä jopa parantunut. Moni siis onnistuu säheltämään useita asioita yhtä aikaa. Sillä on kuitenkin hintansa, sillä pitkäjänteinen keskittyminen on yhä vaikeampaa.
Sisäiset ja ulkoiset häiriötekijät ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.
Mitä ovat sisäiset häiriötekijät? Miten ne ilmenevät?
Usein ajatus jonkin asian tekemisestä aiheuttaa enemmän stressiä kuin itse tekeminen. Wenzi Ren
Sisäiset häiriötekijät ovat psykologisia ja emotionaalisia tekijöitä, jotka keskeyttävät tai vaikeuttavat keskittymistä. Näitä voivat olla esimerkiksi:
Multitasking, liikaa asioita mielessä: Yrität keskittyä tulevaan asiakaspalaveriin, mutta ajatuksesi hyppivät edellisen päivän tapahtumissa, illan syntymäpäiväjuhlissa, lasten opiskeluongelmissa, esimiehen antamissa uusissa tehtävissä, omissa raha-asioissa. Et pysty keskittymään kunnolla käsillä olevaan asiaan.
Sisäinen monologi ja jatkuva ajatusvirta: Valmistaudut kokouksen esitykseen, mutta mielessäsi pyörii jatkuva sisäinen keskustelu, kuten ”Pitäisikö tämän olla lyhyempi/pidempi? Olenko valmistautunut riittävästi? Puuttuuko tästä jotain?” Tämä sisäinen puhe häiritsee kykyä keskittyä esityksen harjoitteluun.
Itsensä vertaaminen muihin, epäonnistumisen pelko: Kirjoitat projektiraporttia, mutta huomaat mielessäsi vertaavasi omaa työtäsi jatkuvasti kollegoiden saavutuksiin. Tunnet epäonnistumisen pelkoa, koska ajattelet, ettei työsi ole yhtä hyvää kuin muiden.
Käsittelemättömät tunteet tai traumaattiset kokemukset: Olet aloittamassa uutta projektia, mutta keskittymisesi herpaantuu jatkuvasti läheisen menettämisestä johtuvan surun takia. Vaikka projekti on tärkeä, tunteiden paino vie energiaasi.
Epävarmuus, itse-epäily, itsekritiikki: Yrität saada kirjasi käsikirjoitusta valmiiksi, mutta tunnet jatkuvaa epävarmuutta siitä, onko työsi riittävän hyvä. Tämä itse-epäily ja itsekritiikki pysäyttää kirjoittamisen toistuvasti ja aiheuttaa jumiutumista.
Uudet edessä odottavat tehtävät, huoli tulevasta: Koet yrityksen johtajana vaikeuksia keskittyä nykyiseen strategiatyöhön, koska murehdit, miten seuraavan päivän hallituksen kokous sujuu ja mikä tulee olemaan kohta päättyvän kvartaalin tulos.
Ahdistus, stressi, huolet: Opiskelijana yrität valmistautua tärkeään tenttiin, mutta koet niin voimakasta ahdistusta tulevasta tenttituloksesta, että keskittyminen lukemiseen on lähes mahdotonta.
Terveystekijät, fysiologia: Kärsit univajeesta ja huomaat, ettei pysty keskittymään päivän aikana tehtäviin töihin. Fyysinen väsymys vaikuttaa suoraan kognitiiviseen suorituskykyysi, ja sinulla on vaikea pysyä keskittyneenä pitkiä aikoja.
Näissä esimerkeissä näkyy, kuinka monin tavoin sisäiset häiriötekijät voivat vaikeuttaa keskittymistä ja tehdä tehokkaasta työskentelystä haastavaa.
Tutkimukset osoittavat, että merkittävä osa keskittymisvaikeuksista johtuu sisäisistä tekijöistä, kuten omista ajatuksista, tunteista ja psykologisista reaktioista. Ne voivat vaikuttaa voimakkaasti keskittymiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn.
Mitä voit tehdä sisäisten häiriötekijöiden vähentämiseksi?
Sisäiset häiriötekijät ovat usein haastavampi hallita kuin ulkoiset tekijät, koska ne liittyvät ihmisen henkiseen ja tunnetilaan.
Käytännöllisiä ja tieteeseen perustuvia strategioita, jotka auttavat vähentämään näiden sisäisten häiriötekijöiden vaikutusta, ovat esimerkiksi:
Työtehtävien jäsentely ja ajanhallinta: Tehtävien pilkkominen pienempiin, hallittavampiin osiin auttaa estämään ajattelun harhailun. Mielen rauhoittamiseksi on hyvä luoda selkeät tavoitteet, aikataulut, suunnitelmat ja rutiinit (esim. Pomodoro-tekniikka)
Mindfulness ja meditaatio: Ne voivat auttaa hiljentämään sisäistä hälyä ja tuoda mielen takaisin nykyhetkeen. On paljon tutkimuksia, jotka osoittavat meditaation lisäävän keskittymiskykyä ja stressinhallintaa.
Itsetietoisuuden kehittäminen: Voit tulla tietoisemmiksi omista ajatuksistasi ja tunteistasi. Päiväkirjan pitäminen, terapeuttinen kirjoittaminen tai keskustelut ammattilaisen kanssa voivat auttaa käsittelemään pinnan alla piileviä huolia.
Tauot, palautuminen ja uni: On tärkeää suunnitella säännöllisiä taukoja ja huolehtia palautumisesta. Stressaava mieli tarvitsee aikaa rauhoittua, jotta se voi keskittyä uudelleen.
Positiivinen ajattelu: Se voi auttaa vähentämään negatiivisia häiriötekijöitä. Kun ajattelusi on optimistista ja kannustavaa, sisäiset esteet heikkenevät. Puhu itsellesi positiivisesti.
On erittäin helppoa keskittyä ulkoisiin häiriötekijöihin, koska ne ovat ilmeisiä.
Joskus on myös katsottava sisäänpäin, saatat sallia itsesi olla tärkein häiriötekijä.
Menestyneet ihmiset tietävät, että heidän on tehtävä monia asioita ja tehtävä ne tehokkaasti. Siksi he keskittävät aikansa ja energiansa yhden asian tekemiseen kerrallaan ja tärkeiden asioiden tekemiseen ensin. Peter Drucker
.
Keskittymisen merkitystä menestymisessä käsitellään laajemmin kirjassani Menestymisen taito. Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.