Tavoitteet ovat elämämme perusta. Ne motivoivat meitä nousemaan aamulla sängystä, antavat suunnan työllemme ja auttavat meitä saavuttamaan unelmiamme. Olipa kyseessä sitten uuden taidon oppiminen, laihduttaminen tai yrityksen kasvattaminen, tavoitteet ohjaavat toimintaamme.
Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mikä on tavoitteen todellinen tarkoitus? Onko kyse vain lopputuloksesta, vai jostain syvemmästä?
Käyttäytymistieteilijä ja kirjailija Dan Heath haastaa meidät pohtimaan tätä kysymystä artikkelissaan ”What’s the Goal of the Goal?”. Heathin mukaan olemme usein sokeita sille, mitä tavoitteen asettaminen todella tarkoittaa. Me keskitymme liikaa lopputulokseen, jättäen huomiotta sen matkan, jolla tavoite auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään.
Tämän ajattelun ytimessä on oivallus, että tavoitteet voivat olla kaksiteräinen miekka. Ne voivat parhaimmillaan olla inspiroivia ja ohjaavia, mutta pahimmillaan ne voivat johtaa tunnelinäköön ja epäeettisiin valintoihin.
Kun tavoitteesta tulee pakkomielle, jota ei kyseenalaisteta, se voi sokaista meidät ja saada meidät sivuuttamaan tärkeät asiat.
Ajattele esimerkiksi yritystä, jonka ainoa tavoite on maksimoida voitot. Tällöin se saattaa jättää huomiotta eettiset kysymykset, työntekijöiden hyvinvoinnin ja ympäristövaikutukset.
Lopputulostavoitteista kohti toiminnallisia tavoitteita
Tämän haasteen ratkaisemiseksi meidän tulisi siirtyä lopputuloshakuisten tavoitteiden ajattelusta kohti käyttäytymiseen ja toimintaan keskittyvien tavoitteiden asettamista.
Lopputuloshakuinen tavoite voisi olla esimerkiksi ”kasvata yrityksen liikevaihto 10 prosentilla”. Tällainen tavoite voi olla tehokas, mutta se on myös altis negatiivisille sivuvaikutuksille.
Toimintaan keskittyvä tavoite sen sijaan voisi olla ”hanki vähintään 5 uutta asiakaskontaktia viikossa”. Tämä tavoite ei kerro suoraan liikevaihdosta, mutta se ohjaa toimintaa, joka todennäköisesti johtaa parempiin tuloksiin.
Toimintatavoitteet ovat käytännössä sama asia kuin prosessitavoitteet, jotka painottavat itse tekemistä ja prosessia. Kun lopputulostavoite on ”laihdu 5 kiloa”, vastaava prosessitavoite voisi olla ”kävele 30 minuuttia päivässä ja syö kasviksia jokaisella aterialla”.
Tai jos tavoite on ”kirjoita 400 sanan artikkeli viikossa”, siihen ohjaava toimintatavoite voisi olla ”kirjoita 10 minuuttia joka aamu”. Nämä konkreettiset, toistettavat teot rakentavat jatkuvuutta ja tekevät tavoitteen saavuttamisesta hallittavamman.
Miksi tämä lähestymistapa toimii?
Olennaista tässä lähestymistavassa on, että se ohjaa toimintaamme ja auttaa meitä keskittymään asioihin, joihin voimme aidosti vaikuttaa: omiin tekoihimme. Kun tavoitteet ovat konkreettisia ja prosessiin sidottuja, on helpompi seurata edistymistä ja pysyä motivoituneena. Se on tehokas keino välttää lopputulostavoitteiden tunnelinäkö ja siirtää huomio siihen, miten haluttuun lopputulokseen päästään kestävästi ja eettisesti.
Joten, mikä on tavoitteen todellinen tavoite? Se ei ole vain saavuttaa jotain konkreettista, vaan se on matka, jolla opimme, kasvamme ja kehitämme itseämme.
Tavoitteiden asettamisessa ei ole kyse vain siitä, mitä saavutamme, vaan siitä, millaisia ihmisiä meistä tulee matkan aikana.
.
Kun on selvää, että tavoitetta ei voi saavuttaa, älä muuta tavoitetta, muuta toimintaa. Konfutse.
.
Tavoitteista ja niiden merkityksestä menestymisessä voit lukea tarkemmin kirjastani Menestymisen taito. Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.