Montako kertaa olet tänään aloittanut jotain, mutta jo muutaman minuutin päästä huomaat ajattelevasi jotain ihan muuta? Ehkä sähköposti kilahti tai työkaveri kysyi jotakin. Ei kestänyt kauaa. Pieni poikkeama. Mutta kun yrität palata siihen, mitä olit tekemässä, jokin on toisin. Et saa kiinni. Fokus on haalistunut, ajatus ei kulje.
Et ole yksin. Tämän ilmiön nimi on huomion jäämä (attention residue). Ja se varastaa meiltä keskittymisen hetki hetkeltä.
Mitä huomion jäämä oikein tarkoittaa?
Vuonna 2009 tutkija Sophie Leroy kuvaili ilmiön, jossa aivot jäävät osittain kiinni edelliseen tehtävään, vaikka olisit jo hypännyt seuraavaan. Mieli pyörittää taustalla edellistä ajatusta, vähän niin kuin selainikkuna jää auki huomaamatta.
Tämä ei ole pelkkä vertaus. Se on biologinen ja psykologinen ilmiö, jota esiintyy erityisesti silloin, kun edellinen tehtävä jäi kesken tai herätti paljon tunteita. Jotkut ajatukset eivät yksinkertaisesti suostu pysymään hiljaa, vaikka yrität keskittyä muuhun.
Mihin tämä johtaa?
No, ensimmäisenä kuluu aika. Eikä ihan vähän. Keskimääräinen tietotyöläinen vaihtaa sovellusten ja sivujen välillä liki 1200 kertaa päivässä. Se on melkoinen määrä katkoja. Laskennallisesti se tarkoittaa noin neljää tuntia viikossa, jotka kuluvat pelkkään takaisin pääsyn yritykseen.
Mutta tärkeämpää kuin aika on se, miten tämä vaikuttaa työn laatuun ja sinuun. Vaihtelut vievät keskittymisen syvyyttä, tuovat mukanaan virheitä ja tekevät lopputuloksesta pinnallisempaa. Tuntuu kuin mikään ei tule valmiiksi kunnolla, vaikka päivä kuluu töitä tehden.
Ja ehkä pahinta: pitkäaikainen huomion sirpaleisuus väsyttää. Se ei näy heti. Mutta se kertyy. Jonain päivänä huomaat, että et palaudu enää samalla tavalla. Et jaksa keskittyä kunnolla, edes vapaa-ajalla.
Miten tästä pääsee ulos?
Hyvä uutinen: huomion jäämää voi hallita. Täydellistä hiljaisuutta ei tarvitse tavoitella, mutta muutamalla konkreettisella keinolla voit vähentää sitä merkittävästi.
🧠 Yksi asia kerrallaan
Tiedät tämän jo, mutta ehkä et vielä tee sitä: sulje kaikki, mikä ei liity käsillä olevaan tehtävään. Oikeasti. Et vain hiljennä ilmoituksia, siirrä puhelin pois näkyvistä. Luo tila, jossa yksi asia on mahdollista, ja kaikki muu vähän hankalampaa.
✍️ Pieni nollaus ennen seuraavaa
Kun vaihdat tehtävää, älä hyppää suoraan uuteen. Kirjoita ylös, mitä juuri teit. Se auttaa mieltä sulkemaan edellisen oven. Nouse ylös. Hengitä. Anna aivoille lupa vaihtaa rataa.
📧 Aikatauluta sähköpostisi
Aina ei pysty olemaan tavoittamattomissa, mutta suurimman osan ajasta pystyy. Varaa sähköposteille tietyt ajat. Muulloin älä vilkaisekaan. Jokainen viesti on kuin kivi kengässä: pieni, mutta se alkaa hiertää.
🗒 Pysäköi ajatukset
Kun mieleen putkahtaa uusi tehtävä tai muistettava asia, älä jää kiinni siihen. Kirjoita se ylös. Muistioon, post-it-lappuun, puhelimen muistiin. Mihin vain. Saat sen talteen, mutta pääset jatkamaan nykyistä tehtävää ilman ylimääräistä painolastia.
⏸ Tauko ei ole laiskuutta
Varaa pieni palautumishetki intensiivisen työvaiheen jälkeen. Kymmenen minuuttia ilman näyttöä. Kuppi kahvia, syvä hengitys, ehkä pieni liike. Se ei ole ajanhukkaa. Se on huoltoa.
Lopuksi
Keskittymiskykysi ei ole loputon, eikä se palaudu itsekseen. Se on pääoma, jota sinun kannattaa suojella. Ei kontrollilla tai kurilla, vaan lempeällä suunnittelulla.
Aloita yhdestä asiasta. Ehkä ilmoitusten sammuttamisesta. Tai siitä, että kirjoitat ylös, mitä olit tekemässä, ennen kuin siirryt seuraavaan. Pienistä tavoista kasaantuu iso muutos.
Ja jossain kohtaa huomaat, että pääsi on rauhallisempi. Ajatukset kirkkaampia. Työ kevyempää. Niin se toimii.
.
Joka ajaa takaa kahta jänistä, ei saa kumpaakaan. Desiderius Erasmus
.
Keskittymisestä menestymisen osatekijöinä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.