Ennen kylähullun huutelut jäivät torin kulmaan. Nyt niillä on globaali yleisö ja kymmenen tuhatta tykkäystä. Ainakin tyhmyyden näkyvyys ja tehokkuus ovat lisääntyneet.
Sosiaalinen media ei keksinyt typeryyttä, mutta antoi sille megafonin. Tekoäly ei keksinyt tätä, mutta se on kiihdyttänyt ilmiötä.
Somessa väitellään kovaa: tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Toiset sanovat ChatGPT:n korvaavan ajattelun. Toiset, ettei enää tarvitse ymmärtää mitään. Molemmat ovat väärässä. Mutta se, että nämä väitteet leviävät niin helposti, kertoo jotain tärkeää. Ei tekoälystä, vaan meistä.
Työkalu ei ajattele puolestasi, ellei anna sen
Historian saatossa jokainen uusi työkalu on herättänyt saman huolen. Kirjoitustaito tuhoaisi muistin. Laskin tappaisi laskutaidon. Internet veisi kyvyn muistaa. Osittain näin kävikin. Mutta samalla ajattelu siirtyi uudelle tasolle. Kun rutiinit automatisoituvat, vapautuu tilaa vaikeammille kysymyksille.
Tekoälyn kohdalla sama logiikka pätee, mutta veitsenterällä. Jos kysyt siltä vastauksen ja hyväksyt sen sellaisenaan, ajattelu vähenee. Jos käytät sitä vastapelurina, jonka väitteitä kyseenalaistat, ajattelu syvenee. Sama työkalu, täysin eri lopputulos.
Microsoftin tutkimus vuodelta 2025 osoitti tämän tarkasti: mitä enemmän käyttäjä luottaa tekoälyyn, sitä vähemmän kriittinen ajattelu aktivoituu. Mitä enemmän hän luottaa itseensä, sitä enemmän se aktivoituu. Ongelma ei siis ole teknologia. Ongelma on se, mihin luottamus suuntautuu.
Esimerkki: Kirjoitat sähköpostia. Pyydät tekoälyä muotoilemaan sen. Saat hyvän vastauksen ja lähetät sen. Nopeaa ja tehokasta. Mutta et ehkä huomaa, että et miettinyt enää, mitä oikeasti halusit sanoa.
Valhe voittaa, koska se on helpompi
MIT:n tutkijat osoittivat, että valetieto leviää somessa kuusi kertaa nopeammin kuin tosi tieto. Syy ei ole botit. Syy olemme me itse. ”ChatGPT tietää kaiken” on helpompi uskoa kuin ”ChatGPT on työkalu, jota pitää osata käyttää.” Ensimmäinen saa tykkäyksiä. Jälkimmäinen vaatii pysähtymistä. Ja juuri sitä moni yrittää välttää.
Tyhmyys ei ole lisääntynyt. Mutta sen näkyvyys ja tehokkuus ovat.
Älykkyys ei katoa, se polarisoituu
Kriittinen ajattelu, kyky arvioida tietoa, kyseenalaistaa oletuksia ja muodostaa itsenäisiä johtopäätöksiä, on taito, jota ei voi ulkoistaa. Se joko kehittyy tai rapautuu käytön mukaan.
Samat työkalut tekevät joistakin aktiivisempia ajattelijoita ja toisista passiivisempia. Ero ei riipu teknologiasta. Se riippuu asenteesta. Ajattelun laatu ei romahda kerralla. Se rapautuu hitaasti, huomaamatta, aina kun valitsee nopean vastauksen paremman kysymyksen sijaan.
Tärkein taito ei ole tiedon hankkiminen
Tekoäly ei tee meistä tyhmiä. Se tekee tyhmyyden näkyvämmäksi. Samalla se tekee ajattelemisesta arvokkaampaa kuin koskaan.
Kysymys ei ole, lisääntyykö tyhmyys. Kysymys on: kuinka helpoksi olemme valmiita tekemään sen, ettei meidän tarvitse ajatella?
.
Ajattelun roolista menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.